Kallon kaunis satamamajakka Porissa

Elokuinen Porin-retkemme sai kirkkaimman kruununsa, kun tutustuimme Porin Mäntyluodon edustalla olevaan satamamajakkaan. Olimme jo päivällä tiirailleet kameroidemme zoomiputkien kautta Reposaaren linnakepuiston rannalta vastapuoliselle Kallon saaren rannalle, jossa ylväästi seisoi kahdeksankulmainen, vuonna 1903 rakennettu ja maassamme harvinainen satamamajakka. Tuolloin löimme lukkoon suunnitelman, että paikalla pitää päästä piipahtamaan vielä myöhemmin illalla, kun auringon laskee mailleen.

Itse toimitin kuskin virkaa ja varsin huonosti Porin tienoita tuntien tuotti reittivalinta vastarannalta bongaamallemme majakalle hivenen haasteita. Onneksi er’s paikallinen rouva valisti vain ajamaan Mäntyluodon satamaa kohti. Siellä kuulemma homman nimi selviäisi.

Neuvosta viisastuneena toimimme ohjeen mukaan ja kohta puolin jo Kallon tienviitat alkoivatkin näkyä. Majakalle johti aivan viereen ajettava tie. Paikka on mitä ilmeisimmin melkoisen suosittu retki- ja illanviettopaikka paikalliselle väelle, sillä parkkialue oli tupaten täynnä autoja sekä moottoripyöriä. Päätimme liittyä seuraan.

kallonmajakka (4)

Ensimmäinen havainto olivat upeat kalliot, joihin iltaaurino loi komeaa kajoa ja laineet tyrskivät vasten rantakiviä. Olipa kaunis näky – ei voi muuta todeta! Kaukana selkämerellä lipui yksinäinen purjevene. Tälläisellä hetkellä voisi miltei tirauttaa pari kyyneltä, mutta kenties on kuitenkin parempi tarkastella alueen historiaa ja itse majakkaa, kuin päästää tunteet valloilleen.

kallonmajakka (3)

”Kallon saari kalavesineen oli paitsi kalastajille tuttu myös jo 1800-luvun alkupuolella kaupungin porvareille sekä heidän erityisessä suosiossaan. Tavaksi oli tullut tehdä joka juhannuksena kalastusretki kaupungista Kallon nuottapaikalle. Tämä kalastus oli arennilla kaupungin rahaston hyväksi. Kallo kuului siihen aikaan Yyterin ratsutilalle. Kalaretkellä purjehdittiin kahdellatoista kaksipurjeisella veneellä alas saaristoon. Retkeläisten joukossa oli useita kaupungin huomattavimpia porvareita perheineen. Perillä veneiden 24 purjeesta rakennettiin yhteinen teltta, jossa retkeläiset asuvat ja yöpyivät. Tässä pienessä kesäyhteisössä leikillisesti porvari Sohlströmiä nimitettiin ”kuninkaaksi”. Siellä pidettiin ”raastupaa” ja ”viskaalin” ilmiannosta tuomittiin huolimattomat ”sakkoihin”, kuten oikeassakin yhteiskunnassa. ”

Kallon ensimmäinen loistokoju oli puinen ja se rakennettiin vuonna 1884. Tarkoitus oli ohjata purjelaivoja Reposaasen ulkosatamaan. Ennen loistokojua Kallossa merimerkkeinä toimivat riukujen päähän pistetyt tervatynnyrit. Loistokojun yhteyteen liitettiin vuonna 1901 käsikäyttöisen Hansen sumumerkinantolaite.

kallonmajakka (10)

Parin vuoden päästä vuonna 1903 arkkitehti Gustaf Nyström suunnitteli paikalle Jugend henkisen rautaisen satamamajakan ja liki kymmenmetrinen torni sai kylkeensä puisen loistonhoitajan asunnon.

kallonmajakka (5)

Majakka muutettiin 1930-luvulla ensin kaasukäyttöiseksi ja myöhemmin sähkötoimiseksi. Myös vanha sumutorvi korvattiin sähkökäyttöisellä nautofonilla.

Uusinta alueen rakennuskantaa edustaa vuonna 1967 rakennettu moderni luotsiasema. Mäntyluodon luotsiasema toimipiste on nykyään toisaalla ja rakennuksessa toimii Porin merivartioasema.

Retkikohteena Kallon majakka , luotsiasema ja sen rannat ovat ehdottomia kohteita, joissa kannattaa poiketa kokemassa ne itse. Majakka seutuinen edustaa Porin merenkulkuhistoriaa ja on samalla keskeinen maisemaelementti, jota suosivat erityisesti myrskybongaajat. Suosittelen!

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6841519 E 206357

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.