Inkoon Elisaaren tammimetsät

Eräs Suomen hienoimmista säilyneistä tammimetsistä sijaitsee Inkoossa, Älgsjölandet-nimisen saaren pohjoisosissa. Helsingin kaupunki osti vuonna 1969 Älgsjölandetista 323 hehtaaria maata ja perusti sinne Elisaaren ulkoilualueen. Elisaari ja kapean salmen toisella puolen oleva Rövass muodostavat yhdessä noin 23 hehtaarin luontaisen tammiesiintymän, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994. Jostain kumman syystä en ollut tällä saarella aiemmin käynyt, joten päätin käyttää yhden kesän viimeisistä lomapäivistäni siellä vierailuun.

Ramsjösundetin ranta

Elisaari oli pitkään lähinnä veneilijöiden käytössä, mutta nykyään veneetönkin ihminen pääsee ulkoilualueelle helposti. Paikalle löytää kun ajaa Bärösundin lossirannasta parisen kilometriä Ramsjöntietä kunnes tulee viitta ”Elisaari”. Auton voi jättää tien varressa olevalle parkkipaikalle ja siitä on pieni kävelymatka Ramsjösundetin rantaan. Elisaari on salmen toisella puolen ja salmen ylitykseen voi käyttää rannassa olevia soutuveneitä tai soittaa ja sopia hausta pientä korvausta vastaan. Puhelinnumerot löytyvät Elisaaren ulkoilualueen kotisivuilta ja Facebookista.

Opastaulu luontopolulle

Opastaulu luontopolulle

Elisaaressa on 2,3 kilometrin mittainen luontopolku, joka alkaa rantakahvilan läheisyydestä. Polku on merkitty maastoon ja sen varrella on kylttejä, joissa kerrotaan alueen kasvillisuudesta ja historiasta.

Luontopolku

Luontopolku

Luontopolku kiemurtelee kumpareista maastoa mukaillen. Tammien lisäksi luontopolun varrella kasvaa runsaasti metsävaahteraa. Elisaaren luonnossa on nähtävissä monenlaisia merkkejä ihmisen pitkäaikaisesta toiminnasta. Saari on kuulunut hyvin läheisesti Fagervikin ruukin vaikutuspiirin ja jotkut maastossa olevista kuopanteista saattavat olla peruja hiilimiiluista.

Aita

Aita

Elisaaren hakamaita laidunnetaan yhä, ja aitojen yli pääsemiseksi on poluille rakennettu pieniä siltoja. Alueella liikkuminen ei siis ole täysin esteetöntä. Täällä on hyvät mahdollisuudet päästä hyvinkin läheltä seuraamaan lampaiden elämää kauniissa saaristoidyllissä.

Elisaaren niitty ja tammimetsä

Elisaaren niitty ja tammimetsä

Majesteetillista tammea on usein pidetty jaloimpana puulajinamme ja tammimetsää kaikkein hienoimpana metsänä. Toiset rakastavat karua Lapin luontoa, ja jotkut viihtyvät paremmin Länsi-Uudenmaan rehevämmissä maisemissa. Itse tunnustan kuuluvani näihin viimeksi mainittuihin.

Elisaaren paksuin tammi

Elisaaren paksuin tammi

Noin 8000 vuotta sitten ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Varhaiskivikaudella (6500 – 4200 eea.) Suomen tammimetsät olivat laajimmillaan, sillä tammi kasvoi yleisesti koko Etelä-Suomessa. Nykyisin näistä luontaisista tammimetsistä on jäljellä enää vain pieniä rääppeitä alueilla, jonne ihmisen vaikutus ei ole niin voimallisesti yltänyt. Reheviä jalopuulehtoja on raivattu pelloiksi milloin se vaan on ollut mahdollista ja viimeisin laajamittaisempi vanhojen tammien hävitys tapahtui sotavuosien jälkeen, jolloin puusepänteollisuus maksoi kookkaista tammirungoista korkeaa hintaa.
Elisaaren tammet eivät suurimmalta osaltaan ole mitään kovinkaan suorarunkoisia ”valioyksilöitä”, ja ehkä siksi ne ovat saaneetkin kasvaa rauhassa. Kuvassa olevan tammen ympäryysmitaksi sain 442 cm ja se oli paksuin elävä tammiyksilö, jonka alueelta löysin. Kasvupaikalla on suuri merkitys tammen kasvunopeuteen ja sen lopulliseen kokoon, joten tämä kuvan puu ei välttämättä ole metsän vanhin tammi, vaikka se paksuimmasta päästä onkin.

