Kivisalmen melontareitti kulkee maagisilla rajamailla Pohjois- ja Etelä-Konnevedellä

➡ Kivisalmen kierros 3 km (melontareitti)
⚫⚪⚪ Helppo reitti
ℹ Reitin esite
? Lähtöpaikka Kivisalmi kartalla

Rajat ovat olleet aina kansanuskossa maagisia voimapaikkoja ja sisältäneet taikavoimia. Mahtavimmilla rajoilla ovat sijainneet portit tuonpuoleiseen. Kivisalmen kierros maakuntarajan maagisessa taikapiirissä on helppo, kolmen kilometrin mittainen melontareitti Timosensaaren ympäri, ja reitin varrella on useita erikoisia kohteita.

Kivisalmen kierros kulkee ikuisuuden rajoilla, jossa tämän- ja tuonpuoleisen maailmat tavoittavat toisensa. Vai kuinka pitäisi kuvailla sitä tunnetta, kun henkeäsalpaava kauneus yhdistyy kuoleman paikkoihin? Oikea paikka vaikka kekrinajan melonnalle.

Timosensalmi kylpee kevätillan kauneudessa. Kuva: Katja Iinattiniemi/Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntaraja on monella tavalla vaikuttava ja merkillinen paikka. Näissä maisemissa on yllättävän monen elämänlanka katkennut onnettomuuden seurauksena. Onnettomuuksien uhreille on pystytetty muistokiviä Kivisalmen hulppeisiin maisemiin. Jos Kiviniemen sillalta katsoo pohjoisen horisonttiin, niin jossain kaukana häämöttävät arvoitukselliset Koipiniemi, Murhaluoto ja Noitasen saari. Niillä kaikilla on omat hurjat tarinansa.

Kivisalmesta pohjoiseen. Kuva: Katja Iinattiniemi ja Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Ei siis ihme, että paikallisille ihmisille tämä maakuntarajana tunnettu paikka on vielä hyvin merkittävä, vaikka ohiajava autoilija rajaa tältä ajan äärettömyyttä tavoittavalta maisemalta tuskin huomaa. Monilla tähän päivään säilyneillä rajoilla on historiallisesti ja kulttuurisesti syvempi merkitys kuin äkkiseltään uskoisi (Viite 1.)

Kivisalmen silta ylittää 230 metriä pitkän ja 8 metriä syvän salmen. Kuva: Mateena Vepsäläinen, Rautalammin museo.

Kivisalmi on yksi kolmesta Etelä-Konneveden kansallispuiston pääsatamasta. Se sijaitsee Kuopio–Vaasa-maantiellä, jonka juuret ovat 1700-luvulla eli niin kutsutun Pietari Brahen tien paikalla, virallisesti kantatie 69:llä. Kivisalmessa on sijainnut myös kestikievari vielä 1900-luvun alussa (Viite 2.) Melontareitti lähtee Kivisalmen satamasta ja kulkee Timosensalmesta Timosensaaren ympäri ja 69-tien alitse.

Katso tästä panoraamakuva Kivisalmen maisemista.

Rentukka kukkii. Kuva: Katja Iinattiniemi ja Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Kivisalmen silta kuolleiden muistopaikkana

Huumaantuneena tarkastelin sillalta avautunutta maisemaa ja ymmärsin, kuinka hienosti kuolemanpaikkojen liittäminen juuri Kivisalmeen sopi myös vanhaan suomalaiseen perinteeseen, jossa vainajien muistopuut, karsikot, sijoitettiin kulkureittien varrelle ja vanhoille rajapaikoille. Lisäksi sillalta avautui näkymä veden ylitse pohjoiseen aivan kuin varhaismetallikautisilta lapinraunioilta. Äkkiä koko komea silta alkoi tuntua valtavalta hautamuistomerkiltä.

Kivisalmelle on sijoitettu sodanaikaisissa lentoturmissa sekä lossionnettomuudessa kuolleille omistettu muistomerkki. Lisäksi Kivisalmelta löytyy Konneveden kotiseutuyhdistyksen pystyttämä uusvanha matkamiehen karsikko, jolla viitataan alueen karsikkoperinteeseen ja karsikoihin, joita on Pohjois- ja Etelä-Lanstun saarilla, Kärkkäälässä sekä Rossinkylällä kalliokarsikkona.

