Haussa hiljasempi , mutta kuitenkin monipuolinen kohde? Kannonkosken Vuosjärven rannoilta löytää monenmoista näkemistä

Vuosjärvessä on viisi suurempaa selkää, useita saaria ja nähtävää useammallekin retkelle, joskin tällä kertaa matkaa tehdään vesiteitse. Se sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Kannonkosken ja osin Viitasaaren alueella. Pinta-alaa riittää lähes 40 neliökilometriä ja hyvinkin vaihtelevaa rantaviivaa 145 kilometriä, mutta järvi on suhteellisen matala ja runsaskivinen, keskimäärin vain noin 4 metriä syvä.

Jos olet ajanut Sinistätietä tällä suunnalla, niin olet jo poikennut yhdellä saarella ja nähnyt maiseman sekä Hinton- ja Vipuselän puolelle että Varaselle. Niiden lisäksi järvellä on vielä Lako- ja Linnaselkä. Yhden sillan pielessä, Uittosalmessa, on veneenlaskupaikka, josta on lyhyt melontamatka muutamalle mielenkiintoiselle paikalle. Veneenlaskupaikan yhteydessä on nuotiopaikka ja huussi sekä tilaa autoille (kohde kartalla).

Terassilautan tarina

Monta vuotta mökillä tuli haaveiltua kanootista tai jopa isommasta veneestä, jolla voisi ”retkeillä” myös sukulaisten ja kavereiden kanssa, mutta matala ranta ja oma varallisuus estivät sellaista hankkimasta. Minkäslaisen ratkaisun tähänkin oikein keksisi? Tuumasta toimeen ja tutkimaan mitä kaikkea omista ja tuttavien nurkista löytyy.

Pyssysaaren laavulla voi pysähtyä nuotiolla

Tulin siis rakentaneeksi eräänlaisen terassilautan, jonka runko ja penkit on kasattu paikallisen puuliikkeen hylkykasasta, ja kantavina elementteinä on käytetty vanhoja 200 litran muovitynnyreitä sekä paljon muuta sekalaista ”rompetta”. Kustannukset pysyivät kympeissä, jos pientä perämoottoria ei lasketa mukaan. Lautta kantaa kuusi, mutta kulkee parhaimmin neljän hengen kuormalla matkavauhdin ollessa 3–5km/h. Juuri sopiva nopeus luonnosta nauttimiseen, vaikka pieni 4-tahtimoottori perässä puksuttaakin. Lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä, itse kun tekee saa mitä sattuu tulemaan. Puistonpenkkejä muistuttavilla penkeillä jaksaa istua pitempäänkin. Sivuttain istuessa näkee hyvin tutkia rantaa ja toiseen suuntaan ajaessa näkee järvelle. Mukavinta onkin ajaa lähellä rantaa, mutta kesämökkien vuoksi välillä on koukattava selällepäin.

Hotakan saarelle on matala silta

Retkiä Vuosjärvellä

Uittosalmesta voi tehdä retken esimerkiksi Hotakan saaren ympäri. Sitä kiertäessä pääsee ajamaan vanhan sillan alitse, joka on niin matala, että aurinkovarjo pitää laskea alas. Leveyssuunnassakaan tilaa ei jää kovin paljoa. Ihan Hotakan saaren eteläkärjessä sijaitsee yksi Kannonkosken kunnan mainitsemista nähtävyyksistä, suuri ja vanha mänty. Olen kuitenkin tyytynyt katselemaan sitä vain järveltä käsin (kohde kartalla). Suomalaista perinnemaisemaa tarjoavat useat kesämökit ja muutama maatila peltoineen. 

Varasen puolelle lähtiessä voi poiketa vaikka Majasaaressa, jossa on taukotupa, huussi ja tulipaikka. Vihtasaaren pohjoispäästä löytyy jyrkkä kallioranta, mutta se ei ole järven hienoimpia.

Hanhisaaren kallio

Omiin suosikkeihin kuuluu Hanhisaaren pohjoisosasta löytyvä, hieman Saimaatakin muistuttava rantaosuus, kun kallioinen ranta taittuu järven sisään. Tämän ohi tulee ajettua, kun kiertää Hotakan- ja/tai Hanhisaaren ympäri.