Pallolatvamänty

Pallolatvamänty

Luontopolun pohjoisimmassa kolkassa maasto muuttuu mäntyvaltaiseksi kangasmetsäksi, mutta täältäkin löytyy mielenkiintoisia puita. Silmumutaatiosta johtuvat männyn tuulenpesät ovat melko yleisiä rannikolla, mutta tällaista komeaa ”pallolatvamäntyä” ei kuitenkaan ihan joka metsässä näe.

Levähdyspaikka

Levähdyspaikka

Kauempana häämöttävä Bärösundin salmi on historiallinen purjehdusväylä ja solmukohta, josta on haarautunut vesireitti Tallinnaan. Bärösund on mainittu jo 1200-luvulta peräisin olevassa tanskalaisessa väyläselostuksessa, joten näillä vesillä on ollut vilkasta meriliikennettä jo melkoisen kauan. Kauppa-alusten lisäksi saarten liepeillä on nähty myös runsaasti sota-aluksia. Isovihan aikana paikalliset maatilat kärsivät aika ajoin venäläisten ryöstöretkistä ja myöhemmin 1700-luvun lopulla Ruotsin ja Venäjän laivasto-osastot ottivat yhteen Barösundin väylän itäisellä suulla. Krimin sodan aikaan v. 1854 näillä vesillä purjehtivat englantilais-ranskalaiset eskadeerit ja toisen maailmansodan aikoihin saksalaiset sotalaivat suomalaisten ohella. Nykyisin tältä kalliolta näkee onneksi lähinnä vain huviveneitä.

Entiseen saareen johtavat pitkospuut

Entiseen saareen johtavat pitkospuut

Osa tammimetsiköistä sijaitsee metsäsaarekkeissa, joita yhdistävät maankohoamisen vuoksi syntyneet rantakaistaleet, niityt ja hakamaat. Jos kuvitellaan, että vanhimmat näiden metsiköiden elossa olevista tammista olisivat itäneet 1700-luvulla, niin puut aloittivat tuolloin kasvunsa pienissä, pääsaaresta erillään olevissa saarissa. Metsiköissä kasvaa tammien ohella myös komeita tervaleppiä, joiden paksuimmat rungot ovat ympäryysmitaltaan yli kolmemetrisiä.

"Ryssänkirkkosaari"

”Ryssänkirkkosaari”

Tässä entisessä saaressa, nykyisin metsäsaarekkeessa on ilmeisesti sijainnut aikoinaan venäläisten kauppiaiden rakentama pieni kappeli eli ns.”ryssänkirkko”, joka toimi tuolloin merenkulkijoiden pyhäkkönä. Paikalla sijaitsevassa opastaulussa kerrotaan lisäksi seuraava tarina: ”Elisaaressa käydyssä taistelussa venäläiset joukot joutuivat ahdistetuksi saaren itäosassa. Tuolloin, saaren itäisimmässä kärjessä, peräytyi venäläinen sotilas rantaan vihollisensa edessä – pakotietä ei ollut. Ahdistettu teki ristinmerkin selkä rantakiveä vasten ja rukoili armoa lähestyviltä. Armoa ei kuitenkaan annettu… Tuosta alkaen on samainen kivi liikahdellut, kun seitsemän kilometriä pohjoiseen olevan Inkoon kirkon kellot kumahtelevat.”

Laavu

Laavu

Tämä laavu on vähän toisenlaisessa maisemassa kuin niitä yleensä on totuttu näkemään, ja mikäpä tässä olisi yöpyä tammien katveessa. Laavun takana sitten kohtasin melko kookkaan mäyrän ja tulin toisiin ajatuksiin. Tilanne tuli vastaan kirjaimellisesti puun takaa ja yllätys oli molemminpuolinen, joten kuvaa en tästä tapaamisestamme saanut. Mäyrä jatkoi matkaansa puhisten ja minä jäin paikoilleni miettimään kumisaappaideni kestävyyttä mäyrän hampaissa mahdollisen hyökkäyksen tapahtuessa. Luultavasti tässä metsäsaarekkeessa on kyseisen otuksen pesäluola, joten annettakoon heidän jatkaa omaa elämäänsä rauhassa.

