Hämmentävän hieno melontakohde! Kuopion kansallinen kaupunkipuisto yllättää autiotupineen, hiekkarantoineen ja erämaatunnelmineen

Kaupallisessa yhteistyössä Kuopion kaupunki

Melontaretki Etelä-Kallaveden saaristoon ja sen pitkille hiekkarannoille yhdistettynä hyvään ruokaan ja kaupungin vilskeeseen on pettämätön resepti ajanviettoon ystävien kesken ja sopii hyvin muillekin kuin karvaisille eräjormille. Kuopion kansallinen kaupunkipuisto on minulle olohuoneen jatke, jossa on seikkailtu meloen ja soutaen niin teinien, koirien kuin lastenkin kanssa. Jaan nyt vinkkini mitkä kohteet ja maisemat tänne kannattaa ehdottomasti saapua kokemaan!

Vesi ympäröi Kuopion kaunista kaupunkia lähes kaikkialta eikä olekaan ihme, että myös Kuopion kansallisen kaupunkipuiston lumoavista kohteista suuri osa löytyy saarilta. Maitse tähän puistoalueeseen voi tutustua helposti vaikkapa vierailemalla muailman navalla Kuopion kuuluisalla torilla, joka on osa puistoa. Kansalliseen kaupunkipuistoon lukeutuvat myös muun muassa keskustan eteläpuolella kaareutuva Kuopionlahti sekä siitä järvelle kohti puiston saaristoa työntyvä Väinölänniemi. Myös Kuopion tuomiokirkko vuodelta 1816 on osa puistoa. Olisitko muuten arvannut, että alueella elää paljon liito-oravia?

Eräs mantereella keskustan kupeessa sijaitseva helmi on Valkeinen-niminen järvi, jonka rantoja kiertää kävelyreitti ja josta löytyy myös uimaranta. Kannattaa ehdottomasti poiketa!

Kuitenkin valtaosa Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta levittäytyy iki-ihanalla Kallavedellä ja koska kyseessä on melojien paratiisi, lähdemmekin tällä kertaa tutustumaan tähän puistoon kajakkien kyydissä. Kallavedellä on ollut valtava vaikutus Kuopion kehityksessä – se on ollut vesireitti, elannon tarjoaja ja myös virkistyskohde saarineen, muun muassa. Tästä jutusta voit poimia reittivinkkini ja kohdesuositukseni alueelle sekä neuvot turvalliseen melontaan! Karttalinkit lisätietoineen löydät kootusti listana artikkelin lopusta.

Reitit:

  • Matkailukeskus Kuopion Saana – Hietasalo – Selkä-Havukan saari – Pitkälahti, 16 km
  • Korkeasaaren jäätelökioski – Saaristokaupunki – Keilankannan kanava – Hietasalo – Kakssalmiset – Vatasen saari – Puutossalmen lossi, noin 25 km
  • Pirttilahden venesatama – Hauto-Koistin kalamaja – Ritoniemi – Iso-Mietti – Iso-Lohi – Hauto-Koistin kalamaja – Pirttiniemen venesatama, noin 30 km
Kaksi naisoletettua poseeraa selfiessä takanaan metsää, jonka takaa tulee valoa.
Selkä-Havukan kallioinen pikkusaari Etelä-Kallavedellä tarjosi täydellisen lepopaikan yhden yön melontaseikkailulle. Kuva: Suvi Kaartinen.

Kolme retkikuntaa, kolme melontatarinaa Etelä-Kallavedeltä

Etelä-Kallaveden halkoo Väinölänniemeltä Hietasalon kautta Ritoniemeen ulottuva hiekkaharjanne. Melomme sinne nauttimaan savolaisista aurinkorannoista – ja hyvästä seurasta! Tämän tarinan kuvat ja kokemukset on kerätty kolmelta eri matkalta kolmen eri porukan kanssa Kuopion keskustasta Etelä-Kallaveden saaristoon. Mukana olleet ystäväni lahjoittivat myös ihania kuvamuistoja tätä juttua varten.

