Kosken kuohuntaa, pitkoksia ja taukopaikkoja – Koskikara on hieno luontopolku Nurmijärven Myllykoskella

Vantaanjoen Myllykoski on vaikuttava näky, kosken pituus on noin 400 metriä ja pudotusta matkalla on 11 metriä. Se on erinomainen päiväretkikohde ja myös suosittu kalastuskohde. Joen varrella on hienoja tulvaniittyjä, muuten alueen luonto on lehtomaista kangasmetsää. Myllykoski on komeimmillaan keväisin, sekä lintujen äänien että kukkaloiston kannalta!

Koskikara-luontopolku Nurmijärvellä
Päivämäärä: 19.5.2018
Luontopolkumiehen reittinumero: 19
Reitin pituus: 3,5 km (Luontopolku + käynti Pikkukosken laavulla)
Kohokohdat: Upea luonto, koskimaisemat, hyvät infotaulut
Opasteet ja kyltit: Erinomaiset, paljon infoa
Parkkipaikka: Siippoontien laidassa, tie 1311. Paikkoja parillekymmenelle autolle. Paikka kartalla
Varusteet/jalkineet: Paljon pitkospuita ja hyvät reitit. Lenkkarit OK.
Keskivaativa reitti
Kaksi tulipaikkaa

Myllykoski tuntui toukokuussa sopivalta kohteelta juuri kevään ollessa kukkeimmillaan. Tiesin siellä olevan lehtomaisemaa, jossa olisi varmasti jo todella vihreää. Eikä vain vihreää, vaan myös keltaista (voikukkia, rentukoita, keltavuokkoja, kanankaaleja) ja valkoista (valkovuokkoja, käenkaaleja, tuomet).

Parkkipaikalla (Siippoontie 1311) oli jo yhdeksän aikaan aamulla melko monta autoa, ilmeisesti suurin osa innokkaita kalastajia, joita kosken rannalla näkyi. Myös jokunen muu ulkoilija oli lisäkseni liikkeellä.

Lähtöpaikalla oli hyvä infotaulu, jossa kerrottiin reiteistä – luontopolusta sekä puulajipolusta. Päätin kävellä luontopolun ympäri.

Reitti alkoi hyvänä polkuna kuusimetsässä. Tiltaltit ja hippiäiset lauloivat, aurinko paistoi. Lämpöä oli noin 12-13 astetta, joten metsän siimeksessä pitkähihainen paita oli vielä tarpeen.

Ihan muutaman sadan metrin kävelyn jälkeen tulinkin jo risteykseen, jossa saattoi valita, kääntyykö takaisin Myllykosken rantaan vai jatkaako vielä Pikkukoskelle.

Päätin jatkaa matkaa Pikkukosken laavulle asti. Reitti jatkui aivan Vantaanjoen rantaa pitkin. Lähes koko matkan sain kävellä pitkospuita pitkin, mutta rantaankin pääsi välillä helposti. Puolentoista kilometrin luontopolun kääntöpaikka taisi olla juuri tässä maisemassa, jossa muuten kerrottiin lepakoista ja mainittiin tämän maiseman olevan niiden saalistuspaikka.

Pari muutakin ulkoilijaa oli liikkeellä – reippaamalla vauhdilla kuin luontopolkumies, jonka piti pysähtyä vähän väliä kuvaamaan luonnon ihmeitä. Alun kuusikon jälkeen maisema muuttui lehtomaisempaan suuntaan, valkovuokkojen lisäksi kukki muun muassa kevätlinnunherne, jonka kuva alempana ”yhteiskuvassa” muiden kukkien kanssa.

Kilometrin mukavan kävelyn jälkeen saavuin Pikkukosken laavulle. Matka oli etukäteen tuntunut niin lyhyeltä, että en ollut ottanut reppua ja eväitä mukaan kävelylle, joten pysähdyin vain ihailemaan koskimaisemaa.

Palasin pitkospuita pitkin kilometrin ja jatkoin matkaa kohti Myllykoskea. Hieman ennen Myllykoskea oli reitin toinen istuskelupaikka.

Tässä kohdassa polku oli kuin leveää hiekkatietä. Joki virtasi rauhallisena vieressä.

Saavuin Myllykoskelle. Näky oli vaikuttava tuohon aikaan vuodesta – parhaimmillaan kosken kuohut olisivat varmaan olleet vielä aiemmin keväällä. Seisoskelin pitkään silloilla (joita on useampia) ja kuvasin koskea. Satuinpa huomaamaan myös auroraperhosen, jota en muista montaa kertaa nähneeni.

Myllykosken rannassa oli vielä parikin istuskelupaikkaa. Rannalla näkyi kalastajien lisäksi myös yksi kevään ylioppilas ja häntä kuvannut valokuvaaja – hieno paikka siihenkin tarkoitukseen.

Sitten edessä oli paluu autolle – pääsin kahvin ja eväsleipien pariin vasta kierroksen jälkeen.

Lopuksi vielä kuvat reitin kylteistä ja kukkaloistosta. Kyltteihin ja infotauluihin oli todella panostettu. Yksi infotaulu reitin varrella oli tosin töhritty, ilkivallan jälkiä ei ollut vielä ehditty korjata.

Ja alla vielä kukkaloistoa. Yksi suosikeistani, ojakellukka, oli juuri aloittamassa kukintaa. Kevätlinnunherneessä oli paljon eri värejä sinisestä violetin kautta punaiseen. Todella kaunis lehtokasvi!

Oli todella hyvä hetki käydä juuri tällä polulla – tulen varmasti toistekin.

Sijainti: N=6704116.040, E=381905.413 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=60.455590453378825, lon=24.854859550580304

Luontopolkumiehen muita reittejä lähistöllä:
Nukarinkosken ulkoilupolku Nurmijärvellä
Seittelinreitti Tuusulassa
Vanhankylänniemen luontopolku Järvenpäässä

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.