Lentoturmien muistomerkin infotaulu karttoineen sijaitsee Kivisalmen sillalla, jossa on myös vaatimaton P-paikka. Kuva: Anne Hyvärinen

Toisen maailmansodan aikaisten (1939 ja 1941) lento-onnettomuuksien muistomerkki on sijoitettu Timosensalmeen, noin 600 metriä Kivisalmen sillasta itään.

Timosensalmessa on pieni parkkipaikka ja siinä lentoturmista kertova infotaulu karttoineen. Parkkipaikalta avautuu upea maisema pohjoiseen. Vanha kivisilta vie parkkipaikalta Timosensaareen.

Vanha kivisilta oikein kutsui kävelemään vastapäiselle rannalle. Kuva: Anne Hyvärinen

Toisen maailmansodan aikaisten lentoturmien muistomerkki sijaitsee vanhan kivisillan alkupäässä. Kuva: Rautalammin kunnan kuvapankki.

Kivisalmessa on sattunut kaksi traagista onnettomuutta ennen nykyisen sillan rakentamista, aikana, jolloin tässä paikalla toimi lossi.

Kivisalmen silta vierasvenesatamasta kuvattuna. Kuva: Matleena Vepsäläinen, Rautalammin museo.

Heinäkuussa 1956 lossille ajaneen bussin jarrut pettivät ja se syöksyi järveen. Onnettomuudessa hukkui 15 ihmistä. Jouluaaton aattona vuonna 1962 henkilöauto suistui lossipuomin läpi veteen, ja onnettomuudessa kuoli kolme henkilöä. Silta rakennettiin puoli vuotta viimeisen onnettomuuden jälkeen, vuonna 1963. Lossiturman muistoksi on pystytetty muistokivi Kivisalmen satamaan (Viite 2.)

Kivisalmen lossionnettomuuden muistomerkki. Kuva: Matleena Vepsäläinen, Rautalammin museo.

Kivisalmen karsikko ja muut rituaaliset rajapaikat

Rajojen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä on tunnettua useista esimerkeistä: Kolmen kylän rajalla saattoi tehdä voimallisia taikoja, ja usein itse piru asettui rajakiviin asumaan. Lapissa useat valtiolliset ja paikalliset rajalinjat ja rajapaikat ovat sidoksissa muinaisiin pyhiin paikkoihin (Viite 4). Valitettavan usein nuo vanhat merkkipaikat ovat unohtuneet, kun kulkutavat ja -reitit muuttuivat, eivätkä vanhat kohteet enää olleet elinkeinon tai suunnistamisen kannalta merkittäviä.

Matkamiehen karsikko sijaitsee Kivisalmen kievarin satamassa. Kuva: Anne Hyvärinen

Rituaalisen rajankäynnin symbolina Kivisalmen sataman parkkipaikalla seisoo uusvanha matkamiehen karsikko, joka muistuttaa meitä karsikkoperinteestä ajalta, jolloin kirkkomatkat Rautalammin emäpitäjään olivat pitkiä ja tehtiin soutaen. Vanhoja tapoja kunnioittaen kuolleiden muistopaikat on siirretty nykyisten kulkureittien varsille, ja samalla maakuntarajan kansanomainen merkitys on kasvanut.

Nykyihminen ei enää tee karsikkoa ensimmäisen matkansa kunniaksi, mutta yhä ihmisillä on tapana raapustaa omat puumerkkinsä sinne, missä he käyvät. Tämä karsikko on sitä varten. Samalla se muistuttaa meitä jostain vanhasta ajasta, jolloin karsikoilla on merkitty ja määritelty ihmisen elinympäristön uskonnollisesti tärkeitä kiinnekohtia (Viitteet 5 ja 6.)

Matkamiehen karsikon infolaatta. Kuva: Matleena Vepsäläinen, Rautalammin museo.

Kivisalmesta hieman alle kymmenen kilometrin päässä sijaitsevat alkuperäiset kuolleiden karsikot Etelä- ja Pohjois-Lanstun saarilla. Siellä kirkkovenematkalaiset aikoinaan pitivät taukoa, ja ruumissaatot pysähtyivät tekemään vainajalle karsikon eli muistopuun, jossa oli tämän nimikirjaimet ja kuolinaika. Pieni uskontotieteilijä minussa alkoi pitää Kivisalmea nykyaikaisena rituaalisena rajapaikkana, jossa tiivistyvät sekä rajan että kulkemisen kansanomaiset ja myyttiset merkitykset.