Aurinko laskee Kallavedellä saarten taakse. Kajakkien keulat näkyvät kuvassa.
Yöttömän yön aurinko lumosi meidät iltamelonnalla Etelä-Kallavedellä Vatasen saaren lähistöllä. Kuopio on kaukana takana. Kuva: Anne Hyvärinen

Tämän kesän ensimmäisen viikonloppuretken toteutimme kesäkuussa kahden naisen, neljän teinin ja koiran kokoonpanolla. Melontakalustona oli kaksi kaksikkoa ja kaksi yksikköä ja melontamatkaa kertyi 25 km. Yövyimme Hietasalossa ja Vatasen saarella. Aloitimme Saaristokaupungintien jäätelökioskilta ja meloimme Hietasalon kautta Puutossalmen lossille.

Kajakit etualalla. Aurinko laskee saarten taakse Kallavedellä.
Niin rauhallista. Kalasääski lensi ohitse ja silkkiuikku poikineen ui ruovikossa. Jossain kaukaa kuulimme kuikan huudon. Kuva: Anne Hyvärinen.

Toinen retki oli kahden naisen ja yhden koiran yön yli -seikkailu kaksikkokajakilla Matkailukeskus Saanalta Hietasalon kautta Selkä-Havukan saarelle ja Pitkälahteen. Melontamatkaa kertyi 16 km eikä päiväunista tingitty.

Kyllä nyt Hipun kelpaa kun pääsi Kuopion Saanan terassille nauttimaan raikasta vettä. Ala-Hovin viinitilalla olisi koirallekin olutta, koiran olutta ja sinne pääsisi myös meloen. Ehkä seuraavalla kerralla…
meloja oranssi lierihattu päässä mustassa kajakissa. juomapullo kajakin kannella.
Aarni kiinnittää aukkopeitteen ja matka voi jatkua. Vuonna 2017 11-vuotias meloja eskimokajakissaan. Lasten kanssa melottaessa on tärkeää, että kajakki ja mela ovat heidän kokoonsa nähden sopivia. Liian suurilla varusteilla homma käy pian liian raskaaksi. Eikä sovi unohtaa hyvien eväiden ja herkkujen merkitystä! Kuva: Anne Hyvärinen.

Erähenkisempää menoa edustaa neljä vuotta sitten juhannuksena tekemäni reissu neljän aikuisen ja 11-vuotiaan poikani voimin. Silloin meloimme Savolanniemestä Hauto-Koistiin Etelä-Kallaveden saaristoon. Yövyimme Hauta-Koistin saunalla varustetussa saaressa kaksi yötä ja teimme päivämelonnan Ritoniemelle ja palasimme takaisin Savolanniemeen. Matkaa kertyi päivässä 10–20 km ja yhteensä noin 30 km.

Meloja etualalla. Taustalla suuri siirtolohkare, Sikosaarenkivi, ja metsää.
Taustalla Sikosaaren kivi. Sikosaaret ovat luonnonsuojelualuetta ja rantautuminen on sinne kiellettyä lintujen pesimäaikaan. Huomaa melojan täysvarustus: kuivapuku kylmille vesille, pumppu ja heittoköysi, joka toimii myös hinausköytenä. Kuva vuodelta 2017.

Sikosaaren kivi ja Kallaveden lapinrauniot

Neljän vuoden takaiselta retkeltä on säilynyt muisto Sikosaaren kivestä, jonka tarinaan olin törmänyt jo nuorena opiskelijana perinnearkistoja tonkiessani. Kerrotaan, että vanhat ovat kunnioittaneet kiveä kulkiessaan kirkkoveneillä sen ohitse. Pitihän se käydä etsimässä. Se löytyi Sikosaaren eteläpäästä. Myös Ritoniemenpään, Hukkasen ja Korkea-Varpasen ja Luukonsaarten lapinrauniot ovat kiinnostavia kohteita (Muinaisjäännösrekisteri). Yhteistä niille on se, että niiltä avautuu upeat näköalat järven selälle pohjoiseen. Ritoniemessä on myös mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösrekisteristä voi kätevästi tarkastella löytöpaikkoja ja kohteita myös kartalta.

