Hiidenlinna, Sotkamo

Tämäkin kainuulainen rotko tuli nähdyksi kesän 2007 aikana, sillä kävin paikalla jo kaksi viikkoa ennen vierailua Sotkamon eteläosan Hiidenportilla. Olin menossa katsastamaan muutamia Sotkamon koilliskolkan dyynialueita, kun melkein matkan varrelle osui sopivasti jo aiemmin kartalla huomiota kiinnittänyt Hiidenlinna. Pitihän sellainen kohde käydä kokemassa.

Hiidenlinnan rotko sijaitsee Sotkamon pohjoisosassa, Sotkamon ja Ristijärven välisen maantien puolivälissä, hieman tien itäpuolella. Rotkon lähistölle kiemurtelee kaksikin pikkutietä Sipisen kylän kohdalta. Itse lähestyin rotkoa etelän puolelta hiekkatietä pitkin ja jätin auton tien viereen puolen kilometrin päähän muodostumalta.

Lähdin saapastelemaan kapeahkon, soistuneen laakson itäreunaa pohjoiseen ja pian saavuinkin tiheiköstä avarampaan kalliomaastoon. Hiidenlinnan rotko on leikkautunut matalan tonaliittisen kalliokohouman halki, ja se on noin 300 metriä pitkä, 20–30 metriä leveä ja 3–8 metriä syvä.

Hieman vaatimattomasta koostaan huolimatta se on maisemallisesti oikein viehättävä, sillä jyrkkien kallioseinien laella kasvaa melko iäkästä mäntyvaltaista metsää, ja rotkon pohjalle on kerrostunut hyllyvä suo. Rotkon suulla kimalteli aamuauringossa Hiidenlampi, ja rotkon pohjallakin oli pieni siitepölyn kirjavoima lampare.

 

Temppuilin itseni itäjyrkänteen juurelle ja harppailin suolle, joka tuntui kannattavan raskaampaakin kalustoa ihan kohtuullisesti. Näppäilin kuvia ja kävin vilkaisemassa rotkon kapeaa ja aika kivikkoista pohjoispäätä. Pistäydyin vielä länsijyrkänteenkin päällä ja pysähdyin sitten istuskelemaan ja karttaa tulkitsemaan.

Kartan kuvioista kävi aika selväksi, että vanhan kallioperän murroslaakson kohdalla on aikanaan virrannut pohjoisesta etelään tosi paljon vettä. Maastossa näyttää olevan varsinaisen päälaakson molemmin puolin useita pienempiä uomia, ja etelässä 4–10 km päässä on lisäksi laajoja ja tasaisia veteen kerrostuneita hiekkakenttiä.

Jääkauden lopulla Hiidenlinnan rotkon kautta virtasi ensin jäätikön alla kovalla paineella sulamisvesiä, jotka kerrostivat pienehkön harjujakson, johon kuuluvat muun muassa rotkon eteläpuolinen Kirvessärkkä ja luoteispuolinen Sipisenkangas. Kun jäätikön idästä länteen peräytyvä reuna alkoi sitten saavuttaa Hiidenlinnan seutua ehkä noin 10 800 vuotta sitten, oli jäätikön eteen patoutunut vettä jääjärveksi.

Hiidenlinnan painanteen kohdalla jääjärven vedet löysivät äkkiä purkautumisreitin etelään, ja rotkon ympäristöön alkoi muodostua melkoinen uomasto, joka erottuu hyvin myös ilmakuvasta. Hiidenlinnan rotko jäi tuolloin todennäköisesti melkein kokonaan veden alle. Purkaus kulutti rotkon eteläpuolisia harju- ja moreenikerrostumia ja kasasi ainesta Sotkamon jääjärveen vedenalaiseksi suistoksi. Osa hiekkakentistä oli tosin saattanut kerrostua jo aikaisemmin suoraan jäätikön reunan edustalle.

Hiidenlinna toimi tämän jälkeen luultavasti muutamia kymmeniä vuosia vuolaana salmena, jonka kautta pohjoisen Ristijärven ja Hyrynsalmen alueen jääjärvet laskivat etelään Sotkamon jääjärveen. Vasta kun jäätikön reuna vetäytyi Ristijärven korkean Saukkovaaran selänteen länsipuolelle, avautui jääjärville uusi matalampi lasku-uoma, ja Hiidenlinna jäi vedenpinnan laskettua kuivilleen.

Veden alta paljastuneille purkaushietikoille kerrostui myöhemmin muutamia dyynejä, joista parhaiten erottuu 5 kilometrin päässä Hiidenlinnan kaakkoispuolella oleva tavallista kookkaampi Kirkkokankaan paraabelidyyni.

 

No joo, eihän sitä silloin aikanaan tullut asiaa ehkä ihan näin perinpohjaisesti tuumailluksi, vaan paikalla ollessa luontoelämykseksi riitti jo pelkästään rotkon kaunis ja selväpiirteinen maisema ja nätti auringonpaiste.

Paluumatkalle lähtiessä rotkon itäseinästä pisti silmään vielä erikoinen kallioon rapautunut miehen mittainen komero, joka näytti sopivan vaikka itsensä hiiden väijymispaikaksi. Kyllä tällekin paikalle on osattu sattuva nimi antaa.

Kartta.  ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7133149 E 574935

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.