Laavujen ihailua Kintulammen retkeilyalueella Tampereella

Käväisin Tampereen-retkellä toukokuun lopussa ja valitsin pääkohteeksi Kintulammin retkeilyalueen – erityisesti minua kiinnostivat sen kovasti kehutut taukopaikat design-laavuineen. Päädyin kulkemaan alueella noin 8 kilometrin mittaisen kierroksen reitillä Kintulammintie–Kintulammi–Kaukaloistenkallio–Kirkkokivi–Kortejärvi–Kintulammintie.

Kulkemani kierros n. 8 km
Kulkuaika 3 h
Keskivaativa reitti
Paikka kartalla
Useita tulipaikkoja

Ajelin Kintulammille maanantaiaamuna ja löysin paikalle hyvin, Kintulammentietä ajetaan sorakuopan ohi ja parkkipaikka tulee lopulta vastaan. Parkkipaikalla oli vain yksi matkailuauto, joten sain aloitella reittiä omassa rauhassa. Parkkipaikalla on selkeä opastaulu, jossa on reittikartta. Karttoja löytyy myös lainaksi alla olevasta laatikosta. Itse olin printannut kartan Kintulammin nettisivuilta

Laitteet päälle ja menoksi. Yllätyin, kun sadan metrin päässä oli vielä toinen parkkipaikka, vähän pienempi. Tällä parkkipaikalla ei ollut opastauluja, joten suosittelen kuitenkin ensimmäistä parkkipaikkaa. Polku eroaa tiestä parkkipaikalla. Alkumatka – ja oikeastaan koko reitti – kuljetaan havumetsävoittoisessa metsässä, välillä kuusi- ja välillä mäntymetsässä. Lehtipuut ovat harvassa.

Risteyksissä olevat kyltit ovat selkeitä. Lähimmän kohteen lisäksi pystyy tarkistamaan välimatkat vähän kauempiinkin kohteisiin. Tässä kohdassa oli pieni polkujen risteys, parkkipaikalta on tultu 1,2 km ja Kintulammin laavulle on vielä 400 metriä.

Saavuin Kintulammin laavulle. Laavut ovat kaikki retkeilyä harrastavien arkkitehtien suunnittelemia, ja ne on suunniteltu niin, että ne sopivat paikallensa. Päätin jatkaa matkaa vielä seuraavalle laavulle ennen kahvitaukoa.

Kuvasin vielä Kintulammin keskellä olevan pienen saaren, jossa taisi olla sekä joutsenen että lokin pesä.

Matka jatkui Kintulammilta kohti Kaukaloistenkalliota. Matkaa on pari kilometriä ja se on aika lailla samantyyppistä maisemaa koko matkan. Kuusimetsät ja mäntymetsät vaihtelevat. Reitit on merkitty keltaisin maalimerkein.

Tämä maalimerkki oli maalattu vääntyneeseen kantoon. Minusta se muistutti karhua, joka on työntänyt kuononsa hunajapurkkiin!

Vähän ennen Kaukaloistenkalliota alitetaan sähkölinja. Hieman vaihtelua maisemaan!

Neljän kilometrin jälkeen saavuin Kaukaloistenkalliolle. Kaukaloistenkallion jännittävän laavun eteen istahdin nyt aamukahville ja voileiville. Olipa upea paikka, laavu ja aamu. Laavun lähistöllä, kallion alla on myös pieni suolampi, sinne en nyt laskeutunut. Lammen nimi on – yllätys, yllätys – Kaukaloinen.

Kaukaloistenkalliolta on noin puolisen kilometriä seuraavalle kohteelle, Kirkkokivelle. Reittikartassa tällä välillä oli myös yksi merkintä luonnonähtävyydestä, se oli kalasääsken pesäpuu. Kirkkokiveä on ehkä käytetty aikoinaan kirkon korvikkeena, kun paimenet eivät sinne sunnuntaina kerenneet. Kirkkokivi on noin 4–5 metriä korkea siirtolohkare metsän keskellä.

Kirkkokiven laavu – tai tulipaikka – on sekin todella hieno rakennelma.

Kirkkokiveltä on noin kolmensadan metrin matka Kortejärven parkkipaikalle ja siitä taas muutama sata metriä Kortejärven tilalle, jota voi vuokrata (lisätietoja löytyy Kintulammin sivuilta). Reitti kulkee Kortejärven tilaa hipoen. Kuvassa lienee tilan rantasauna.

Kortejärven tilan jälkeen taitaa tulla koko reitin ainoa lehtimetsä. Laukkisuon puusto on suurelta osin koivua. Tässä polku kulkeekin hauskasti kuusikon ja koivikon välissä. Matkaa minulla oli takana jo yli kuusi kilometriä.

Reitti saapuu takaisin Kintulammin rantaan. Ohitin Kintulammen majan (toinen vuokrattava rakennus täällä) ja viimeisen vajaan kilometrin kuljin todella mutkittelevaa hiekkatietä takaisin parkkipaikalle. 

Tämän noin kahdeksan kilometrin reitin kiertämiseen minulta meni aikaa noin kaksi ja puoli tuntia. Matkan varrella ei toukokuisena maanantaina ollut ruuhkaa – tapasin reitillä kolme muuta ihmistä. Tai ehkä voin sanoa neljä, koska Kintulammin laavulla taisi olla huoltohenkilö paikalla hommissaan. Kun saavuin parkkipaikalle takaisin, pääsin neuvomaan reittejä kahdelle mukavalle daamille, jotka olivat juuri lähdössä matkaan. Neuvoin kävelemäni reitin ja näytin, että laatikosta voi ottaa kartan mukaan. Toivottavasti heillä oli mukava reissu minun neuvoistani johtuen – tai niistä huolimatta…

Kintulammin reitti oli mielestäni aika helppokulkuinen, polku on hyvässä kunnossa, samoin kaikki pitkospuut ja muutkin rakenteet – laavuista nyt puhumattakaan! Lisääkin reittejä jäi käveltäväksi, en vielä käynyt Kaulamoisen tulipaikalla enkä Saarijärven laavulla. Kuten Teletapit sanoisivat: ”Uudestaan!”

Sijainti:  N=6832097.504, E=338891.626 (ETRS-TM35FIN)

Blogiteksti julkaistu myös Luontopolkumiehen blogissa.

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.