Meloja mustassa eskimokajakissa. Etualalla punaisen kaksikkokajakin keula. Taustalla saaria. kallavesi.
Aarni meloo edelleen pienellä eskimokajakilla Etelä-Kallavedellä vuonna 2021. Jopa 8- ja 10-vuotiaat lapset ovat jaksaneet meloa sillä suhteellisen pitkiäkin matkoja. Kuva: Anne Hyvärinen.

Saaristokaupungista Etelä-Kallaveden saaristoon

Melottaessa Saaristokaupungin läpi ensimmäiset bilekutsut kaikuvat kesäillassa jo ennen Keilankannan kanavaa. Olutta olisi ja sauna valmiina. Melomme kuitenkin ohitse. Minun ja kaverini lisäksi mukana on neljä teiniä ja koira. Vastaantulevista veneistä huudellaan tervehdyksiä pojalleni, joka tuntuu tuntevan kaikki. Perjantai-ilta on tuonut ihmiset rannoille ja veneilemään. Hetken melomme keskellä kaupunkia kun eikä illan kääntymistä yöhön juurikaan huomaa.

Melontaselfie. koira, ja kaksi melojaa. Etummainen näyttää peukkua.
Melontaselfie koiran kanssa. Kuvaaminen kajakissa vaatii erityistaitoja. Eikä poseeraaminen koiran kanssa ole helppoa sekään. Hipun pääasiallinen tehtävä on vahtia, että lauma pysyy kasassa. Kuva: Aarni Hyvärinen.

Jätimme Saaristokaupungin suojaisat vedet Keilankannan sillan ja Matkussaaren jälkeen ja edessämme oli ensimmäinen järvenselän ylitys sivutuulessa. Tuuli puhalsi lounaasta 6–7 metriä sekunnissa, mikä on melkolailla kova tuuli aloittelijoille. Lähdimme tiiviissä ryhmässä Keilankannan edustan Matkussaarelta kohti Muuraisten saaria. Ensimmäinen selän ylitys oli alle kilometri ja Muuraisilta Hietasaloon samanlainen himpun alle kilometrin matka.

kajakit hiekkarannalla. Sorsaperhe. Auringon säteet kimmeltävät vedessä.
Lähtöpaikalla Jäätelökioskin rannalla sorsat ihmettelevät rannan kaaosta ja kajakit odottavat tavaroiden järjestäytymistä tavaraluukkuihin. Kuva: Aarni Hyvärinen.

Mitä tehdä, jos kajakki kaatuu sivutuulessa Etelä-Kallaveden selällä?

Ennen Muuraisten saaria kuului molskahdus. Yksiköt olivat kolaroineet ja kaverini kaatui. Onneksi olimme käyneet lyhyesti läpi ennen retkeä, miten tulee toimia, jos joku kaatuu: vedessä oleva ui kaksikon keulaan ja ottaa siitä kiinni ja odottaa kunnes kaatunut kajakki on tyhjennetty vedestä ja on valmis ottamaan melojan kyytiin. Sitten ohjeistan, kuinka tulee uida oman kajakin aukon viereen ja ponnistaa siitä auttajan kajakin päälle vatsalleen ja pujottautua takaperin jalat edellä takaisin kajakin kyytiin. Märissä vaatteissa matka jatkui rivakasti Hietasaloon, joka oli alle kilometrin päässä.

Upea sininen taivas, jossa valkeita pilviä. edessä laiva ja etualalla Hietasalon kaunis hiekkaranta.
Hellepäivänä vene oli ankkuroitu lähelle Hietasalon rantaa. Hietasalon kärjestä himpun verran oikealle siintävät Pönttöluodot. Kuva: Anne Hyvärinen.

Hietasalon hiekkaranta

Melontamatkaa kertyi ekalle illalle noin viitisen kilometriä. Hietasalo on kaupunkilaisten suosittu ajanviettopaikka ja vain 1,5 km päässä Saaristokaupungista ja noin 7 km päässä Kuopion Matkustajasatamasta. Sitä pidetään Kuopion parhaana hiekkarantana. Siellä voi yöpyä omissa teltoissa tai vaikka riippumatoissa. Rannalla on useita nuotiopaikkoja ja käymälöitä. Hietasaloa rakennetaan esteettömäksi retkikohteeksi ja sen laituriin pääsee myös isommalla veneellä.