Vanha tammi

Vanha tammi

Kuollut puukin voi olla omalla tavallaan kaunis. Lahojen runkojen perusteella Elisaaressa on ollut aikoinaan huomattavasti paksumpiakin tammia, kuin nykyisin alueella kasvavat puut.

Mellangård ("Elisaaren kartano")

Mellangård (”Elisaaren kartano”)

Puolisen kilometriä rannasta, saaren sisäosissa sijaitsee Mellangårdin tila. Tilan historia yltää 1500-luvulle asti ja arkeologisten löytöjen perusteella ihmiset ovat viihtyneet näillä seuduilla jo tuhansien vuosien ajan. Keltainen uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu 1902 ja se toimii nykyisin tilausravintolana. Elisaaren ulkoilualueella on myös muitakin rakennuksia ja osaa niistä vuokrataan majoituskäyttöön.

Vierasvenesatama ja rantakahvila

Elisaaren retkeilysatama ja rantakahvila

Suojainen Elisaari on veneilijöiden keskuudessa suosittu retkisatama. Kapeaan salmeen pääsee isommallakin veneellä ja onhan näillä vesillä oikeita purjelaivojakin nähty. Elisaaren rantakahvilasta voi ostaa monenlaisten virvokkeiden ohella lähi- ja luomuraaka-aineista tehtyä ruokaa ja leivonnaisia. Elisaaressa on myös leirintäalue telttailijoille oheispalveluineen. Kahvila/satamatoimisto on avoinna joka päivä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kaiken kaikkiaan hieno retkikohde ja Elisaaressa voisi viihtyä helposti pidemmänkin aikaa.

Lisää Inkoon matkailumahdollisuuksista.
Elisaaren parkkipaikka

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6652840 E 327535

Elisaaren venesatama ja rantakahvila

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6653172 E 327639

 

 

6 replies
  1. olavi kanerva
    olavi kanerva says:

    Kiitos jälleen hienosta raportista palaan kommentein pallolatvasta päivällä kun nyt toivotab hyvää yötä olli

    Vastaa
  2. Pirjo Rusila - Lesage
    Pirjo Rusila - Lesage says:

    Lämpimät kiitokseni kirjoituksestasi. Ajelimme lokakuun alussa Inkooseen, sieltä yllättävän kauniiseen ja erikoiseen Fagervikin kartanomiljööseen vanhaa huonokuntoista, ihanissa maisemissa kiemurtelevaa, hiekkatietä, joka katosi useamman kerran näkyvistä jyrkän mäennyppylän taakse tai iltapäivän auringon paistaessa suoraan silmiin.

    Silti ja siis mukava kokemus vanhoista ajoista.

    Kun nyt sitten olimme päätyneet sinne asti, ja näimme Barösundin kyltin palatessamme Fagervikistä, päätimme käydä katsomassa, mitä jostain mieleen jäänyt nimi piti takanaan.

    Päädyimme lossille, jolla ylitimme idyllisen vesialueen. Toisella rannalla oli iso kesäravintola, purjeveneitä uinui lahdella tai salmessa, uikkuja sukeltamassa, miehiä kalassa. Tunnelma oli seesteinen, rauhoittava.

    Ajelimme yksityistietä jonkun matkaa sisemmälle metsään. Sää oli harmaa. Tunnelma autio. Meidät valtasi pelko.
    Käänsimme nokan kohti lossia. Meillä ei ollut aavistusta, millaisella alueella olimme.
    Metsässä näkyi rouva sienessä. Ei näyttänyt olevan erityisen peloissaan. Peräämme liittyi hieno mersu.

    Alue jäi arvoitukseksi. Liekö jostain läheltä kulkenut reitti Elisaarelle, josta emme olleet kuulleet ennen television Metsien kätkemää – ohjelmaa.

    Jotenkin vaikeaa tämä kotimaan matkailu!…

    Terveisiä maailmalta!

    Pirjo

    Vastaa

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] – Inkoon Elisaaren tammimetsät: retkipaikka.fi/inkoon-elisaaren-tammimetsat/ – Gerald Pollack – The Ills of Science: youtu.be/Tz0bC_4_xLo – […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Jakso 22 – Polku – Havuhattu podcast Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.