Jättiläisneidon kyyneleet – Kitsiputous, Kilpisjärvi

Olet todennäköisesti kuullut laulun nimeltä Haltin häät. Jos olet lisäksi kuunnellut laulun kertomaa tarinaa, tiedät sanojen kertovan jättiläisrakastavaisten epäonnisesta rakkaudesta, siitä kuinka he juuri ennen vihkimistään joutuivat pakenemaan pohjoisesta vyöryviä jäitä ja lopulta jähmettyivät jäiden alle Kilpisjärven rantaan. Siellä he edelleen vielä tänäkin päivänä ovat tuntureiksi muovautuneina, nuori, komea Saana ja kyyneliään vuodattava kaunis Malla.

Mallan kyynelten aikaansaama putous on aikojen saatossa nimetty Kitsiputoukseksi.

Retkemme Kitsiputoukselle alkoi kirkkaassa heinäkuun lopun auringonpaisteessa. Taivaalla kumpuili muutamia pilviä lupaillen välillä varjoa polttavan kuumassa auringonpaisteessa matkaaville. Olimme yöpyneet matkailuvaunussa Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa Saanatunturin kainalossa. Ajoimme Retkeilykeskukselta parin kilometrin matkan kohti Norjaa ja jätimme auton Mallan luonnonpuiston parkkialueelle. Kitsiputoukselle menevä reitti on osa Kalottireittiä, ja reitti jatkaa matkaa Kitsiputoukselta kohti Kolmen valtakunnan rajapyykkiä.

Reittiopasteet Mallan luonnonpuistoon

Pienen hetken polkua käveltyämme tulimme Siilasjoen ylittävälle sillalle. Katselimme sillalta kimaltelevana juoksevaa jokea ja tyynenä läikehtivää Siilasjärveä. Joen varrella oli kalastajien aikaansaamia polkuja, ja rannalla näkyi nuotiopohja sekä veneitä.

Siilasjärvi, Kilpisjärvi

Emme siis vielä olleet luonnonpuiston alueella, ja saatoimme viedä Morsen järvenrantaan uimaan. Paksuturkkisena se osasi arvostaa tunturijärven jäätävää vettä ja uitettuna jaksaisi paremmin kävellä kanssamme 11,5 kilometrin lenkin putouksella.

Siilasjoki ja Siilasjärvi, Kilpisjärvi

Matkamme jatkui nousuna kohti Pikku-Mallan rinteitä. Kuuma keli verotti jaksamista, ja matkantekovauhtimme oli hidas. Hyttysiä, mäkäräisiä tai polttiaisia ei juuri ollut, ja matkaa saattoi onneksi tehdä lyhythihaisessa paidassa.

Alkumatkan jyrkähkössä rinteessä kasvoi tunturikoivua lehtomaisessa ympäristössä. Yritin kovasti katsella kasveja, sillä Mallan luonnonpuistossa kasvaa harvinaisia lajeja. Joko ne kuitenkin olivat jo kukkineet ja tietämättömänä en lehtien perusteella osannut kasveja tunnistaa, tai sitten niitä ei vain ollut. Todennäköisin syy kasvien poissaoloon lie kuitenkin tietämättömyyteni ja osaamattomuuteni kasvien suhteen.

Mallan luonnonpuiston polkua

Tunturikoivikoiden raja kulkee Kilpisjärvellä noin 600–650 metrin korkeudessa, ja tämän jälkeen jäljellä ovat enää sitkeimmät varvut ja muut matalakasvuiset lajit. Tunturipaljakalta oli näkyvyyttä kauas Norjan ja Ruotsin puolen tuntureille saakka. Taaksemme jäi Saana, joka sekin näytti tähyilevän kohti Mallaa avonaisen paljakan yli.