Oranssi kaksikkokajakki hiekkarannalla.
Kajakki Hietasalossa. Kuva: Suvi Kaartinen.

Tuulet puhaltavat Hietasaloon lujaa ja ranta on matala. Kallavesi vie helposti mukaansa liian lähelle rantaa jätetyt kajakit ja melat. Ne kannattaa aina nostaa kauemmas rannasta.

Kolme kajakkia hietasalon hiekkarannalla.
Kajakit Hietasalon rantahiekalla. Tulossa tuulinen yö. Jos jättäisin kajakit näin, ne olisivat aamulla kadonneet. Melat kokosin yöksi teltan viereen, koska Hietasalossa oli paljon juhlatuulella olevia yöpyjiä. Kuva: Aarni Hyvärinen

Ihana vilvoittava tuuli puhalsi lujaa koko yön. Hyttyset pysyivät poissa.

teltta rannalla. Koira odottaa teltan vierellä. Ihminen teltan suuaukolla.
Hietasalo on hiekkaharjua, jonne tuuli osuu voimalla. Hyttyset ainakin pysyivät poissa. Hippu odottaa, että pääsee telttaan nukkumaan. Kuva: Aarni Hyvärinen.

Etelä-Kallaveden kalamajat ja laavut

Hietasalosta suuntaamme Pönttöluotojen ja Tuomaansalon kautta Kakssalmisten kalamajalle. Keli on miltei peilityyni. Kakssalmisten kalamajalla pidimme lounastauon.

trangia. salaattia trangian kannella. kädet. Kalastaja taustalla.
Kajakissa kulkevat helposti mukana myös salaattitarpeet. Salaatti valmistuu Trangian kannella. Kuva: Anne Hyvärinen.
Kalastaja rannalla.
Väinö kalastaa Kakssalmisten rannalla. Kuva: Anne Hyvärinen.

Kakssalmisten saari oli ihanteellinen retkikohde. Sen suojainen lahti houkutteli kalastukseen. Saalista ei kuitenkaan tullut.

Hauta-Koistin kalamajalla on sauna lämpimänä

Kalamajat ovat tarkoitettu ainoastaan väliaikaiseen yöpymiseen. Se tarkoittaa, että samassa paikassa saa yöpyä korkeintaan kolme vuorokautta peräkkäin. Viimeiseksi tulijalla on aina oikeus saada tilaa aiemmin tulleilta. Tämä kannattaa pitää mielessä ja väärinkäytöksistä voi ilmoittaa kaupungille.

kaksikkokajakki. saunamökki ja laituri. metsää taustalla.
Hauta-Koistin sauna on valmis. Tällä kertaa emme jää saunomaan vaan jatkamme matkaa Vatasen saareen. Kuva: Anne Hyvärinen.

Käymme pyörähtämässä Hauto-Koistin edustalla, jossa sauna näyttää olevan lämpimänä. Kuulosti siltä, että siellä oli paljon porukkaa. Saarella on sekä autiotupa että sauna.

mökki jonka seinille on ripustettu melontakamoja kuivumaan.
Vatasen kalamaja joutui melontakamppeiden kuivatustelineeksi. Melontavarusteet on pidettävä kaukana nuotiosta. Kuva: Anne Hyvärinen.
Auringonlasku. Saaria ja kallavesi.
On miltei keskiyö ja aurinko paistaa yhä Etelä-Kallaveden saariston yllä. Kuva Vatasen saarelta länteen. Kuva: Aarni Hyvärinen.

Vatasen saarelta on matkaa Puutossalmen lossille vain kolme kilometriä. Vaikka koko edellinen päivä ja yö ollut tyyntä, aamulla nousee tuuli ja joudumme melomaan viimeisen etapin vastatuulessa.

Kajakin keula. auringonlasku. Saaria. Kallavesi.
Etelä-Kallaveden erikoisuus on mökitön ja liki erämainen keskisaaristo luonnosuojelualueineen. Satakunta keskiosan pientä saarta on rauhoitettu. Lintujen pesimäaikaan osalla saarista on maihinnousukielto. Kuva: Anne Hyvärinen.