Lappimaista maisemaa ”Lehmäkalliolta” Hanhisaarelle päin

Viereinen, mantereenpuoleinen ranta Navettaniemessä, on hieman korkeampi ja jyrkempi ”Lehmäkallio”. Ylhäällä kasvaa Lapin tyylisesti jäkälää, ja isovanhemmat kertoivat täällä laiduntaneen aikoinaan lehmiä, josta nimet ovat peräisin. Tällä rannalla ei ole aitaa tarvinnut rakentaa veteen saakka. Hanhisaarta kiertäessä voi kuvitella kulkevansa jokea pitkin, koska noin kilometrin pituinen saari on lähellä rantaa. 

Pyssylouhu, lähes kilometri kivikkoa

Järven luoteisosassa on useampi sata metriä tyystin erilaista rantaa. Jokos tässä siirryttiin Pohjois-Suomeen? Pelkkää suurta kivikkoa, jossa kasvaa kituneen näköisiä mäntyjä ja myös yllättävän paljon kelopuita. Autoharrastaja tai historiasta muuten kiinnostunut saattaa löytää kivien välistä aarteen? Saman tyylisiä kivikoita on paljon myös muilla rannoilla, kuten Vanhojen metsien suojelualueeseen kuuluvan Ison Kylkisaaren itäpuolella. Monesti mukana kulkee airojen lisäksi leveä lankku, jota pitkin pääsee astumaan maihin myös hieman hankalammassakin paikassa.

 Auringonnousun aikaan

Parhaat hetket ovat olleet aikaisin aamulla lähdettäessä, kun järvi on vielä ollut tyyni. 

Lehtosaari

Tyynellä tuntuu kuin lipuisi hiljaa keskellä suurta taideteosta, kun pilvet heijastuvat veden pinnasta kuin peilistä. 

Reissuilla on aina ollut retkikeitin mukana, jolloin on saanut keitettyä kahvia tai kaakaota ja laitettua ruokaa. Mikäs sen mukavampaa kuin sammuttaa moottori ja syödä hyvin pöydän ääressä. Ulkoruokailu luo reissutunnelmaa, vaikkei itikoita järvellä olekaan. Pöydän alapintaan olen kiinnittänyt vanhan auton hansikaslokeron, josta löytyy varasytytin, puukko ja lusikoita. Ne kun ovat nimittäin joskus unohtuneet matkasta… Kerran unohdin ottaa kupit mukaan ja syksyisenä päivänä meinasi tulla pettymys, miten tarjota kahvit kyydissä olijoille. Onneksi mukana oli pari pahvista mehutölkkiä, jotka katkaisemalla syntyi neljä korviketta. Kavereita vähän hymyilytti, mutta enpä siinä keskellä järveä hieman viluissani muutakaan keksinyt. Eikä se pieni päärynän tai mansikan sivumakukaan lopulta ketään haitannut.

Hilmonkosken suisto syksyn väreissä

Syksyisin ruska-aikaan tyyni järvenpinta näyttää vieläkin hienommalta. Hilmonkoski laskee Vuosjärveen ja sen suisto on hieno paikka, vaikka sinne mennessä joutuukin potkuria putsaamaan runsaan heinän vuoksi. Alkuperäinen jokilinja tekee mutkan pohjoiseen, ja suoraan koskensuulta järvelle kaivettu kanava muodostaa saaren suiston tuulen suojaksi. Veneladot alkavat Suomen maisemasta jo kadota, mutta täällä sellaisiakin vielä on muutama, niinkuin vuosikymmeniä sitten. 

Auringonlasku Pyssysalmessa, oikealla Pyssysaari

Aikaisen aamun lisäksi ilta-aikaan on usein tyynempää, joskin aaltoja voi olla enemmän. Auringonlaskua ei parane kuitenkaan liian kauaa ihailla, jotta löytää vielä rantaan takaisin osumatta kiviin. Pyssysaaren itäkärjessä (kartta) on laavu ja nuotiopaikka, mutta puut pitää muistaa tuoda itse. Jos täällä haluaa yöpyä, on nukuttava laavussa tai riippumatossa. Teltalle ei kovin tasaista paikkaa tahdo löytyä. 

Kiviä keskellä Hintonselkää

Kiviä tänne tuntuu riittäneen, ja voimalaitoksen vuoksi vaihteleva vedenpinta tuo omat haasteensa liikkumiseen. Moottoriveneitä ei liiku kovin paljoa, vaikka järvi onkin suosittu uistelupaikka. Melojia olen nähnyt vain kerran, se olikin varsin hauska kohtaaminen. Ajoimme hiljalleen mökkiä kohti kahvitellen, kun eräästä saaresta lähti meloja, joka sai meidät melko nopeasti kiinni. ”Oletteko lähteneet järvelle laiturilla??” Taisi huvittaa molempia tuo hieman poikkeuksellinen tilanne hiljaisella järvellä.

