Järvenpään Lemmenlaakso on suomalainen sademetsä

Järvenpäässä voi retkeillä varsinaisessa suomalaisessa sademetsässä, Lemmenlaaksossa. Lemmenlaakson luonnonsuojelualueelle ei ole pitkä matka Helsingistä, ja se on monille Vanhaa Lahdentietä ajaville tuttu ainakin nimenä. Järvenpääläiset vierailevat alueella ahkerasti.

Huomattavasti mutkitteleva joki töyräineen ja rehevine lehtoineen on varsin eksoottinen ilmestys Suomen karuihin metsiin tottuneelle. Alueelle on opastus Vanhalta Lahdentieltä, ja polulle voi suunnata joko eteläiseltä tai pohjoiselta lähtöpisteeltä. Infotaulun kartan tutkiminen on jossain määrin tarpeen, koska polun varrella ei ole opasteita eikä selitystekstejä.

Keravanjoki virtaa sameana vehreän alueen halki.

Luonnonsuojelualue on maaginen paikka. Vesi tippuu puiden lehdiltä ja joen yllä leijailee lähes trooppinen sumu. Jos pohjolassa asuisi apinoita (meitä pienempiä), ne voisivat kiipeillä täällä lehdossa. Joki saa miettimään myös, millaista sitä olisikaan kulkea kanootilla. Joen reunaa koristavat kaatuneet puut ja ajoittain vuolas virta tekisivät siitä varmasti haasteellista.

Lemmenlaakson luontopolku on kolmisen kilometriä pitkä ja varsin raskas, kulkien välillä lähes kiipeilyseinää muistuttaen jyrkkiä törmäitä ylös ja alas. Osassa vaikeimmista kohdista on lahoksi päässeitä portaita ja pitkospuita. Se ei kaikilta osin siis sovi huonokuntoisille tai huonosti varustautuneille. Monet vaikeammat kohdat voi välttää valitsemalla helpompia monista laakson läpi risteilevistä reiteistä, mutta joitain haasteita on mahdotonta välttää.

Ajoittain luontopolku kulkee pitkostettuja osuuksia.

Lemmenlaakson kasvisto on runsas ja monipuolinen. Laakson maaperässä on runsaasti ravinteita ja toistuvat tulvat pitävät alueen kosteana ja ravinteet helposti kasvien saatavilla. Monia melko epätavallisia kasveja on paljon verrattuna muuhun lähiseutuun; esimerkiksi muualla harvinainen keltavuokko on Lemmenlaaksossa suhteellisen yleinen ja alueella kasvaa etelässä hyvin harvinainen lehtosinijuuri. Keväisin täältä voi bongata monia vaateliaita lehtokasveja kuten kevätlehtoleinikin, näsiän, imikän ja lehtokielon. Pitää siis poiketa toistekin eri vuodenaikaan. Kasviharrastajalle Lemmenlaaksossa käyminen onkin antoisa kokemus.

Joenvarren kukkaketojen keskellä.

Kasvillisuudesta merkittävän osan muodostavat erilaiset saniaislajikkeet, jotka kasvavat kosteassa ja ravinteikkaassa ympäristössä suuriksi kuin tropiikissa tai kasvishuoneessa ikään. Saniaiset ovat pysyneet liki samanlaisina dinosaurusten ajoista asti – ja sitä aikaisemminkin.

Kortteet, nuo paleotsooisen maailmankauden valtiaat, hallitsevat Lemmenlaaksonkin maapohjaa.

Alueen komein nähtävyys on erityisen jyrkkäreunainen Pelkohauta. Jokitörmä on eräänlainen aikamatka menneisyyteen. Muinaisten kasvilajien lisäksi itse maisema on ikivanha ja muodostunut jo ammoisina aikoina jään kaivertaessa syvän, mutta elinvoimaisen arven Fennoskandian kilpeen.

Jyrkänteellä kasvavat saniaiset reunustavat jokea.

Myös Lemmenlaakson eläinkunta on rikasta, etenkin lintujen suhteen. Kuningaskalastajan näkeminen olisi lottovoitto, liito-oravakin kelpaisi, mutta emme näe kumpaakaan. Eläinhavainnoiksi riittävät kesäiset niin huonosti lentävät linnunpoikaset, että se on jo söpöä, jotka lehahtavat meitä karkuun.

Luontopolun pohjoispäästä on mahdollista löytää laavu ja sen tulipaikka, mutta laavulla ei välttämättä ole valmiina polttopuita. Mikäli mieli tekee paistaa makkaraa tai pihviä, kannattaa omat polttopuut varata mukaan. Välittömästi tulipaikan läheisyydestä voi myös tankata vettä vedenottamosta. Luonnonsuojelualueen kyljestä löytyy suurikokoinen hiekkakuoppa, jonne on myös rakennettu frisbeegolf-rata, mikäli luontokävelyn jälkeen tekee mieli vielä urheilla.

Vuonna 2012 valmistunut laavu ja tulipaikka ovat hyvässä kunnossa.

Retkiduomme toinen osapuoli on haaveillut Lemmenlaaksossa käymisestä jo kauan luettuaan lapsena Suomen Luonnosta tuolloin vuonna 1991 vasta perustetusta luonnonsuojelualueesta. Kiehtovasti nimetty Lemmenlaakso ei tuottanut pettymystä.

Paikka kartalla
Sijainti: N=6706121.765, E=398176.498
(ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.