Kuukauden retkeilyblogi: Sanni from the North

kk_blogi_2015_03

Ollaan jo tukevasti huhtikuun puolella, mutta koska maaliskuun puolella kyseisen kuun retkeilyblogin esittely ei ylivoimaisten esteiden vuoksi onnistunut, niin otetaan vahinko nyt takaisin. Tällä kertaa kuukauden retkeilyblogin kunnian saa Sanni from the North -niminen blogi. Blogia pitää Sanna-Mari Suopajärvi. Ikää hänellä on mittarissa 25 vuotta ja hän työskentelee tällä hetkellä aikuiskoulutuksen parissa.

Sanna-Mari kirjoittaa vuodenaikojen mukaisista ulkoilmatouhuista, joihin kaikkiin retkeily liittyy tavalla tai toisella.
-Pohjoisuus näkyy blogissani, puolison kautta poronhoito on tullut osaksi elämää ja metsästysharrastus kuuluu jo ehdottomasti syksyyn. Luonnossa liikkuminen ja retkeily on siis toisinaan reissujeni ainoa tarkoitus, ja toisinaan siellä ollaan metsällä tai etossa. En mielelläni rajaa blogia liikaa joten aiheet vaihtelevat retkeilyyn kuuluvista varusteista erinäisiin pohdintoihin.

sanni-

Blogi täytti vastikään vuoden. Idea siitä oli pyörinyt Sanna-Marin mielessä jo pitkään, sillä hän kertoo kirjoittamisen olevan itselleen mieluisaa toimintaa ja kaivanneensa kanavan sille.
-Blogin perusidea ja aihepiirin valinta oli vaikea, kunnes lamppu syttyi. Tätähän minä teen: olen ulkona, retkeilen ja niitä kokemuksia haluan jakaa myös muille. Niistä minulla on sanottavaa. En tiedä miksi ahaa-elämyksen saaminen vei niin pitkään, ehkä retkeily on ollut minulle niin itsestäänselvää aiemmin. Blogin kirjoittamisessa eniten motivoivat keskustelut, joita niiden pohjalta käydään ja eräänlainen yhteisöllisyys – ilman lukijoita ja kommentteja blogin kirjoittaminen ei olisi niin antoisaa. Blogin kautta on mahtavaa verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa.

Kirjoittamisen ohella Sanna-Mari seuraa myös muita blogeja.
-Seuraamani blogit ovat enimmäkseen retkeily- ja liikunta-aiheisia. Tammikuun 2015 retkeilyblogi Ylämäki on yksi suosikkejani, ja hyödynnän paljon Ulkoilublogit-sivustoa josta bongaan kiinnostavia juttuja. Tällä hetkellä blogien seuraaminen on eräänlaista haahuilua, ja luen sen mitä ehdin ja mitä tulee vastaan.

sanni--2

Retkeily on ollut tavalla tai toisella aina mukana Sanna-Marin elämässä.
-Mukulasta asti minua on kuljetettu kalareissuilla sekä marjastamassa, ja eväsretkiä tehtiin tämän tästä. Lapsuuden koti sijaitsee järven rannalla metsän kupeessa, joten leikit ja puuhat ovat aina suuntautuneet metsään. Nuorempana retkeily koostui lähinnä laavuilusta ja harvoista päiväretkistä, joten aktiivista, suunnitelmallisempaa retkeilyä ei ole takana kuin muutama vuosi. Perhepiirissä ”tyhjän kävely” ei ole ollut tapana, vaan sen olen opetellut itse.

Työhön retkeily ei varsinaisesti liity, mutta haaveilen kuitenkin mahdollisuuksista hyödyntää retkeilyharrastuneisuutta päätyössäni tai sen ohella, enkä pidä yrittäjyyttä lainkaan mahdottomana vaihtoehtona. Seuraan tämän hetken pohjoisen työmarkkinoita hyvin läheltä, ja tiedän että monipuolisuus on valttia.

Retkeilijänä Sanna-Mari kertoo olevansa kova suunnittelemaan ja haaveilemaan, mutta silti päätyvänsä useimmiten lyhyellä varoitusajalla ekstemporereissuille.
– Elän hetkessä, ehkä liikaakin – suurempien reissujen toteuttaminen vaatisi ainakin aluksi kovempaa suunnitelmallisuutta. Pidän itseäni nautiskelijana, ja liikkeelläolo on parempaa kuin turha hitailu. Ruoka on myös olennainen osa retkiäni, vaikka en kummoinen kokki olekaan.

sanni--3

Suosikkiretkikohteeksi hän ei osaa nimetä yhtä yksittäistä paikkaa.
-Ehkä sellaiset yllättävän lähellä olevat hienot kohteet liikuttavat usein. Kuninkaanlaavu Rovaniemellä ja muutama maisemapaikka tutuissa ympäristöissä saa häkeltymään. Aina ei tarvitse lähteä kauas. Hieman kauempana esimerkiksi Ruotsin Lappi teki minuun ensikohtaamisella lähtemättömän vaikutuksen.

Ikimuistoisimmat retkikokemukset liittyvät Sanna-Marilla jostain syystä aina säähän.
-On yllättäviä ukkosmyrskyjä, jatkuvaa kaatosadetta tai yhtäkkinen ensilumi. Viime kesänä kärvistelin Luostotunturilla pitkään kirjaimellisesti myrskyn silmässä ja sitä tunnetta, kun märät vaatteet saa vaihtaa kuiviin ei unohda helposti. Ja silti on mentävä uudestaan.

Ja lopuksi terveiset Retkipaikan lukijoille?

Nauttikaa hienosta keväästä, älkää istuko sisällä ruutujen ääressä (lukemassa esimerkiksi tätä) vaan menkää ulos! 🙂

Jos ette mene, niin lukekaa Sanni from the North -blogia tästä.

Ja sponsorimme Fjällräven haluaa muistaa vielä Sanna-Maria oheisella pipolla.

paavolantammiretki-6163

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.