Karkkilan Amazonilla: Saavajoen laineilla packraftillä

Vapaapäivä, mitäs sitä tekis. Jos sitä löisi reppulautan selkään ja lähtisi tutustumaan kotikontuihin Karkkilan Amazoniksikin kutsuttuun Saavajokeen, ja meloskelisi siitä Pyhäjärvelle? Voisihan sitä yrittää siinä samalla narrata sapuskakalat illalliseksi!

? Kanootin laskupaikka

Karkkilan Amazonas – Saavajoki & Asemansuon natura-alue

Vapaapäivän ratoksi pakkasin reppuuni kanootin (packraftin) sekä virvelin ja lähdin tallustelemaan kohti Saavajokea ja sen ylittävää Porintien (2-tie) risteystä. Suunnitelmissani oli meloskella jokea alas läpi ”Lintulehdon”, Asemanrannassa sijaitsevan Natura-alueen, Pyhäjärvelle ja siitä edelleen kohti Karjaanjokea.

Ehkä on paikallaan hieman selvittää, että mikä tämä packraft oikein on. 

• 

• 

Packraft eli reppulautta tuo täysin uuden ulottuvuuden ulkoilmassa liikkumiseen. Rinkan päällä tai matkalaukussa kulkeva, varsin kevyt eli kolmesta viiteen kiloa painava kulkuväline antaa sinulle mahdollisuuden kokea hienoimmat luonnon tarjoamat hetket ja mennä kuivin jaloin sinne, minne muut haluaisivat mennä. 

Packraft on varsin kompakti paketti, jonka käytölle vain mielikuvitus on rajana. Lautta kulkee mukana repussa, voit ottaa sen vaellukselle messiin ja itselläni se useimmiten kulkee fillarin päällä. Ja näppärää tässä vekottimessa on myös se, että voit laittaa fillarin lautan päälle.

Katsoppa video Packraftistä

Packraftit täytetään lautan mukana tulevan ilmatiiviin säkin avulla. Mitään pumppuja ei siis ole pakko kantaa mukana, loppusilauksen tapahtuessa puhaltamalla.

Perusteellisen esittelyn packraftista on Retkipaikkaan aiemmin kirjoittanut Caj Koskinen, jutun voi lukea täältä. Katso myös lisätietoa sekä vuokraamo: MELOMO

Sillan alla täytin lautan, hyppäsin sen kyytiin ja lähdin hiljakseen meloskelemaan kohti Pyhäjärveä.

Tuorilantien alitettuani maisemat lautan kyydistä katsottuna muuttuvat – joen rantoja reunustaa Natura-alue, josta lintujen laulu raikaa kuin sademetsästä konsanaan. Joki on itsensä uurtanut syvään, ja sen pientareet nousevat pystysuorina metsän pohjaan. Vaikea olisi joen päältä rantautumispaikkaa löytää. 

• 

• 

Joen virtaus on heikko ja sitä pitkin on helppo meloa, vaikka välillä saa sen päälle kaatuneita puita väistellä. Puiden oksat nousevat korkealle joen päälle tehden hetkestä maagisen – tunnelma on rauhallinen, ihan kuin olisin jossakin hyvin kaukana kaikesta. 

• 

• 

Hetken matkaa jatkettuani joki avartui kasvillisuudesta sen verran, että uskalsin kaivaa virvelini esiin. Eikä siinä tarvinnut kauaa heitellä, kun ensimmäinen abborre jo ylös nousi, ja heti perään siimaa vietiin jo vähän lujempaa, kun pieni hauki nappasi vaappuuni. Se olisi ruokakalat sitten siinä! Jatkoin melomista Pyhäjärvelle, jonka ylittämisessä menikin tovi aikaa – tuuliselle järvenselälle ei kannata tämän kapistuksen kanssa mennä, jos on muita vaihtoehtoja. Itse lähdin rannan myötäisesti melomaan kohti laskujokea, joka johtaa Högforsin ruukille sekä edelleen Massakoskelle ja kohti Karjaanjokea. 

• 

• 

Löysin hyvän maihinnousupaikan Karkkilan tehtaanhotellin ja Seurahuoneen Kellarin läheisyydestä. Lautasta ilmat pois ja tiiviiksi rullaus, jotta sain sen reppuuni jälleen laitettua. Kävellen kotiin ruokakalat pussissa – tämä retki oli täydellinen.

• 

• 

• 

• 

#FILLARIPÄIVÄKIRJAMIEHEN haukiaffenpiffit:

– 2 x ahventa

– 1 pieni hauki

– muutama kananmuna

– korppujauhoja

– tuoretta tilliä

– suolaa

– pippuria

Fileroi kalat, nahat ja ruodot veks. Tee kaloista pientä hakkelusta suurella veitsellä. Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. Paista voissa lusikalla annosteltuja sopivan kokoisia pihvejä niin kauan, että ovat kypsiä.

#FILLARIPÄIVÄKIRJA

Facebook | Instagram | Retkipaikka | Youtube