Kolin kansallispuiston koskematonta kauneutta

Kävin elämäni ensimmäisellä Itä-Suomen tutkimusmatkallani vasta tämän vuoden puolella. Ennen Itä-Suomen Kolille matkaamista olin törmännyt moneen kertaan Kolista puhuttaessa sanoihin energia, haltija ja velho jo monessa eri yhteydessä.

Vaikutti siltä, että moni uskoo Kolin olevan monella tasolla erityinen paikka ja että noihin vaaramaisemiin liitetään monenlaista eri uskomusta. Joidenkin mielestä nämä ovat aivan huuhaata ja jotkut uskovat, tuntevat sekä kokevat Kolissa olevan jotakin ihmeellistä . Kaikki tavallaan; uskokoon jokainen, mitä haluaa.

KoliUkko-Kolin valkoiset kvartsiittikalliot ovat tunnetusti olleet voimaa ja energiaa antava paikka jo vuosikausia. Itse myönnän, että minun suosikkipaikkani Kolilla ei ollut tuo postikorttien ja maalauksien tunnetuin maisema. Se on makuuni liian tuotteistettu ja muut ihmiset häiritsivät hölöttäessään maisemasta nauttimistani. Jos kyseessä on luontokohde, en kaipaa sinne juurikaan muita ihmisiä. Kaunis se on silti, siitä en lähtisi kiistelemään.

Minulle Kolin seudun kaunein huippu taisi olla aivan tämän tunnetuimman Ukko-Kolin lähellä sijaitseva Paha-Koli. Myös  kolmas huippu eli Akka-Koli on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Kyllä niitä maisemia katsellessa mieli lepäsi; Pielinen edessä pienine saarineen ja ympärillä metsää silmin kantamattomiin.

_MG_8676IMG_8669Muutaman Kolilla vietetyn kevätpäivän aikana vaeltelin siskoni kanssa kansallispuiston maisemissa pitkin poikin. Polut ovat hyvin merkattuja ja maasto vaihtelevaa. Kolin vaellusreiteistä jokainen voi helposti löytää itselleen sopivimmat polut.

Teimme yksittäisiä päivävaelluksia, jotka ovat aina pitkiä, monen päivän vaelluksia helpompia. Ei tarvitse kuljetella kaikkia mahdollisia kamoja selässä ja liikkuminen on ketterämpää. Illaksi palasimme aina ihanaan maatilamajapaikkaamme, Elontilalle.

IMG_8560IMG_8348Kolin reiteistä mieleeni jäi kaikken eniten vaellus satumaisen, sammaleisen metsän läpi. Tuo reitti vei meidät Tarhapuro-vesiputoukselle, joka muuten taitaa olla keväällä kaikkein upeimmillaan! Se oli uskomattoman vaikuttava. En ollut koskaan ennen nähnyt Suomessa oikeaa vesiputousta (jos nyt joitakin naurettavan pieniä puroja ei lasketa). Tämä puoliksi sula ja puoliksi jäinen, monen metrin korkuinen vesiputous oli maaginen ja niin kaunis!

HUOM! Reitti Tarhapurolle on suljettu kesäkuussa 2023, ja alueella vierailua pyydetään välttämään. Lue lisää: Luontoon.fi

IMG_8613IMG_8572Tarhapurolta kannattaa vielä jatkaa matkaa läheiselle Mäkrälle, joka on myös yksi Kolin korkeimmista vaaroista. Näkymä Mäkrältä Pieliselle on upea. Toiseen suuntaan avautuu metsämaisema, kauempana näkyy pieni järvi.

Luonnossa liikkuminen on itselleni se paras tapa rentoutua. Metsä on ihmeellinen paikka ja Kolin puhdas metsämaisema on kauneinta metsää, mitä kuvitella saattaa. Harvoin Suomestakaan löytää niin elävää ja vehreää metsämaisemaa. Pisteenä I:n päälle haluan korostaa sitä, että Kolita löytyy paikkoja, jonne ei kuulu minkäänlaista melua. Ainoa melu, tai paremmin sanottuna ääni, oli linnun viserrys. Tämä hiljaisuus on jopa luonnossa harvinaista herkkua.

IMG_8503IMG_8490Oliko ne sitten ne Kolin kuuluisat energiat tai joku muu, olo Kolilla vaeltelun jälkeen oli harvinaisen rentoutunut. Kyllä luontoon on aina tietyin väliajoin (lue: aika usein) päästävä vastapainona hektiselle kaupunkielämälle ja tulevana vuonna aion muistaa tämän luonnossa liikkumisen jälkeisen hyvän fiiliksen ja hakeutua useammin sinne, mistä tämän olotilan helpoiten saavuttaa.

IMG_8661Juttu on aikaisemmin julkaistu Urbaani viidakkoseikkailijatar– blogissani.

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Jussi Laine Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.