Saana tunturi Mallan luonnonpuistosta kuvattuna

Polku oli koko matkalta hyväkulkuinen, mutta kivikkoinen. Melkein koko ajan sai katsoa, mihin jalkansa laittoi, ja koska myös maisemia täytyi ihailla, oli matkavauhtimme edelleen hidasta. Minun täytyi välillä aivan tarkoituksella laittaa kamerat laukkuihin, jotta vauhtini nopeutuisi. Kunnes jälleen näin jotain hienoa.

Maisema muuttui valon vaihtuessa pilvien liikkeiden myötä, hieman kauempana ripsahtelevan vesisateen pisarat heijastelivat valoa saaden aikaan sateenkaaren, ja taas löysin itseni ihastuksesta hengästyneenä kuvaamassa pohjoisen valon taiteilua.

Sateenkaari Mallan luonnonpuistossa

Noin kahden kilometrin jälkeen saavuimme isolle, haljenneelle kivelle. Tästä kohtaa kääntyy myös polku ylös Pikku-Mallan huipulle 738 metrin korkeuteen. Me emme tällä kertaa kävisi Pikku-Malla huipulla, vaan jatkoimme suunnitelmamme mukaisesti kohti Mallan kyyneliä.

Tunturilaaksossa ohitimme taivaanvärejä heijastelevat Mallalammit ja voi, miten puhtailta nämä tunturilammet näyttivätkään! Niitä ei ole ihminen päässyt likaamaan. Ylitimme tunturipuron pitkospuita pitkin ja Morse hyppäsi puroon juomaan. Purossa oli kova virta, ja se oli yllättävän syvä. Pienemmälle koiralle olisi voinut käydä hullusti.

Mallan luonnonpuisto, tunturipuro

Jos polku oli ollut jo kivikkoinen, niin loppumatkasta se oli kivirakkainen. Reitti kulkee loppumatkalla Mallan rinteessä kahden lohkareikkoisen kivikkorinteen yli. Näissä paikoissa saa olla hieman vielä enemmän tarkkana mihin jalkansa asettaa, yleensä se paras linja rakan yli kulkee merkityllä reitillä.

Mallan luonnonpuisto, reittimerkki

Pohjoisen ilmaston mittakaavassa hellettä lähentelevässä kelissä, kivikkoisilla rinteillä temppuillen, saavuimme vihdoin päämääräämme Kitsijoelle.

Luonto palkitsi meidät mitä näyttävimmällä tavalla. Joki tippui alas tunturin reunalta, korkealta, läheltä pilviä. Se putosi vielä uudemman kerran tunturin pystysuoralta seinämältä pitkänä viuhkana, jatkoi matkaansa ja tipahti edelleen lyhyemmän portaan, ennen kuin hetkeksi rauhoittui tunturipuroksi.

Kitsiputous ei olekaan yksittäinen putous, vaan sarja putouksia. Putousten kokonaiskorkeudeksi on arvioitu 100 metriä. Ylin porras on putoussarjan korkein, 30 metriä. Toinen porras, jolle reitti kävijänsä tuo, on sekin 20-metrinen. Pienempiä 10-metrisiä putouksia joessa on useita.

Mallan luonnonpuisto, Kitsiputous

Istuin hetken putouksen reunalla, katselin veden voimaa, sen kiviin ja kallioon vuosituhansien kuluessa aikaansaamia muotoja, uria. Katselin syvännettä, jossa putous tipahtaa tunturin laelta kuin suoraan taivaasta, suuria kivilohkareita putouksen reunamilla.

Vain luonto tietää, mitä kaikkea tälle paikalle on tapahtunut, ennen kuin siitä on muovautunut nykyisenkaltainen nähtävyys. Ja kuka tietää, ken lieneekään istunut juuri tällä samaisella putouksen reunan nyppylällä kuin minä, ja millä asialla hän onkaan täällä ollut, mitä lienee istuessaan miettinyt?