Jos Puutossalmen lossilta haluaisi meloa takaisin kaupunkiin, sen voisi tehdä Selkä-Havukan saaren kautta. Selkä-Havukan saari näkyy Puutossalmen lossilta katsottuna kaukana horisontissa. Matkaa sinne on noin 10 kilometriä.

Puutossalmen lossikioski.
Puutossalmen lossilla on viihtyisä kioski, jossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Kuva: Anne Hyvärinen.

Citymelonta Saanalta Keilankanavan kautta Selkä-Havukan saarelle

Selkä-Havukkaan teimme rennon hellepäivän melontaretken Suvin ja Hipun kanssa. Aloitimme Matkailukeskus Saanalta lounaan merkeissä. Hippukin sai luvan tulla terassille. Sille tarjoiltiin vettä pahvimukista. Saanan yhteydessä toimii Seikkailukeskuksen vuokrauspiste, josta voi vuokrata sekä kajakkeja että SUP-lautoja.

Matkailukeskus Saanan edustalla meloja katsoo taakseen. päässä huivi ja aurinkolasit. Taustalla ihmiset ottavat aurinkoa.
Matkailukeskus Saanalla voi nauttia lounasta. Pölhön saari retkisatamineen ja grillikatoksineen on näköetäisyydellä Saanasta, muutaman sadan metrin päässä. Myös Rauhalahden leirintäalueelle ja kylpylään voi suppailla tai ottaa Hop-on-Hop-of -laivabussin Saanan laiturista. Siltä varalta että oliisimme päätyneet Rauhalahden ravintolaan tai hakemaan Alahovin viinitilalta koiralle olutta, kajakin kannella mukana myös korkokengät. Kuva: Anne Hyvärinen.

Koska olimme liikkeellä varsin rennolla otteella, emme pitäneet kiirettä vaan tarkoituksena oli oikoa selkää kaikilla mahdollisilla levähdyspaikoilla.

Meloja lierihattu päässä katsoo kännykkää. Mela ja melontavarusteita laiturilla. Silta. Keilankannan kanavassa.
Eka tauko Keilankannan kanavassa. Sillan yläpuolella on erikoinen nähtävyys: liito-oravan suojatie. Kuvassa sitä ei näy, mutta alue on vahvaa liito-oravan esiintymisaluetta. Kuva: Anne Hyvärinen.

Myös koira oli innoissaan päästessään välillä kuivalle maalle jaloittelemaan.Keilankannan kanavan laiturilla on Sirpa Miettisen, Valpuri Lindbergin ja Piia Kukkaslahti-Ferreiran (2010) ympäristötaideteos ”Meri lahjoitti sen meille.” Keilankannan avokanava on rakennettu vuosina 2006–2007 ja se on noin 180 metriä pitkä.

Koira Keilankannan kanvan ympäristötaideteoksen kanssa.
Hippu tutustuu Keilankannan ympäristötaideteokseen. Kuva: Anne Hyvärinen.
Meloja kallavedellä.
Laivaliikenne on Kallavedellä vilkasta, joten väylien ylitykset tulee tehdä harkiten. Edessä Muuraisten saaret ja niiden takana häämöttääkin jo Hietasalo ja Kuopion paras uimaranta. Kuva: Anne Hyvärinen.

Hietasalossa otettiin päikkärit ja jatkettiin iltamelontana kohti Rautaniemeä, jonka takaa näkee jo Selkä-Havukan saaren. Se maastoutui niin täydellisesti muihin saariin, että jouduin oikein käyttämään kompassia löytääksemme kerralla oikeaan saareen.

Vastavaloon kuvattu ranta, ihminen ja kajakki.
Ilta-auringossa Selkä-Havukan kalliosaarella. Kuva: Anne Hyvärinen.

Kalliorantaiseen pikkusaareen pääsi kajakilla melko hyvin, kun hetken malttoi etsiä oikeaa rantautumispaikkaa. Se löytyikin saaren länsirannalta. Metsän suojissa oli aamulla miltei viileää ja aamu-uintipaikka piti etsiä auringon puoleiselta rannalta. Sekin oli kovin kallioinen.

