Juusjärven kalliomaalaukset Kirkkonummella ovat Uudenmaan upeimmat

Kirkkonummella liikkuessamme päätimme poiketa katsomaan Juusjärven kalliomaalausta, jonka tiesimme yhdeksi Suomen hienoimmista kalliomaalauskohteista. Kyseessä on järjestyksessä toinen Suomesta löytynyt kivikautinen kalliomaalaus, joka merkittiin rekisteriin 1963 muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä. Maalaukset olivat olleet yleisesti paikallisten tiedossa, mutta niitä oli pidetty lasten tai sähkölinjamiesten tekeminä ”tikku-ukkoina”, vaikka todellisuudessa maalausten ikä lähentelee kuuttatuhatta vuotta.

Juusjärven kalliomaalaus on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännöskohteeksi, mistä syystä kävijän saattaa olla vaikea arvata, että erään netistä löytyvän Museoviraston saavutettavuussuunnitelman mukaan pääsy maalaukselle on arvioitu esteettömyysluokkaan 4, mikä tarkoittaa esteellistä tai mahdotonta. Jos olisimme aiemmin tienneet pääsyn maalaukselle olevan käytännössä mahdotonta, olisi retki jäänyt tekemättä. Onneksi meillä oli kuitenkin onnea mukana ja pääsimme kuin pääsimmekin lopulta näkemään nämä hienot kivikautiset punamultakuviot.

Kallioseinämässä erottuu punamultamaalauksia jo kaukaa.

Kallioseinämässä erottuu punamultamaalauksia jo kaukaa.

Parkkipaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi, sillä kaikki maalauksen lähistöllä kulkevat tiet päättyvät mökeille, eikä teillä ole levennyksiä. Päätimme jättää auton kauemmaksi, kävellä kohti maalauksia ja kysyä tietä jos näyttäisi siltä, että polkua maalauksille ei löydy. Gps:ää seuraten kuljimme kohti rantaa pitkin tietä, joka epäilyttävästi näytti johtavan jonkun mökille. Ennen kuin saimme pihapiirin näkyviin, käveli meitä vastaan mies. Kysyin tietä maalauksille ja mies vastasi kysymällä puhummeko englantia. Myöntävän vastauksen jälkeen hän selitti, että maalaukselle on vaikea päästä, koska se sijaitsee naapurin pihassa. Ystävällinen amerikkalainen kuitenkin tarjoutui lähtemään oppaaksi ja näyttämään maalaukset meille. Kovasti kiitellen annoimme miehen opastaa meidät naapurin pihamaan poikki. Naapuri ei kuulemma ole kovin innostunut kävijöistä, mikä onkin ymmärrettävää, sillä vaikka kalliomaalaus sijaitsee valtion omistamalla maalla, sinne joutuu kulkemaan käytössä olevan mökin pihapiirin kautta.

Usein kalliomaalausten tekopaikaksi on valikoitunut vaikuttavia luonnonkohteita. Ympäristön maisemalla ja sijainnilla onkin luultavasti ollut uskomuksellista merkitystä kivikautiselle maalaajalle. Juusjärven maalaus sijaitsee pienessä kanjonimaisessa lahdessa, jonka molemmin puolin kohoavat jyrkät, pystysuorat kallioseinämät. Maalausten tekoaikaan paikka on todennäköisesti ollut merenlahti. Kuviot sijaitsevat itärannan ulospäin kallistuvassa seinämässä, eikä niitä voi kuvata muutoin kuin upeiksi! Kalliosta erottui jo kaukaa suuria ihmishahmoja, kämmenpainamia ja eläimiä.

Ystävällinen oppaamme osoittaa ihmiskuvioita, joiden vasemmalla puolella on kämmenpainamia. Toinen käsi nojaa lohkareeseen, johon on kuvattu kala ja vinoon maalattu ihminen.