Reittisuunnitelmia Kivisalmesta pohjoiseen ja etelään

Sijaintinsa puolesta Etelä- ja Phjois-Konneveden järvien taitekohdassa Kivisalmi sopii myös lähtöpaikaksi pidemmälle retkelle. Pidempää retkeä suunnittelevalle voi suositella käyntiä Lanstun saarilla, Lapinsalon ja Pyysalon hiekkarantoja sekä Etelä-Konneveden kansallispuiston patikointireittejä, joille pääsee esimerkiksi ja Enonrannan satamista. Pohjoisessa taas suositteltavaa on pistäytyä Koipiniemessä ja Noitasen saarella. Kiesimän ja Kerkoskoskien kanavien kautta pääsee Rautalammin reitin latvavesille tai kiertämään Rautalammin ja Hankaveden ja Konnekosken kautta takaisin Kivisalmelle. Ympyräreitti Kerkonkosken ja Rautalammin kautta Kivisalmelle on noin 50–65 kilometriä pitkä.

Muistomerkin kohdalta aukeaa sielukas maisema pohjoiseen. Jossain kaukana tuolla lepäävät myös sellaiset arvoitukselliset ja melko pelottavankuuloiset paikat kuin Koipiniemi, Murhaluoto ja Noitasen saari. Niihin liittyy kertomuksia tuhoisasta kirkkoveneonnettomuudesta. Noitasen saari on myös mystisen muinaisuistimen löytöpaikka. Uistin on nähtävillä Rautalammin museossa (Viite 3.)

Aurinko laskee saarten taa. Kuva: Katja Iinattiniemi/Jouni Lehmonen, Rautalammin kunnan kuvapankki.

Jotain erityistä tässä maisemassa on ja siihen on syytä suhtautua kunnioittaen. Melojalle nämä aavat Konneveden selät voivat olla kohtalokkaita, koska aallokko voi kasvaa yllättävän vaativaksi hetkessä.

Lue lisää:

Kivisalmen kierroksen melontareittiesite.

Kivisalmen kievarista.

Lanstun karsikkosaaret.

Haronmäen kalliokarsikko Rossinkylällä.

Rautalammin museo

Viite 1: Siikala Anna-Leena 1994, 164. Suomalainen šamanismi. Mielikuvien historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Toinen, tarkistettu painos. Hämeenlinna.

Viite 2: Kivisalmen silta yli rajojen. Etelä-Konneveden tarinakartta. Rautalammin museo. Saatavilla: http://tarinakartta.rautalamminmuseo.fi/kohteet/kivisalmi-silta-yli-rajojen/

Viite 3. Kirkkoon liittyviä tarinoita. Tarina II. Kirkkoveneonnettomuus oli suuri suru. Kulttuuripolku. Rautalammin museo. Saatavilla: http://kulttuuripolku.rautalamminmuseo.fi/kirkkotarinoitalapsille

Viite 4. Viinanen, Voitto 2003, 182-229. Inarin rajahistoria I. Pohjoisen valtarajat Inarin-Jäämeren alueella 1500-luvulta 1800-luvulle. Studia Historica Septentrionalia 40. 2. painos. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Societas Historica Finlandiae Septentrionalis. Jyväskylä.

Viite 5. Sarmela Matti 1994, 124-125. Sarmela, Matti 1994
Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 587. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saatavilla: http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/Suomen%20perinneatlas.pdf

Viite 6: Vilkuna, Janne 1992, 97. Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut. Kansatieteellinen tapatutkimus. Kansatieteellinen arkisto 39. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki.

Pohjois- Lanstu kartalla.

Noitanen kartalla.

Murhaluoto kartalla.

Koipiniemen laavu (rakenteilla) kartalla.

Sijainti: N=6948350.125, E=477734.472
(ETRS-TM35FIN)

Jutun kirjoittamisen aikaan Anne Hyvärinen toimi Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihankkeen projektipäällikkönä.

Rautalammin – Konneveden luontomatkailun koordinointihanke.