Hetken kyynelten virtauksen vierellä levättyämme ja evästeltyämme lähdimme paluumatkalle. Tunturista alaspäin meno oli huomattavasti joutuisampaa kuin sen rinteitä ylös kivutessa. Ohitimme jo pian tutut maamerkit: Mallalammin, haljenneen kiven, Siilasjoen ja saavuimme parkkipaikalle.

Hieno retkemme oli ohi, mutta niin monta unohtumatonta mielikuvaa ja ajatusta luonto jälleen muistiini jätti, että ajatuksissani voin helposti palata aina uudelleen ja uudelleen Jättiläisten maalle.

Kilpisjärvi, Pikku Malla

Mallan kyynelistä on tarun mukaan täyttynyt myös Kilpisjärvi. Kuvassa etualan tunturi Pikku-Malla. Heti Pikku-Mallan vasemmalla puolella näkyy Norjan Parastunturi huippunsa pilvien verhoamana. Parastunturi esiintyy Asko Kaikusalon vuonna 1974 kirjoittamassa Tarujen tunturit tarinassa viisaana tietäjänä, jonka luokse Saana vei Mallan vihittäväksi.

Sijainti ja saavutettavuus

Kitsiputous sijaitsee Kilpisjärvellä Mallan luonnonpuistossa, Mallatunturin rinteessä, kolmen kilometrin päässä Norjan rajasta. Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta, Kilpisjärventien viereltä tulee Kitsiputoukselle kävelymatkaa 5,5 kilometriä. Reitti, joka vie Kitsille, on osa Kalottireittä. Reitti on hyvin merkitty mustilla puupaaluilla, joiden yläosa on maalattu punaiseksi.

Koska reitti sijaitsee Mallan luonnonpuistossa, siltä ei saa poistua. Polku nousee paikoin jyrkästi, on kivinen ja sisältää kaksi rakkaosuutta. Edestakaisen matkan pituudeksi tulee 11,5 kilometriä, aikaa menee noin 4 tuntia, meillä meni 6 tuntia. Retkeilypalveluita reitillä ei ole.

Kilpisjärvelle pääsee helposti myös linja-autolla.  Kilpisjärven Retkeilykeskuksen pihasta lähtevät reitit niin Saanalle kuin Mallan luonnonpuistoonkin. Retkeilykeskuksen rannasta liikennöi Malla-laiva, jolla voi seilata yli Kilpisjärven Kolmen Valtakunnan rajapyykille vievälle reitille, ja halutessaan kävellä Kitsiputouksen kautta takaisin Retkeilykeskukselle. Retkeilykeskus sijaitsee 5 kilometriä Kilpisjärveltä Norjaan päin.

Retkeilykeskus tarjoaa majoitusta mökeissä sekä teltta- ja caravanpaikkoja. Lisää majoitusvaihtoehtoja löytyy Kilpisjärven kylältä useita. Myös Kilpisjärven kylältä heti kaupan takaa, ja luontotalon pihasta lähtee reittejä muun muassa Saanalle ja Mallan luonnonpuistoon.

Tarujen tunturit

Tarinan jättiläisten häistä on kirjoittanut Asko Kaikusalo kirjassaan Tarujen tunturit. Kirjaa löytyy ainakin Lapin maakuntakirjastosta useampia kappaleita. Tarinasta on tehty laulu Haltin häät, jonka alkuperäinen esittäjä on Taiska. Esittäjiä ja sovituksia on vuosien varrella julkaistu useampia, muun muassa Kotiteollisuus kertoo tarinan omalla tavallaan.

Lyhennelmä Asko Kaikusalon tarusta löytyy Saanan Luonnon ystävät ry:n sivulta, pääset sinne tästä.

Mallan luonnonpuisto Luontoon.fi-sivustolla. Muistathan, että luonnonpuistossa pätevät eri säännöt kuin esimerkiksi kansallispuistossa. Tutustu sääntöihin huolella.

Kilpisjärven retkeilykeskuksen kotisivut.

Kitsiputous kartalla ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7674996 E 248224

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.