Hiihtovaelluksen suunnittelu

Nyt kun kevät on jo Etelä-Suomessa lujaa vauhtia aluillaan, on Lapissa vielä mahtavat hiihtokelit. Päivät pitenevät pohjoisessakin ja aurinkokin alkaa taas kunnolla näyttäytymään. Kovimmat pakkaset ovat pitkälti jo ohi, ja hankikantoa löytyy. Kuulostaa täydelliseltä hetkeltä tehdä hiihtovaellus Lappiin, mutta mitä kaikkea siinä pitää sitten oikein ottaa huomioon?

Tässä juttua kirjoittaessani tuntuu jo hiukan vatsanpuruja vatsassani: edessäni on lähtö viikon mittaiselle hiihtovaellukselle Tsarmitunturin Erämaa-alueelle! Siellä ei ole valmiita latuja, mutta kaksi autiotupaa löytyy alueelta. Tällä kertaa teen retken ystäväni kanssa. Koen erämaa-alueen vielä hiukan haastavaksi paikaksi lähteä yksin liikkeelle, mutta tämän reissun jälkeen olen varmasti valmis siihenkin.

Itse pidän suunnittelusta, joka on joskus lähinnä haaveilua ja fiilistelyä. Jotkut ihmiset eivät halua liikaa tutkia kohdettaan, jotta jännitys säilyisi. Kunnollinen suunnittelu on kuitenkin usein varmistus retken onnistumiselle ja parhaiden nähtävyyksien löytämiselle. Päätän usein pidemmät retkikohteet jo monta kuukautta etukäteen, tutkin paljon kuvia ja karttoja sekä kysyn vinkkejä jo kohteessa käyneiltä. Mielellään myös rakentelen reissulle tarvittavia välineitä. Hiihtovaelluskohteen säätiedotuksia alan seurata jo pari viikkoa ennen lähtöä, jotta saan jonkinlaisen mielikuvan siellä vallitsevista olosuhteista.

Rakennettuja yöpymisvaihtoehtoja on erilaisia, on autiotupia, laavuja ja kotia.

Rakennettuja yöpymisvaihtoehtoja on erilaisia: autiotupia, laavuja ja kotia. Moni nauttii myös telttaöistä metsän siimeksessä tai jopa kaivaa yösijansa lumihankeen.

Suunnittelu alkaa kohteen valinnalla. Haluaako mieluummin turvautua kohteeseen, jossa on valmiit huolletut latu-urat ja autiotupaverkosto, vai haluaako päästä aivan rauhassa umpihankeen hiihtämään? Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla on omat sääntönsä, missä saa yöpyä. Niihin kannattaa tutustua. Vaikka kohteessa olisi tarkoitus nukkua autiotuvissa, pitää varautua varamajoitteeseen: tuvat voivat olla täynnä, voi eksyä tai jos ei jaksakaan hiihtää loppuun asti, joutuu yöpymään matkalla. Retkikohteita on hyvä etsiä Metsähallituksen sivuilta, kuvia voi selata Facebookin ryhmissä, blogeissa ja myös Flickr-sivustolta löytää välillä monipuolisesti kuvia.

Kun kohde ja vaelluksen pituus on päätetty, pitää myös päättää välineet. Onko niin paljon tavaraa, että tarvitaan ahkio? Millaiset sukset valitaan? Suksia löytyy paljon eri tarkoituksiin ja olosuhteisiin, on olemassa pitkiä metsäsuksia, tunturisuksia, liukulumikenkiä ja tietysti perinteiset murtomaasukset. Myös sauvoja löytyy erilaisia, kilpahiihtosauvasta lumihankisauvaan. Jos retkikohde on kovin haastavassa maastossa, ei varasuksien tai sauvojen mukaan ottaminen ole lainkaan tyhmää.

Halpa ahkiorunko, jossa itsetehdyt sidontanarut ja vetolaite.

Halpa ahkiorunko, jossa itsetehdyt kuormansidontanarut ja vetolaite. Pressu pitää tavarat paremmin paikallaan ja suojaa kosteudelta.

Ahkioita löytää valmiina paketteina, joissa on valmiina sidonta- ja vetolaitteet. Jos budjetin kanssa tulee ongelmia, on olemassa myös halvempia muovisia ahkiorunkoja, joita voi itse tuunailla. Tärkeää olisi saada ahkion vetoa testattua ennen retkeä, jotta vältytään isoimmilta yllätyksiltä. Ahkio kannattaa myös koepakata tavaroiden kanssa ennen lähtöä, ja myös koevetää, jos mahdollista. Painavimmat tavarat pakataan pohjalle ja kevyemmät päälle. Liian korkea kuorma tekee ahkiosta epävakaan ja se tietää jatkuvaa ahkion kaatumista. Minulla on ahkioissani putkista tehdyt vetolaitteet, joka estävät ahkion liukumisen alamäessä hiihtäjän päälle. En käytä erillisiä vetovaljaita, vaan ahkion vetolaite kiinnittyy rinkan lantiovyöhön.

