Hermolanvaha Salon Suomusjärvellä

Hermolanvaha sijaitsee Suomusjärvellä, vanhan Salo-Helsinki-maantien ja nykyisen moottoritien välisen peltoaukean metsäsaarekkeessa.

Maamme ensimmäiset varsinaiset kivikauden tutkimukset käynnistyivät 1906 Suomusjärven Laperlassa ja ajanjaksoa alettiin tuolloin nimittää Suomusjärven kulttuuriksi sieltä tehtyjen löytöjen mukaan. Tätä Suomen mesoliittisen kauden jaksoa (6500–4200 eea.) kutsutaan myös varhaiskivikaudeksi.

Hermolanvaha sijaitsee noin 700 metriä Laperlan kivikautiselta asuinpaikka-alueelta koilliseen ja sen on myös arveltu toimineen kivikauden ihmisten asuinpaikkana. Hermolanvahan eteläpuolella sijaitseva Aneriojärvi oli mesoliittisella kaudella vielä merenlahti, ja kiven eteläpuolelta on löydetty useita kivikauteen liittyviä esineitä. Kiven luona on siis käynyt ja sen äärellä on saattanut oleskella ihmisiä jo noin 8000 vuoden ajan. Se on huiman pitkä jakso ajassa taaksepäin.

Hermolanvaha1

Kävin Hermolanvahalla viime toukokuussa, kesän ollessa vielä aluillaan. Kivi oli tuolloin vielä helppo havaita maantieltä, mutta myöhemmin kesällä se peittyy osittain puiden taakse. Jätimme auton Aneriojärven lintutornin parkkipaikalle ja lähdimme kävelemään pellon piennarta pitkin kohti kiveä. Hermolanvahalle ei johtanut polkua, joten matkaan kannattaa valita sopivat jalkineet.

Hermolanvaha2

Muinoin eläneiden ihmisten oli vaikea ymmärtää sitä, miten tällaisen kiven olemassaolo voitaisiin selittää. Usein arveltiinkin niiden olevan hiisien, pirujen tai jättiläisten työtä. Myöhemmin keskiajalla kirkko tarjosi selitykseksi vedenpaisumuksen, joka tavallaan osui aika lähelle, sillä onhan se jää yksi veden olomuodoista.

Vanhat pakanallisen ajan tarinat jäivät kuitenkin elämään ja Hermolanvahastakin on säilynyt monta perimätietoon liittyvää tarinaa. Paikallinen perinne tuntee tarinan jättiläisämmästä, joka kanteli kiveä ja pudotti kiven esiliinan revetessä. Erään kertomuksen mukaan kivessä asuu ”Hermolan Taata”. Toisaalla kerrotaan itse paholaisen ottaneen sieltä asuntonsa ja jos joku sattuu yön aikaan kulkemaan kiven läheltä, sekoittaa paholainen pään niin, ettei koko yönä pääse pois kiven läheisyydestä. Paholaisen pään kerrotaan olleen kuin niittyladon ja silmät kuin porsliinilautaset. Perimätiedon mukaan kivi on koitunut monille kohtaloksi.

Hermolanvaha3

Kivi on korkeimmalta sivultaan noin 10 metriä korkea ja näyttää eri ilmansuunnista hyvin erilaiselta. Tässä näkymä kiven itäpuolelta. Vanhojen uskomusten mukaan merkittävillä luonnonpaikoilla on omat haltiansa, eikä ole mitenkään vaikea kuvitella Hermolanvahan olevan yksi niistä paikoista.

Hermolanvaha4

Kuten minulla, niin myös kivikauden ihmisellä oli tiettävästi seuranaan koiria. Kasvillisuuskin on suurin piirtein samankaltaista kuin silloin, eli juuri mikään tässä maisemassa ei ole muuttunut sitten niistä ajoista (tai ainakin haluan ajatella niin).

Hermolanvaha5

Kiven länsipuolella on ihmisen mentävä luola. Tämän voisi hyvin kuvitella toimineen muinoin jonkinlaisena asumuksena tai suojana.

Hermolanvaha6

Kookkaat siirtolohkareet ovat muinoin toimineet myös kylien ja pitäjien rajakivinä. Hermolanvahaa kutsutaan myös Hermolan vahakiveksi ja se on toiminut aikoinaan Suomusjärven ja Kiikalan kuntien rajamerkkinä. Sana ”vaha” tarkoittaakin vanhassa lounaismurteessa isoa kiveä tai rajakiveä.

Hermolanvaha7

Kiveä kuvatessani kamerani ”automaattinen kasvojentunnistus” meni jostain kumman syystä jatkuvasti päälle, mutta mitään syytä en ilmiölle löytänyt.

Toista kertaa kiveä kiertäessäni, huomasin jupisevani itsekseni outoja ja päätin, että nyt olisi ehkä korkea aika poistua paikalta.

Lähtiessäni otin kivestä vielä yhden kuvan. Myöhemmin kotona kuvia katsellessani, huomasin tässä viimeisessä otoksessa Hermolan vahakiven ikään kuin hymyilevän minulle ilkikurisesti. Onko se kivessä asuva Hermolan Taata,  itse piru, vai kuvittelenko vaan…

Hermolanvaha kartalla ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6699580 E 310943

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.