Kojonperän näköalatorni, Loimaa

26.12.2015

Vaimoni vanhemmilla on mökki Kojonperässä, minä olen siellä hiukan vähemmän kerennyt aikaa viettämään ja edellisestä kerrasta oli jo hiukan aikaa. Olemme siellä usein kulkeneet aina samoja polkuja pitkin ja nyt halusin jotakin uutta.

Tutkin ensimmäisen kerran lähiseudun karttaa retkikartta.fi-palvelussa, mitä pidän erittäin käytännöllisenä kartan selailussa. Huomasin kartassa Kettukallion laavun ja siellä polkuverkoston. Sinne pitää mennä laavu etsimään! Tulostin kartan kätevän pikakartta.fi-sivuston avulla. Uudella väritulostimellani tulee hienoa jälkeä varsinkin, kun vielä laminoi kartan. Samalla siitä tulee säänkestävä näppärä retkeilykartta karttalaukun kera.

Hätäisen suttuinen kuva peuroista.

Hätäisen suttuinen kuva peuroista.

Alkumatka mökiltä on synkkää havumetsää ja peltoa vuorotellen. Oikaisemme ensin pienen peltojen väliin jäävän metsäalueen läpi, kuljemme pitkin pientä hiekkatietä ja saavumme metsänreunaan, josta on vielä pieni taival kohti luontopolkua.

Täällä Loimaan suunnilla on todella paljon peuroja ja niitä näkee helposti, varsinkin syksyisin peltojen reunoilla, kun malttaa lähestyä peurapaikkoja varovaisesti ja pitää silmät tarkkana.

Metsänhoitoalueet eivät aina ole kaikkein kauneimmillaan.

Metsänhoitoalueet eivät aina ole kaikkein kauneimmillaan.

Matkalla oli tehty runsaasti metsänhakkuuta ja oli jopa isohkoja avohakkuumaisia kohtia. Kartassa näkyvä polku oli jäänyt hakkuiden alle ja luovimme aistinvaraisesti kohti luontopolkua.

Luontopolku on hyvin aikoinaan merkitty ja merkit ovat vieläkin toimivat.

Luontopolku on hyvin aikoinaan merkitty.

Löysimme luontopolun helposti sankan kuusimetsän takaa. Polun merkinnät olivat vanhoja. Kartassa näkyi Korkeusvuori-niminen paikka ja halusimme sitä mennä tarkemmin tutkimaan. Olimme kuulleet puhetta jostakin näköalatornista näillä suunnilla, mutta meillä ei ollut oikein tarkkaa tietoa sen sijainnista.

Puiden takaa pilkottikin näköalatorni.

Puiden takaa pilkottikin näköalatorni.

Iloiseksi yllätykseksi Korkeusvuoren päältä löytyikin se näköalatorni. Tarkemmin kun karttaa silmäilin, niin siellähän oli ihan selkeä piirrosmerkkikin, mikä oli jostain syystä jäänyt näkemättä.

Näköalatorni oli jo vanha, lautoja puuttui portaista, mutta tuntui turvalliselta.

Näköalatorni oli jo vanha, lautoja puuttui portaista, mutta tuntui turvalliselta.

maisema (1 of 1)

Kävimme tornissa ihailemassa näköalaa ja horisontissa näkyikin jo lähestyvä lumisaderintama. Päätimme jatkaa matkaa laavulle, jotta kerkeämme syömään evästä ja palaamaan takaisin mökille ennen pimeän tuloa.

Pienet polut ovat kauniita sammaleisessa metsässä.

Pienet polut ovat kauniita sammaleisessa metsässä.

Luontopolulta poistuessamme etsimme seuraavaa polkua laavulle. Ilmeisesti on ollut niin vähän tällä polulla käyttäjiä, että se oli vaikeasti nähtävissä. Polkuja löytyi monta ja ne alkoivat ja katosivat usein nopeasti. Laavulle kannattaa melkeinpä kävellä hiekkatietä pitkin, koska metsäkin oli näillä nurkilla välillä hiukan vaikeasti käveltävää, eikä tarjonnut suurempia elämyksiä.

Kettukallion laavu oli myös vanha, mutta hyväkuntoinen ja yöpymiseen soveltuva.

Kettukallion laavu oli myös vanha, mutta hyväkuntoinen ja yöpymiseen soveltuva.

Laavu löytyi lopulta pienen tarpomisen jälkeen ja vaikka se näytti todella vanhalta, oli se hyvässä kunnossa. Katto näytti siltä, että se oli juuri kunnostettu, ja päällä oli uuden näköistä peltiä. Minusta laavu oli erikoisen mallinen verrattuna siihen mihin olin tottunut, mutta sitäkin käytännöllisempi. Penkit oli viisaasti tehty ja matala nukkumaosa näytti houkuttelevalta. Tekisi mieli olla joskus laavulla yötä.

Retken kohokohta on usein evästauko, siihen kannattaa panostaa tekemällä maistuvat eväät.

Retken kohokohta on usein evästauko, siihen kannattaa panostaa tekemällä maistuvat eväät.

Pidimme evästauon laavulla. Meillä oli mukana muutama polttopuu ja käytimme maastosta löytyviä risuja. Laavulla oli muutama polttopuukin, muttemme niitä raaskineet käyttää. Koska joulukinkkua oli vielä jäljellä, olimme tehneet tuhdit kinkkuleivät mukaamme. Pannukahvit kuksasta, kinkkuleipää sinapilla ja hiukan suklaata ulkona nautittuna, voiko ihminen muuta toivoa?

Ainutlaatuinen pyöreistä kivistä tehty tie.

Ainutlaatuinen pyöreähköisistä kivistä tehty tie.

Koska valo alkoi nopeasti hiipumaan ja pimeä hiipiä yllemme, päätimme palata takaisin hiukan nopeampaa reittiä. Minulla oli mukana varmuuden vuoksi myös meille otsalamput ja GPS-laite, eksymisestä ei ollut huolta. Olimme matkalla nähneet jonkinmoisen kivenottopaikan, joka oli täynnä pieniä pyöreitä kiviä. Tie jota pitkin palasimme mökille päin oli tehty näistä kivistä ja oli todella kaunis.

Kojonjoki ja sen pato.

Kojonjoki virtasi vuolaasti, pato oli auki.

Alkoi tulla jo hämärää ja lumihiutaleita leijaili ilmassa. Tulisiko se talvi jo vihdoin ja viimein? Pakkasta tuli kyllä, mutta lunta tuli lopulta vain nimeksi. Retkemme oli onnistunut, näköalatornin löytäminen oli iloinen yllätys ja laavu oli hienompi, mitä osasimme odottaa. Ehdottomasti käymme näillä paikoilla vielä monta kertaa uudestaan.

Tietoa näistä kohteista sekä mm. saapumisohjeet löydät Kojonkulman kotisivuilta.

Näköalatorni kartalla.

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit näköalatornille N 6764548  E 285683

Alkuperäinen artikkeli on luettavissa englanniksi blogistani. Ja lisää kuvia Kojonperästä.

Huomaathan, että alueella suoritetut hakkuut voivat paikoin hankaloittaa kulkua, ja maastomerkinnöistä osa on nähnyt parhaat päivänsä, minkä vuoksi niiden seuraaminen voi olla hankalaa. Perehdy karttaan ennen retkeä ja pidä karttaa silmällä myös reissun aikana. (Toim. huom. 16.6.2020)

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.