Kuusenkerkkäsiirappi kahdella tapaa
HUOM! Kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset aina maanomistajan luvan.
Kuusia kasvaa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko Suomessa. Keväällä kuuset kasvavat, ihan niin kuin kaikki muukin herää valon myötä kasvuun. Kuusen oksiin kasvaa vaaleanvihreitä vuosikasvustoja, joita sanotaan kuusenkerkiksi. Ne ovat pehmeitä ja täynnä elinvoimaa.
Kuusessa on paljon terveyttä edistävää vaikutusta. Kerkkien pureskelu helpottaa tulehduksia, hammassärkyä ja auttaa yskään. Kuusen pihkasta tehty voide on päässyt jo apteekkitavaraksi antibakteeristen ainesosiensa ansiosta. Pihkasalvalla hoidetaan niin hyttysenpuremia kuin makuuhaavojakin. Niinpä kuusia kannattaa katsella aivan uusin silmin, jos nämä asiat tulevat sinulle uutena. Kuusi on terveyden lähde, on aina ollut.
Kuusenkerkkien keräämiseen tarvitset aina maanomistajan luvan! Kuusi ei hermostu siitä, jos siitä kerätään kerkkiä. Se vain ei kasva siitä kohtaa juuri sinä vuonna, kun kerkkä on pois napsaistu.
Kuusenkerkkiä voi kerätä niin kauan, kun kerkät ovat vielä pehmeitä. Eron huomaa kyllä tunnustelemalla. Joskus vierekkäiset kuuset voivat olla aivan eri vauhdissa kevään suhteen, toisessa kerkät ovat jo kasvaneet yli ja toisella on vasta pienet kasvustot. Aurinkoisilla paikoilla kerkät luonnollisesti kasvavat nopeammin kuin pohjoisrinteillä ja varjoisissa paikoissa.
Myös kerkkien maussa voi olla suuriakin eroja.
Kerkkäsiirappia voi tehdä kahdella eri tavalla, keittämällä ja käyttämällä aurinkoenergiaa. Nämä siirapit ovat täysin erilaisia myös maultaan ja koostumukseltaan. Keittämällä tehty siirappi on paksua ja tummaa, aivan kuin kaupan tavalliset siirapitkin. Auringon valossa uutettu siirappi on taas kirkasta ja juoksevaa ja maistuu erittäin voimakkaasti havulle.
Itse käytän keitettyä siirappia esimerkiksi piparitaikinassa ja muromyslin paahtamisessa. Juoksevampaa siirappia valutan lettujen päälle, jugurttiin ja flunssaisena laitan sitä kuumaan veteen ja nautin sellaisenaan lääkkeeksi. Jotkut sanovat pysyvänsä terveinä nauttimalla joka päivä lusikallisen kuusenkerkkäsiirappia.
Ilman sähköä valmistettava siirappi on niin helppoa tehdä, että sen vaivattomampaa ei voisi enää olla. Otetaan puhdas lasipurkki, laitetaan se puolilleen kerkkiä (painellaan tiukasti) ja kaadetaan niiden päälle sokeria. Mikä tahansa sokeri käy. Nostetaan purkki aurinkoiselle ikkunalaudalle ja laitetaan lautanen kanneksi. Aurinko hoitaa loput! Aurinko lämmittää purkkia ja sokeri alkaa sulaa. Sulaessaan sokeri valuu kerkkien läpi ja imee niistä maut mukaansa. Kun kaikki sokeri on sulanut, voi siirapin siivilöidä puhtaaseen purkkiin käyttöä varten. Viileässä kerkkäsiirappi säilyy jopa pari vuotta.
Keittämällä valmistettu paksu siirappi taas vaatii vähän viitseliäisyyttä ja aikaa. Kerkkiä liotetaan ensin kylmässä vedessä yön yli. Sitten kattilaan laitetaan kerkät ja vesi ja niitä keitellään tunti. Tunnin kiehuttamisen jälkeen kerkät siivilöidään pois ja vihertävään nesteeseen lisätään sokeri. Tätä sokerimehua sitten keitelläänkin yhdestä neljään tuntia.
Väri muuttuu keittämisen aikana vihreästä punaisen kautta ruskeaan. Lopullisen keittoajan voi kukin määritellä itse, siirappi on sitä paksumpaa, mitä kauemmin sitä keittää. Varo kuitenkin keittämästä liikaa, sillä joskus voi siirappi jämähtää ikävästi purkkiin kiinni…
Kuusenkerkkäsiirappi keittämällä:
- 2 litraa kerkkiä
- 2 litraa vettä
- 1 kg sokeria
- Liota yön yli vedessä.
- Keitä kerkkiä vedessä 1 tunti.
- Siivilöi kerkät pois ja lisää sokeri.
- Keitä 1–4 tuntia.
- Purkita puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin.
- Säilytä viileässä.
Kuusenkerkkäsiirappi ilman sähköä:
- Puoli purkillista kerkkiä
- Puoli purkillista sokeria
- Laita kerkät tiukasti purkin pohjalle.
- Kaada päälle sokeri.
- Lautanen kanneksi.
- Aurinkoiselle ikkunalle.
- Siivilöi ja purkita.
- Säilytä viileässä.
Täytyypä kokeilla!
Molemmilla tapaa tehnyt; aurinkoenergiasiirapissa on kyllä tekemisen meininki, mutta keitettyä on huomattavasti parempi tehdä isompia määriä kerralla.