Kaikki tavarat kannattaa olla pakattuina kasseihin, irtotavaraa kannattaa välttää. Ruokatarvikkeet voi laittaa kylmäkassiin, joka eristää myös pakkaselta ja muut tavarat voi laittaa vaikka yhteen isompaan laukkuun. Selässä voi kantaa lisänä myös rinkkaa, johon on pakattu kevyitä tavaroita, kuten makuupussi ja lämpimät talvivaatteet. Jotkut eivät pidä repun tai rinkan kantamisesta, koska selkä kostuu lämmöstä helpommin. Juomapullot ja mahdolliset varaparistot sekä akut kannattaa pakata villasukan sisälle pakkasta piiloon. Kameratarvikkeet kannattaa kääriä villapaidan tai muun vastaavan suojaan kolhuilta.

30 mm alumiinisesta kulmalistasta valmistettu talvikiilat teltan ja tarpin kiinnitykseen.

30 mm alumiinisesta kulmalistasta valmistetut talvivaarnat teltan ja tarpin kiinnitykseen.

Talvella teltan kiinnitys on hiukan erilaista kuin kesällä. Teltan mukana tulleet pienet vaarnat saattavat talvella hävitä helposti. Hiukan isompi talvimalli pysyy paremmin lumeen poljettuna. Vaarnaan voi laittaa vielä lisäksi pätkän narua ja karabiinihaan, niin siihen on helpo kiinnittää teltan narut, kun itse vaarna on kokonaan lumen alla. Talvivaarnoja voi ostaa valmiina tai tehdä itse. Itse tehdyissä kannattaa muistaa viilata kulmat pyöreäksi, ettei viillä kankaita tai sormiaan rikki.

Itse tulostettu ja kontaktimuovilla päällystetty kartta. Tämän voi taitella karttalaukkuun.

Itse tulostettu ja kontaktimuovilla päällystetty kartta. Tämän voi taitella karttalaukkuun. Kuvassa myös valmis talvivaarna naruineen ja hakoineen.

Retkikohteesta on hyvä olla kunnon maastokartta, vaikka hiihtelisi valmiilla laduilla. Kansallispuistoille ja erämaa-alueille löytää karttoja monestakin paikasta, mutta itse olen aina tulostanut karttani. Käymme vaimoni kanssa niin paljon retkillä, että karttoja on jo tulostettu vino pino. Ostin väritulostimen pelkästään karttatulostuksia silmällä pitäen, ja se on maksanut itsensä takaisin jo moninkertaisesti. Pienemmät kartat laminoin ja isommat olen päällystänyt kontaktimuovilla molemmilta puolilta.

Kartan lisäksi on hyvä olla kompassi ja GPS-navigointilaite. Jos käyttää matkapuhelinta navigoimiseen, on hyvä olla esiladatut kartat ja virtapankki mukana, jolla saa akun muutaman kerran ladattua.

Hiihtovaelluksen tavaralista on pitkä. Jotta kaikki muistuu ottaa mukaan, kannattaa tehdä tsekkauslista.

Hiihtovaelluksen tavaralista on pitkä. Jotta kaikki muistuu ottaa mukaan, kannattaa tehdä tsekkauslista.

Myös ruokapuoli on todella tärkeää talvivaelluksilla palautumisen, kylmänsiedon, jaksamisen ja ihan henkisen mielentilan turvaamiseksi. Siihen löydät eräopas ja villiruoka-asiantuntija Minna Jakosuon kattavan artikkelin tästä.

Yllä näkyvässä kuvassa on lista varusteistani. Listan lisäksi otan mukaan aurinkolasini, aurinkoa ei ole säätiedotuksen mukaan luvassa, mutta uskon auringonkin pilkottavan jossain vaiheessa. Sää on Lapissa hiukan lämmennyt ja muuttumassa loskaisempaan suuntaan. Hankikanto on kuuleman mukaan ollut viime viikot todella hyvä, mutta nyt jatkossa se on hiukan arvoitus. Jännittää hiukan ja olen todella innoissani!

Miten retkeni onnistui? Mitä varusteita mahdollisesti unohdin ottaa mukaan? Näistä voin kirjoittaa teille myöhemmin lisää!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.