Kurkistus kuuluisaan järveen – tältä näyttää satumaisen kirkkaan Iso-Melkuttimen pinnan alla

Lopella lainehtiva Iso-Melkutin on kuuluisa kirkkaasta vedestään ja hienosta retkipolustaan, joka kiertää koko järven. Jos jonnekin niin tänne kannattaa kesäisenä, aurinkoisena päivänä ottaa snorklausmaski ja uikkarit mukaan. Pulahdimme Iso-Melkuttimeen heinä–elokuun taitteessa katselemaan, miltä veden kirkkaus näyttää pinnan alla.

P-alue kartalla

Iso-Melkuttimen tilavalta pysäköintialueelta on järven rantaan noin 700 metrin kävelymatka. Sorastettu pikkutie johdattaa järven itäiseen pohjukkaan. Tänne monet saapuvat uimaan, telttailemaan ja nauttimaan alueen luonnosta, ja tästä kohtaa on hyvä mennä veteen. Itse menin siitä, mutta lähtiessäni uimaretken jälkeen kiertämään järven ympärysreittiä sain huomata, että lukuisista muistakin paikoista veteen pääsee hyvin. Jos siis et halua snorklata siellä missä on paljon muitakin vesipetoja, voit seurailla rantapolkua sen aikaa, että rauhallisempi paikka löytyy.

Iso-Melkuttimen kirkkaus toi mieleeni Hossan Öllörin. Maisema uimarannan lähistöllä taas muistutti kokemuksiani Kiteen Valkiajärvestä. Vesi oli todella kirkasta, jopa verrattuna moneen muuhun kirkkaudestaan kuuluisaan järveen. Pohja ei ollut äkkisyvä, joten se tarjosi mielenkiintoista tutkittavaa. Osa liekopuista oli suuria, ja ahvenet vilistivät niiden yllä sekä lomassa.

Lahoavien oksien kainaloista kohosi hulmuavia vesikasvien varsia kohti korkeuksia. Ne tarjosivat turvapaikkoja pienemmille kaloille. Ahvenet täällä eivät kuitenkaan olleet arkajalkoja, vaan tekivät läheistä tuttavuutta esimerkiksi kamerani ja varpaideni kanssa. Ahventen kanssa snorklatessa kannattaa aina välillä vilkaista taakseen – kokonainen pieni parvi saattaa huomaamattasi seurata sinua vanavedessäsi.

Uimarannan toisella puolella maisema oli erilainen. Siellä huomion veivät kauniin väriset lumpeet. Suuntasin sinne etsimään haukea, mutta en häntä tällä kertaa tavoittanut. Myöhemmin reittiä kiertäessäni huomasin rannoilla myös kaislikkoisia osuuksia, ja jos ei olisi liikaa laiskottanut, olisin lähtenyt uudelleen haukea etsimään niistä.

Lummekasvit kuitenkin tekivät maisemasta todella kauniin.

Hieman syvemmällä aavemaiseen sineen muotoja toivat vain harvat liekopuiden hahmot.

Kaikki kirkasvetiset järvet eivät ole niin värikkäitä kuin Iso-Melkutin. Pohjat voivat joskus olla tylsiä ja tomuisia. Iso-Melkuttimella huomion veivät värikkäät kasvit ja maisemaan eloa ja vilinää tuovat kalat.

Snorklasin itse pelkän uimapuvun ja snorklausmaskin turvin, ja vedessä tarkeni vallan huolettomasti olla puolisen tuntia. Uimarannalla polskivista lapsista moni oli varmasti paljon pidempäänkin. Toki snorklaaminen on pääasiassa rauhallista puuhaa, jossa voi viettää pitkiä aikoja täysin liikkumattakin – silloin liike ei pidä oloa lämpimänä, kuten riehakkaammissa vesileikeissä. Järven pohja näytti monin paikoin olevan mukavan helposti lähestyttävää ja hiekkaista, joten jokaiselle sopivia veteenmenopaikkoja löytyy Iso-Melkuttimesta varmasti, eikä veteen ole pakko lorkkia terävien oksien tai mätänevän kasvihötön yli, kuten joissakin toisissa kohtiessa. Sellaisissa paikoissa käytän itse uimatossuja jalkojen suojana, mutta täällä niitä ei tosiaan tarvittu.

Jos et ole koskaan kokeillut snorklaamista – ainakaan sitten lapsuuden – tämä on loistava kohde aloittaa! Marketin perusmaskilla pärjää hyvin. Valitse mahdollisimman lämmin ja tuuleton päivä, niin elämys on parhaimmillaan.