Jättiläismäinen kivikahva keskellä mäkeä – Saltvikin Jättehandtag

Tänään tarkastelemme Suomen kenties omalaatuisinta raukkia. Termi raukki saattaa olla monelle vieras. Nopeasti tunnusteltuna se saattaa suussa vierasperäiseltä kalalajilta tai ihmistyypiltä, joka ei kaivanne selityksiä.

No mikä raukki sitten on? Geologi Aimo Kejonen on määritellyt asian seuraavasti. ”Raukki on vesistön rannassa oleva, rapautumisen ja rantavoimien muotoilema pylväsmäinen, sienimäinen tai siltamainen kulutusmuoto. Se saattaa sijaita muinaisen rantavaiheen aikaisessa kalliossa tai rantalohkareessa.”

Etymologisessa mielessä tutkittaessa sanaa, sen huomataan juontuvan muinais-skandinaavisesta sanasta raukkur, joka tarkoittaa veden partaalla seisovaa kalliopylvästä tai pylväsmäistä lohkaretta. Raukkeja onkin useasti myös käytetty rajakivinä tai kalapaikkojen merkkeinä.

Suomessa raukit ovat saaneet olla tutkijoilta melko rauhassa. Oikeastaan vasta 2000-luvun taitteessa, kun Puulaveden raukkeja koskeva artikkeli ilmestyi, alkoi asia kiinnostaa ihmisiä laajemmin. Sitä myöten alkoi tutkijoille tupsahdella ilmoituksia vastaavista luonnonmuodotumista. Vuoteen 2009 mennessä havaintoja oli saatu kasaan jo nelisenkymmentä.

jattehandtag2

Ahvenmaalla Saltviikissä on monenmoista nähtävää, varsinkin jos on kiinnostunut luonnosta, historiasta tai geologiasta. Eräs geologinen ihme alueella on jättehandtagetiksi nimetty raukki.

Sen syntyperä ulottuu 9500-10500-vuoden takaiseen aikaan, jolloin Ancylusjärven aikaiset rantavoimat iskivät vasten silloista rantakalliota ja lopulta koversivat siihen luolan. Ajansaatossa pakkanen ja rapautuminen saivat luolamaisen onkalon antamaan periksi kummaltakin puolen ja syntyi nykyään turistinähtävyytenä tunnettu noin 5 metriä pitkä kalliosilta.

jattehandtag1

Kun paikalla piipahtaa paikalla nykyään, ei helposti tajua olevansa entisen rantaviivan partaalla. Paikka on keskellä synkkää kuusimetsää. Perille ei myöskään johda merkittyä polkua, joten pienoiseen etsimiseen on syytä varautua. Retkikohteena tuo jättiläisenkahva palvelee vähintäänkin geologisena ekskursiokohteena, mutta se jaksaa taatusti hämästyttää jokaista paikalla löytävää kävijää sen verran voimakkaasti, että sen saattaa hyvinkin lukea Suomen kymmenen erikoisimman luonnonihmeen joukkoon – ainakin toistaiseksi.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6706849 E 116713

Kuvat: Janne Lumikanta, Virpi Bee ja Harri Leino

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.