Ystävällinen oppaamme osoittaa ihmiskuvioita, joiden vasemmalla puolella on kämmenpainamia. Toinen käsi nojaa lohkareeseen, johon on kuvattu kala ja vinoon maalattu ihminen. (Toim. huom! Kalliomaalauksiin ei tule koskea ja maalauskenttään koskemista tulee myös välttää täysin)

Kallioon on maalattu selvästi erottuvien ihmisten ja kalan lisäksi epämääräisempiä eläinkuvioita sekä siksak-viivoja, jotka on yleensä tulkittu esim. käärmeiksi, vedeksi tai salamoiksi. Vaikka kala on ollut kivikauden keskeistä ravintoa, tunnetaan kalakuvia vain kolmesta kalliomaalauksesta, joista Juusjärvi on yksi. Suuren kuvakentän alapuolella on kala ja vinoon maalattu ihmishahmo. Ihmiset on yleensä kuvattu seisovina, joten vinoon maalatun hahmon on tulkittu symboloivan joko transsiin vaipuvaa shamaania tai tuonpuoleiseen astunutta vainajaa.

Koska kala ja ihminen muodostavat kuvaparin, on yhdistelmän myös ajateltu kuvaavan shamaania ja tämän eläinopasta. On mielenkiintoista, että kalan ja vinon ihmisen muodostama pari on maalattu kalliosta eteenpäin työntyvään lohkareeseen, mikä antaa kuvaparille muusta maalauksesta erillisen tunnun. Kenties se liittyy juuri edellä mainitun kaltaiseen tulkintaan elävien maailmasta erillään olevasta kosmoksesta, jossa joko shamaani tai vainaja kulkee.

Kala (ehkä hauki) ja ihminen.

Kala (ehkä hauki) ja ihminen.

Maalaukselle ei pääse kävellen, sillä muutoin joutuisi talsimaan suoraan käytössä olevan yksityispihan poikki. Paikalla mökkeilevät suosittelevatkin lähestymistä järveltä. Maalaukset sijaitsevat valtion omistamalla maalla, joten niitä voi käydä katsomassa veneellä tai kanootilla, ja talvella vaikkapa hiihtäen. Vesitse saapuvien retkeilijöiden on kuitenkin hyvä muistaa olla roskaamatta aluetta ja viemään mahdolliset roskat mukanaan.

Kartta
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6674998 E 357288

Kalliomaalausten tulkinnasta kiinnostuneille lisälukemista arkeologi Antti Lahelman väitöskirjassa: A Touch of Red. Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings.

4 replies
  1. Katri Himanen
    Katri Himanen says:

    Ystävällinen opas tekee juuri niin kuin ei missään nimessä saisi: koskee paljain käsin maalauskenttään. Ihon on hapanta ja sisältää mikrobeja ja hiki ureaa. Nämä kaikki voivat syövyttää maalausta. Muinaismuistolaki kieltää maalauksiin kajoamisen. EI NÄIN!!

    Vastaa
    • Ulla Moilanen
      Ulla Moilanen says:

      Opas koskee maalauksen viereen, ei suoraan maalaukseen. Muinaismuistolain ensimmäisessä pykälässä mainitulla kajoamisella viitataan kaikenlaiseen muinaisjäännöstä vahingoittavaan toimintaan. Vaikka maalauksen koskettaminen ei missään nimessä olekaan suositeltavaa, maalausta suojaa sen päälle vuosisatojen kuluessa muodostunut piioksidikerros. Kirjoittaja on ammatiltaan arkeologi.

      Vastaa
  2. Maaret Eloranta
    Maaret Eloranta says:

    Maalaukseen koskeminen ei mielestäni ole puolusteltavissa sillä, että ei koske tarkalleen maalattuun pisteeseen. Maalauskenttä on kokonaisuus. Ihan turhaa touhua on niiden käpälöiminen. Jos arkeologi näin julkisesti sanoo, että maalauskenttää saa koskea kunhan ei koske kuviin, minkäläinen viesti se on muille kulkijoille? Juusjärvellä on enemmänkin kuvia, joita ei ole paljastettu. Ei näin!

    Vastaa
    • Antti Huttunen
      Antti Huttunen says:

      Juuri näin, emme kehota missään tapauksessa koskemaan. Maalaukset ovat säilyneet tuhansia vuosia ja kaikki, joka toiminta, joka riskeeraa niiden säilymisen, on sellaista, jota tulisi välttää. Laitamme huomauksen vielä tuonne kuvan yhteyteen. Kiitos Maaret!

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.