Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen – osa I: Nokian Lähdekorpi

Mikä saa kirjailijan kirjoittamaan ja haaveilemaan muinaisuudesta? Minulle suurin inspiraation lähde on metsä, sen tunnelma ja kauneus. Olen asunut vuodesta 2008 lähtien Nokian Lähdekorvessa, kallioiden ja tummavetisten metsäpurojen maailmassa. Nokia sijaitsee Länsi-Suomessa, aivan Tampereen kupeessa, Pirkanmaan pääkaupungin länsirajalla.

Kun muutin Nokialle kahdeksan vuotta sitten, en tiennyt paikasta juuri mitään. Nokia oli tamperelaiselle jotenkin liian lähellä jotta sinne olisi tullut lähdettyä – paitsi Edenin kylpylään, totta kai. Sen tähden viimeiset kahdeksan vuotta ovatkin olleet yhtä suurta tutkimusretkeä. Olen yllättynyt ja ihastunut, joka päivä uudelleen. Nokia – paikkakunta puhelinbrändin takana – on Suomen salattu heimoalue. Se on paikka, jonka pohjoisen hämäläiset valitsivat ensimmäiseksi pitäjäkseen, muinaiseksi Pirkkalaksi.

”Nokia on osa muinaista Hämeen heimoaluetta ja kuuluu hämäläismurteiden alueeseen. Sillä on vahvat henkiset siteet hämäläisyyteen. Toisaalta Nokian alue on kuulunut hallinnollisesti vuosisatojen ajan Satakuntaan, ja taloudellisesti se on ollut osa Ylä-Satakuntaa, sittemmin Pirkanmaata. Historiallisesti Nokia kuuluu Satakuntaan, sen satahämäläiseen alueeseen.

Nokia on muinaisen Pirkkalan pitäjän sydänaluetta, helppokulkuisten harjujaksojen ja ikiaikaisten vesireittien risteyskohtaan syntynyt. Kalaisa Emäkoski houkutteli asukkaita jo varhain. Vanhan Pirkkalan keskus oli tutkimuksen mukaan Nokialla, jossa käytiin erityisen vilkasta turkiskauppaa.”
Nokian kaupungin www-sivut.

En ihmettele lainkaan, että nykyisen Nokian alue valikoitui jo muinoin ihmisten asuinalueeksi. Mielestäni Nokia on jopa monimuotoisempi kauneudessaan ja luonnossaan kuin minulle alunperin tutumpi Tampereen itäpuolen Kangasala – jos Topelius olisi viettänyt Nokialla aikaa, saattaisimme siis hyvinkin laulaa Pirkanmaan maakuntalauluna Kesäpäivä Nokialla.

Mikä Nokiassa sitten viehättää? Minä vastaan, että jylhät Halimaan ja Lähdenkorven kalliorinteet, sinivuokko-käenkaalityypin lehtometsät, vanhat kuusikot ja tummavetinen saniaisten ja ulpukoiden reunustama Kyynioja, joka kulkee Lähdekorven läpi. Puro kiemurtelee myöhemmin vehreänä ja solisten rehevässä saniaismetsässä, joka muistuttaa minua Jurassic Park-elokuvasta esihistoriallisella tavalla, Aittaniitynpolun vierellä kohti keskustaa ja laskee viimein Nokianvirtaan. Pohjois-Nokialla kohtaavatkin jylhä lappimainen ikimetsä ja kanerva-jäkälikköiset kalliot – mutta toisaalta voit sukeltaa saman kävelyreitin varrella vehreään, valoisaan ja tuoksuvaan pähkinäpensaslehtoon.

jv-lähdekorpi-6

jv-lähdekorpi-47

jv-lähdekorpi-12

jv-lähdekorpi-11

jv-lähdekorpi-13

Jos seuraat Kyyniojaa vastavirtaan, lähemmäs Lähdekorpea käydessä maisema muuttuu vehreästä jylhemmäksi.  Lähdekorpi on nimensä veroinen: löydät kosteikkoja ja tunnelmallista vanhaa kuusimetsää. Korpi valkoisine kukkineen on taianomainen ilta-auringossa.

jv-lähdekorpi-29

jv-lähdekorpi-30

Lähdekorven kruunu on ”Lähdekorven linna”, jylhä kallioharjanne, jolle kiipeämme usein koirani Tulenliekin kanssa. Kun näimme pienen jyrkän polun ensi kertaa, vilkaisimme toisiamme ja aloimme yhdessä tuumin kiivetä.

jv-lähdekorpi-15

jv-lähdekorpi-17

jv-lähdekorpi-18

Toinen vaihtoehto on kääntyä polulta vasempaan ja seurata jyrkänteen reunaa. Saavut ”Karhuluolalle” – kielekkeelle, joka on aivan pystysuoran seinämän keskellä aivan kuin Astrid Lingrenin Ronja, ryövärintytär-kirjassa. Kun näin tämän huiman seinämän ensimmäisen kerran, taisin sanoa ”wau” noin 15 kertaa. Sen mittasuhteet käsittää vain seisomalla jyrkänteen varjossa.

jv-lähdekorpi-44

jv-lähdekorpi-45

jv-lähdekorpi-43

Täälläkö niitä männiäisiä asuu?

jv-lähdekorpi-46

jv-lähdekorpi-40

Kallion syvennyksen edessä voisi hyvin kuvitella sytyttävänsä nuotion illan hämärtyessä ja paistavansa purosta napattuja tammukoita. Tähystyskielekkeeltä voisi puolestaan tarkkailla aukenevaa maastoa – aivan kuten uinuva kivijättiläinen teki joskus selän takana. Railo on kuin Antero Vipusen ryppyinen suu – ja silmät ja nenänkin voit erottaa.