Viime vuosina järvelle on laitettu reittimerkkejä, jotka varoittavat pahimmista paikoista. Kiviä, karikoita ja luotoja siis riittää hyvinkin kaukana rannoilta, mutta lautta kulkee niin hiljaa, ettei niistä varaa ole, kunhan eivät vaan osu potkuriin… Toisaalta tällaisiin paikkoihin voi vaikka pysähtyä mato-ongelle. Kartta onkin tarpeen, joten sellainen on lamitoitu pöytälevyyn niin suurena kuin mahtuu. Siitä on mukava seurata matkan edistymistä, katsoa saarten nimiä ja veden syvyyksiä.

Laskukiidossa

Pidempiä taukoja pitäessä voi lintuja nähdä lähempää. Yksi mieleenpainuvimmista oli suuri kurki, kun se laskeutui melko lähelle lautan viereen. Niitä oli kaksi ja toisesta onnistuin nappaamaan jo kuvankin, kun kamera oli riittävän lähellä. 

Pisin yksittäinen reissu on tähän mennessä ollut lähes 20 kilometriä, mutta silti on vielä vesiteitse käymättä järven toisessa päässä Huopanankosken suulla. Sinne mennessä voisi poiketa Riuttasaaren autiotuvalla. Huopanalle tosin pääsee tietä pitkin, ja sekin on oiva kohde alueella liikkuessa. Koski on sen verran iso, että kovin lähelle ei varmaan järveltäpäin uskaltaisi eikä kannatakaan tulla. 

Järven syvin kohta, 27 metriä, sijaitsee Vuorilahdella, joka on 2,5 kilometriä pitkä, kapeahko lahti. Yksi hienoimpia paikkoja on Lintusaaren itäpään kapea ja pitkä niemi (kohde kartalla), jonne lienee lyhin matka lähtiessä Vuorilahden sillan pielestä.

Lintusaari ilmasta

Niemi on luonnonsuojelualuetta, ja järveltä ehkä jopa hienompi katsella, kun puiden välistä näkyy takana oleva järvi. Leveyttä sillä on kapeimmillaan vain muutamia metrejä. Matalikko jatkuu jonkin matkaa niemen kärjessä, joten ihan rannasta ei voi ajaa. 

Kanootilla kulkijalle erilainen vaihtoehto saapua järvelle, on tulla Lakojokea (kartta) pitkin. Itse en reittiä vielä kokeillut, mutta paikallisten mukaan sitä pitkin pääsee veneelläkin nousemaan järveltä jonkin matkan päässä kulkevalle soratielle asti, lähes 2 kilometriä mutkittelevaa jokea suon keskellä. Jokisuisto on rehevöitynyt, joten muu kuin moottorilla kulkeva laite sopinee tänne paremmin. 

Lautta toimittaa mökillä normaalisti laiturin virkaa, ja pöydän ääressä voi toki istuskella ilta-auringossa vaikkei vesille lähtisikään. Itse en kalastuksesta ole niin innostunut, mutta onpa tämä toiminut uisteluveneenäkin, eli voitaneen sanoa monikäyttöalus, vai mikä lieneekään oikea nimitys. Koska tynnyrit ovat kahdessa jonossa, laite kulkee aallokossakin suhteellisen vakaasti. Suurien järvenselkien vuoksi muutaman kerran on saaria kiertäessä noussut tuuli päivän aikaan. Siinä vaiheessa, kun aallot lyövät lattialautojen välistä vettä kengille olisi soutuveneessä, kanootista puhumattakaan, jo maata ikävä. Tuuliennuste on siis hyvä katsoa ennakkoon, sillä onhan parempi seistä rannalla ja haaveilla vesille pääsystä, kuin aallokon keskellä haaveilla rantaan pääsystä. 

2 replies
  1. Tuula
    Tuula says:

    Ihanat maisemat ja upeita kuvia. Vuosjärvi ei olekaan itselleni tuttu alue, mutta veneily on itselleni rakas harrastus, joten etsin aina uusia retkikohteita. Viime kesä menikin aikalailla vesillä. Nyt pitäisi huoltaa sähkövinssi ennen uuden venekauden alkua.

    Vastaa
    • Jonna Saari
      Jonna Saari says:

      Kiitos kommentista Tuula! Toivotaan tälle vuodelle mainiota veneilykautta 🙂 Välitän kommenttisi jutun kirjoittaneelle Eetulle,

      Terveisin Jonna/Retkipaikka

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.