Kapeenmäen lohkareen vetinen onkalo, Maaninka

Minulle on usein sattunut niin että käyn pikaisesti metsässä ja autoni parkkeerauspaikan viereen on sillä aikaa alettu purkaa kaikenmaailman metsätyökoneita, joten nyt ihan varalta jätin ikkunaan lapun missä olen ja milloin lähdin.

Ennen aukkua käännytään oikealle vanhemmalle uralle.

Ennen aukkua käännytään oikealle vanhemmalle uralle.

Muutaan sadan metrin kävelyn jälkeen lohkare pilkottaa harvan puuston lomasta vasemmalla puolella, kun osaa vaan katsoa. Itse näin jotain kummallista harmaata, mutta jatkoin uraa pitkin pienen kinkaman päälle. Takaani taivaalta kuului tuossa kohtaa jyrähdys. Totesin koirille että tullaampa toisen kerran uudestaan ja käännyimme takaisin. Savolaisittain Kapeenmäki on ihan kunnioitettavan kokoinen kukkula, enkä ukonilmalla haluaisi olla niin lähellä taivasta.

Kivi ympäristöineen on rauhoitettu.

Kivi ympäristöineen on rauhoitettu.

Vaan palatessani kinkaman alla silmääni osuikin jotain harmaata ja koska ukkosen merkit eivät näyttäneet kovin uhkaavilta, menimme tutkiskelemaan tarkemmin. Eihän siitä ollut kuin yksi kunnon kivenheitto lohkareelle…

Hymynaama.

Hymynaama.

Maastosta hyvin erottuva, rauhoitettu lohkare ilahdutti olemalla aiempiin saman seudun luoliin verrattuna erilainen. Mieleen tuli hyvin kohonnut sämpylä, joka on halkaistu keskeltä hieman tylsällä veitsellä. Puoliskoiden välistä sopisi hyvinkin ahtautumaan, mutta koska komeus on rauhoitettu, en nähnyt mitään syytä miksi olisin siitä yrittänyt kulkea. Etupuolelle on joku laittanut laudasta tehdyn hökötyksen luultavammin pieneksi esteeksi.

Kiven alta vesilammikosta tuijotti keltainen silmä.

Kiven alta vesilammikosta tuijotti keltainen silmä.

Ennakkotiedon mukaan lohkareessa piti olla pieni luola, jonka lattiaa peittää sateisina aikoina vesilammikko. No, tällä kertaa lohkareen alla suorastaan lainehti, kun heinäkuun ensimmäisellä viikolla oli satanut reippaanlaisesti. Takapuolella on toisesta puoliskosta lohjennut pala, josta on muodostunut hylly ja siinä pienessä onkalossa voisi pahimman sateen ajan kytröttää polvet suussa. Hauskinta siinä on hyllyllä kasvava kymmenkunta senttiä paksu kuusi.

Poistuessani totesin vielä, kuinka joku pieni hämähäkki oli kutonut hienon verkon kahden puun väliin ja oli itse verkon keskellä. Onnistuin olemaan hajottamatta toisen aikaansaannosta.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6997541 E 506944

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.