Tänä vuonna tehdään keitettyä! Pienet pilttipurkit ovat mitä mainioin astia, mihin purkittaa!
Laitoin purkkiin kerkkiä ja sokeria puolitoista viikkoa sitten ja toimin ohjeen mukaan. Mitään ei oikeastaan ole tapahtunut. Siis täydellisesti epäonnistunut homma! Ohjeessa olisi voinut kertoa kuinka kauan kestää että jotain tapahtuu!
Parasta kai olisi keittää kerkät.
Terv Leena
Minä laitan lasipurkin ihan täyteen kerkkiä, sitten täytän sen juoksevalla luomuhunajalla. Annan olla auringon alla 60 pv tai enemmänkin. Sitten on valmista ja hyvää! Terv. Risto
KUUSENKERKKÄJUOMA
Kuusenkerkkiä n. 2 l
Vettä 4 l
Sitruunahappoa 25 g
Sitruuna 1 kpl
Sokeria 500 g
Poimi, maanomistajan luvalla tai omalta pihalta noin 2 litraa kuusenkerkkiä.
Huuhtele ja laita kylmään veteen suhteessa 4 litraa vettä ja 2 litraa kuusenkerkkiä.
Lisää 25 g sitruunahappoa joukkoon ja sekoita. Lohko kokonainen sitruuna sekaan. Laita jääkaappiin 2 vuorokauden ajaksi.
Siivilöi sitruunanlohkot ja kuusenkerkät. Kannattaa käyttää harsokangasta tai onnistuu hyvin myös kahvisuodatinpaperin läpi valutettuna myös. Nesteen tulisi olla mahdollisimman kirkasta.
Kiehauta kirkastettu liemi ja lisää sokeri. Nostele kiuhuessa muodostunut vaahto pois lusikalla tai kauhalla. Jäähdytä kunnolla.
Raikas, hieman sitruunainen ja aivan mieletön alkoholiton vaihtoehto skumpalle. Todella jyty, ravinteikas aamudrinkki. Kannattaa pakastimeen keitellä talven varalle.
Villiruokaa, puhtaasta suomen luonnosta. Ilmaista ja niin ravinteikasta. Kuusenkerkkä on nyt aivan parhaimillaan joten kannattaa hyödyntää ruokaan.
Kuusenkerkästä valmistettu siirappi on muurinpohjalettujen kanssa hyvä vaihtoehto.
Aurinkoenergiasiirappini on lupaavan alun jälkeen jähmettynyt kivikovaksi kököksi, jota pitäisi rikkoa taltalla. Mikä eteen?
Sama juttu, osaako joku vastata?
Hei!
Konsultoin jutun kirjoittanutta Minnaa tässä asiassa ja vaikuttaa siltä, että kuusenkerkät eivät ole saaneet tarpeeksi aurinkoa 🙁 Tässä tapauksessa voi joko aloittaa alusta, tai, jos mahdollista, ottaa kovettuneen osan pois ja laittaa uutta sokeria tilalle.
Terveisin Jonna / Retkipaikka
Tulee myös kovin hyvän makuista ”vahvaa teetä”, kun laittaa lasipurkkiin ~2dl kerkkiä ja päälle 0.5l kirkasta viinaa. Sokerilientä voi lisätä varovasti, jollei halua sitten aivan liköörinä nauttia.
Tuo sekoitussuhde on jokaisen etsittävä mieltymystensä mukaan. Olen laittanut pullon täyteen kerkkiä ja pulloon niin paljon kirkasta viinaa kuin sopii, vanhin ’säilyke’ on vuodelta 2015. Uutetta voi ottaa pullosta tarpeen mukaan ja laittaa kirkasta viinaa tilalle, kun uute alkaa olemaan kovin laimeaa siirrytään nauttimaan seuraavaa säilöttyä kerkkäannosta. Toimii hyvin mausteena juomasekoituksissa ja esim salaateissa. Pullossa säilötyt kerkät ovat laimeamman makuisia ja sellaisenaan pureskeltavaa ’salaattiainesta’ tai karkkien sijaan nautittavana suupalana.
Aurinko on hellinyt kerkkiäni purkissa pari päivää. Kerkiät ovat muuttuneet ruskeaksi, mutta sokeri sulanut vain muutamiksi tipoiksi. Kuinka pitkä prosessi tämän kuuluisi olla?
Hei Päivi! Kysäisin asiaa jutun kirjoittaneelta Jakosuon Minnalta, ja hänen mukaansa prosessi vie tosiaan aikaa – ihme, jos on valmista alle kahdessa viikossa 🙂 Kärsivällisyyttä siis vielä!
Terveisin Jonna Saari / Retkipaikka
Pakastettuja kuusenkerkkiä on mukava mutustella
Talvella puolukoiden kera,lettujen kanssa myös maistuu.
Keitinkö liian vähän aikaa kun ”siirappi” on juoksevaa?
Voiko keittämistä jatkaa vaikka on ollut yön yli kylmässä?
Voi jatkaa 🙂
”Pihkasalvalla hoidetaan niin hyttysenpuremia kuin makuuhaavojakin.”
Siitäkin huolimatta, että jotkut saattavat pitää korjausta pilkun vääntämisenä, on hyvä tietää, että hyttyset eivät pure.
Mitä mahdoin tehdä keittämällä väärin? Siirappi vaikutti hyvältä, mutta purkituksen ja kylmään laittamisen jälkeen se on kivikovaa 🙁 Keitin kuitenkin ”vain” 2h keskilämmöllä, enkä edes tuota 4h.