Laavu. Nuotio. Takana metsää ja vettä.
Aamusavut Selkä-Havukan laavulla. Kuva: Anne Hyvärinen.

Kallaveden haasteisiin vastataan melontataidoilla ja oikeilla varusteilla

Kallavedellä meloja kohtaa haasteellisia selän ylityksiä. Vaikeita ne voivat olla kovilla tuulilla myös kokeneille melojille. Hietasalo, joka on aivan kaupungin kyljessä, on sekin haasteellinen kohde kovilla tuulilla. Siksi on erityisen tärkeää, että melontareitti valitaan melojien melontakokemuksen, säiden ja kaluston mukaisesti. Avokanooteilla en suosittele Kallavedelle lähtemään.

Nainen meloo Kallavedellä punaisella kajakilla. Taustalla vettä ja metsää sekä taivasta.
Kaksikolla Kallavedellä melonta on vakaata vaikka tuuli jaksaa puhaltaa. Kuva: Aarni Hyvärinen

Varusteiden oikea käyttö erittäin tärkeää

Varusteissa tärkeintä on, että kajakki kelluu ja melontaliivit puetaan oikein. Varmista ennen lähtöä, että kajakin pakkausluukut ovat varmasti kiinni. Jos kajakki kaatuu, se kelluu vain siksi, että edessä ja takana olevat varusteluukut ovat vesitiiviit ja toimivat kellukkeina. Silloin kajakin voi tyhjentää vesillä. Jos sen luukut täyttyvät vedellä, sen tyhjentäminen aallokossa on erittäin haastavaa ja on suuri vaara upottaa koko kajakki. Pumppu on hyvä olla mukana, jotta voi tyhjentää kajakkia jossa jo istuu.

Kaksi ihmistä kajakissa.

Melontaliiveissä tärkeintä on se, että ne ovat melojalle oikean kokoiset ja puettu oikein. Liivit on puettava siten, etteivät ne pääse nousemaan melojan kasvojen eteen, jos tämä joutuu veden varaan. Liiveistä nostamalla voi auttaa veden varassa olevaa, mutta vain siinä tapauksessa, että liivit ovat kunnolla päällä. Melontaliivimalleja on haararemmillisiä ja remmittömiä. Jos liiveissä on haararemmi, sen tulee kulkea jalkojen välistä ja olla kiinnitettynä. Kajakin aukkopeite puetaan haararemmillisten liivien päälle. Muissa melontaliiveissä aukkopeite voidaan pukea liivin alle. Melontaliivit eivät käännä ihmistä oikein päin eivätkä kannattele päätä vaan melojan on osattava uida. Jos mukana on pieniä lapsia, heille on puettava pelastusliivit, jotka kääntävät oikein päin ja pitävät pään vedenpinnan yläpuolella.

Ryhmässä on aina turvallisempaa

Kokoonpano vaikuttaa paljon reittisuunnitteluun ja melontakaluston valintaan. Kaksikko on turvallinen valinta aloittelijoille, koska se on vakaampi kuin yksikkö ja kovassakin tuulessa melojat voivat levähtää vuorotellen toisin kuin yksiköllä melottaessa. Lisäksi mitä vähemmän meillä on kajakkeja, sitä helpommin ryhmä pysyy koossa. Ryhmässä tulisi meloa niin lähekkäin, että jokainen kuulee toisen puheen koko ajan. Etukäteen on kaikille oltava selvillä, mitä tehdään, jos joku kaatuu. Porukassa on oltava ainakin yksi sellainen henkilö, joka osaa tyhjentää kaatuneen kajakin aallokossa ja ohjata ja auttaa uimarin takaisin kajakin kyytin. Perusmelontataidot kaatumisesta melontatekniikkaan on esitelty hyvin täällä melontaopas-sivustolla.

Meloja Kallavedellä.
Tahe Marinen Greenland, eskimokajakki, on kätevä pienen melojan kajakki, mutta pienestä koosta johtuen se on haasteellinen tyhjentää kovassa aallokossa. Kuva: Anne Hyvärinen.