jv-lähdekorpi-41

Lähdekorven huipulla kulkee sen sijaan kanervikkoinen polku. Rinteen ylös selvittänyt kulkija palkitaan pian hienoilla näköaloilla.

jv-lähdekorpi-20

jv-lähdekorpi-21Juurakot tekivät minuun vaikutuksen jo pienenä. Muistatko Muori Menninkäisen Juurakkotuvan Särkännimen Lasten Eläintarhan sisäänkäynnin lähellä? Lapsena olisin ollut valmis muuttamaan sinne. Tämä mieliteko selittää myös osaltaan päättymätöntä ihastustani Jill Barklemin Tiheikön väki-satuihin, joissa hiiret asuvat puiden sisällä.

jv-lähdekorpi-22

Harjupolku johdattaa meidät Lähdekorven kallioiden läntisille rinteille. Metsän takana pilkottaa luontoeskapistin vihollisrintama – ihmisasutus.

jv-lähdekorpi-35

jv-lähdekorpi-23

jv-lähdekorpi-24

jv-lähdekorpi-25

Tulenliekki, pieni ketunpoika, syttyy metsässä: se tutkii joka kiven ja kolon. Se on tämänkin kukkulan kuningas, meidän kansalliskoiramme.

jv-lähdekorpi-33

Paluumatkalla laskeudumme kalliolta takaisin Lähdekorpeen.

jv-lähdekorpi-31

Vaivihkaa metsä muuttuu ojamutkan takana jälleen lehdoksi. Puut ovat valtavia, kädet eivät riitä koivujen ympäri.

Tulenliekki rakastaa hämärtyvää sinivuokko-ketunleipälehtoa, jossa on mukava haistella maata ja piehtaroida.

jv-lähdekorpi-14

jv-lähdekorpi-7

jv-lähdekorpi-8

jv-lähdekorpi-9

Nokian Lähdekorven luonto on lumoava, linnut sirkuttavat elämää puiden latvuksissa ja Kyyniojan vedessä ui uhanalaisia purotaimenia. Nokian nimi tulee alun perin nokinäädästä, tummaturkkisesta soopelista, tai majavasta – oli kuinka vain, joka tapauksessa arvellaan, että muinainen Pirkkala muodostui alueella kukoistavan turkiskaupan tähden. Nokialla on tehty kivikautisia ja rautakautisia löytöjä. Kalmistoja löytyy pitkin vesistön rantoja ja Siurossa sijaitseva linnavuori on yksi Kokemäenjoen varren muinaislinnoista. Kulovettä ja Pyhäjärveä yhdistävä Nokianvirta ja Emäkoski olivat keskiaikaisen Suur-Pirkkalan keskusaluetta.

Nokian historia on mielenkiintoinen myös muinaisajan jälkimainingeissa. Vuodenvaihteessa 1596–1597 Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit ottivat yhteen nuijasodan johtajan Jaakko Ilkan johtamien talonpoikien kanssa. Nokian taistelun tähden monet paikalliset kadunnimet on nimetty nuijasodan mukaan. Se on mielenkiintoinen ja kiehtova sattuma – olenhan itse sukututkimuksen mukaan Jaakko Ilkan jälkeläinen. Isovanhempani ovat muuttaneet aikoinaan Tampereelle Seinäjoelta, jonne heidän sukunsa siirtyi Ilmajoelta.

Iltalenkkimme Nokian Lähdekorvessa tulee päätökseensä. Kuiskaan koiralle ”kotiin!”, ja pieni eläin syöksyy kuin tuli hännän alla tutulle polulle.

jv-lähdekorpi-2

jv-lähdekorpi-38

Hetken vielä kuulostelemme metsänväen liikkeitä vanhan kolmihaaraisen pyhän pihlajan juurella.

Taas on hyvä palata kotiin ja avata käsikirjoitustiedosto. Kirjoitan useimmiten öisin, mutta toukokuinen kesäyö on jo valoisa ja täynnä korpimetsän taikaa.

Johanna Valkama

 

Ensi kerralla matkaamme Itämeren Aurin tarinan syntylähteille Kanta-Hämeeseen, Torronsuon tunnelmalliselle keidassuolle. Miniblogin toinen osa julkaistaan kesäkuussa 2016.

Lisää kirjailijasta www.johannavalkama.com
Kuvat © Johanna Valkama, Ville Valkama (2016)

Kartta (Lähdekorven kalliot ja Kyynioja näkyvät parhaiten Halimaan kartassa).


Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen

Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen on neliosainen miniblogi, joka ilmestyy kesän 2016 aikana kokonaisuudessaan Retkipaikka.fi-retkeilysivustolla. Itämeren Auri (Otava 2016) on rautakauden Pohjolaan sijoittuva romanttinen seikkailuromaani, jota värittävät taianomainen pohjoisen luonnon kuvaus sekä suomalainen ja skandinaavinen mytologia. Kirjan tapahtumapaikat sijoittuvat muinaiseen Hämeeseen ja Pohjoismaihin. Retkipaikan miniblogissa esikoiskirjailija Johanna Valkama kertoo häntä kiehtoneista muinaiseen Hämeeseen sijoittuvista luontokohteista.

Johanna Valkama (s. 1982) on kotoisin Tampereelta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa luonnossa liikkumista, vaeltamista ja retkeilee lastensa, suomenpystykorvansa Tulenliekin ja lämminverihevostensa kanssa. 

 

2 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Johanna Valkama Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.