Reitti Kuopion keskustasta Väinölänniemen, Saaristokaupungin ja Keilankanavan kautta Hietasaloon ja edelleen Etelä-Kallaveden saaristoon on täydellinen viikonloppumelontakohde. Ritoniemi on vanha uimaranta, mutta tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Siellä voi kuitenkin vierailla jokamiehen oikeudella. Selkä-Havukan saari taas on hyvä vaihtoehto kalliorantoja ja omaa rauhaa rakastaville. Sen kautta voi myös meloa takaisin Puutossalmen lossilta, jossa on täydellinen kioski ja uimaranta huussilla.

Meloja seisoo kajakin vierellä. Hiekkaranta. järvi.
Melontamekko osoittautui käteväksi varusteeksi hellekelillä, mutta silloin aurinkorasvasta ei pidä tinkiä. Kuva: Suvi Kaartinen.

Retken voi päättää myös Pitkälahteen, 5-tien läheisyyteen Ikean ja ABC:n välimaastoon, jolloin päätepisteeksi voi valita Pitkälahden uimarannan Vahverotien päässä.

Kajakkia kannetaan. koira juoksee etualalla.
Melontaretki on ohitse. Kajakkikoira Hippu on riemuissaan, kun tietää pääsevänsä herkkujen äärelle kotiin. Kuva: Suvi Kaartinen.
Auringonlaskun jälkeen Puutossalmen lossilta kuvattu näkymä kohti Kuopiosta. Puijon torni näkyy kaukana.
Auringonlasku polttaa Puijon ja kaupungin ääriviivat purppuraan taivaaseen, kun katselen Kuopiota Puutossalmen lossilta. Matkalla tänne nukuimme riippukeinuissa tuulisessa Hietasalossa, vierailimme Etelä-Kallaveden saariston kalamajoissa ja pulahdimme viileään Kallaveteen milloin vahingossa, milloin tarkoituksella. Kuva: Anne Hyvärinen.

Lisätietoa ja lähteet:

Etelä-Kallaveden saaret, Kansalliset kaupunkipuistot

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto kartalla

Tikkanen, Toivo: Kalasaunoista kalamajoiksi, Pohjois-Savon muisti

Lähtö- ja lopetuspaikat

1.      Seikkailukeskus Kuopio: vuokrauspiste, melontalaituri ja parkkipaikka. Sijainti: N=6974030.785, E=535341.232 (ETRS-TM35FIN)

Seikkailukeskus, Kuopion makasiinit

2.      Kuopion Saana, Ravintola, lounas, Spa & Sauna, Matkailukeskus Saana. Sijainti: N=6971634.322, E=533431.757 (ETRS-TM35FIN). Saanalla on Seikkailukeskuksen SUP-lautojen ja kajakkien vuokrauspiste.

3.      Korkeasaaren jäätelökioski, Saaristokatu, parkkipaikka. Sijainti: N=6970833.122, E=534525.507 (ETRS-TM35FIN)

4.      Rauhalahden leirintäalue, hotelli, kylpylä, uimaranta, vuokrauspiste. Sijainti: N=6970717.626, E=532812.939 (ETRS-TM35FIN)

5.      Hietasalo, uimaranta, puuhuolto, puucee, laivalaituri. Sijainti: N=6969235.156, E=538501.645 (ETRS-TM35FIN)

6.      Tuomaansalo, laavu, retkisatama. Sijainti: N=6965597.552, E=540749.011 (ETRS-TM35FIN)

7.      Kakssalmiset, autiotupa, nuotiopaikka, puucee, polttopuuhuolto. Sijainti: N=6964133.247, E=541581.012 (ETRS-TM35FIN)

8.      Vatasen kalamaja, Sijainti: N=6957743.145, E=540260.268 (ETRS-TM35FIN)

9.      Pirttilahden venesatama Sijainti: N=6965965.559, E=534738.349 (ETRS-TM35FIN)

10.    Puutossalmen lossi ja Ihme Tupa Sijainti: N=6955112.626, E=538219.031 (ETRS-TM35FIN)

Kaikki Etelä-Kallaveden laavut ja kalamajat kartalla.

Lue myös:

Vau, mikä lomakohde! Hangon kansallinen kaupunkipuisto ylittää suuretkin odotukset

Iltakävelyllä Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.