Helposti lähisaarelle – Helsingin Pihlajasaari on mainio perheretkikohde

Retki Pihlajasaareen ei vaadi suuria ponnisteluja, vaikka sinne vesitse mennäänkin. Ajatus päiväretkestä syntyi retkiaamuna. Pian pienet jalat jo töpöttivät saaren kallioilla ja poluilla. Tutkittavaksi löytyi niin rannan lammikoissa vilistäviä levätkatkoja kuin koiranputkella keikkuvia leppäkerttuja. Mukava reitti saaren ympäri, palvelut, uimarannat ja leikkipaikat tekevät Pihlajasaaressa retkeilystä helppoa. Saarelle voi saapua yöksi tai vaikka vain piknikille kallioille. Lippu yhteysveneeseenkin on edullinen. Pihlajasaari on mainio koko perheen luontoretkikohde.

Pihlajasaaren hiekkaranta tuo rantaloman tuntua.

Olimme palanneet telttailemasta ystäviemme pihalta, kun tyttö jo toivoi seuraavaksi päiväksi retkeilyä. Sehän tietysti sopi ja tuumailin seuraavaa kiinnostavaa ja helppoa retkikohdetta Helsingistä. Olen hullaantunut saariin. Lapsuudessa luontosuhdettani voimisti mökkeily Saimaan rannalla. Olen aina tykännyt saarista, mutta tykkääminen kasvoi jonkinlaiseksi saarirakkaudeksi oltuani viime kesän töissä Harakan saarella saariseikkailuoppaana. Retkijuttuja löytyy jo aiemmilta saariretkiltä muun muassa Harakan saarelta, Vartiosaaresta sekä Vallisaaresta. Tällä kertaa valitsin kohteeksi Pihlajasaaren. Edellisestä vierailusta oli jo vuosikausia aikaa, ja olin jo lähes ehtinyt unohtaa millaista saarella on.

JT-lines liikennöi Pihlajasaareen Merisatamasta ja Ruoholahdesta.

Retkijalka vipatti ja hurautimme metrolla Ruoholahden lähtölaituriin vain huomatakseni, että liikennöinti sieltä alkaisi vasta seuraavalla viikolla. Onneksi Ruoholahden metroaseman kupeesta lähti bussi numero 21, joka kuljetti meidät toiseen lauttarantaan Eiraan, Cafe Caruselin tuntumaan. Pihlajasaareen liikennöidään Ruoholahdesta (Kellosaarenranta 1) sekä Eirasta Merisatamasta (Merisatamanranta 10). Merisataman lähtölaiturissa meitä odotti ilmoitus lauttaliikenteen vuorovälin tiivistymisestä tunnista puoleen tuntiin. Tämä oli iloinen yllätys lasten kanssa retkeilevälle.

Värikkäät ja vuokrattavat uimakopit ovat Pihlajasaaren symboli.

Pihlajasaaren yhteysveneen aikataulut voi tarkistaa, saareen liikennöivän JT-linen verkkosivulta. Venelippu on varsin edullinen, aikuisten meno-paluulippu maksaa 7,5 euroa ja alle 7-vuotiaat lapset kulkevat maksutta. Useammalla perheellä oli mukanaan potkupyörä. Jos kallioseikkailut jättää vähemmälle, potkupyöräily onkin hauska tapa saarella liikkumiseen. Helsingin kaupungin verkkosivuilla mainitaan kuitenkin ettei lautalla ole polkupyörien kuljetusta. Vaikka venettä ei lastattu täyteen, oli tunnelma melko tiivis sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. 10 minuutin merimatka taittui silti leppoisasti.

Lammikoista löytyy mielenkiintoista elämää.

Pihlajasaaressa voi myös telttailla (15 € / vrk). Telttailuun varattu alue on sillan ylityksen päässä pienemmällä saarella, ja henkilökunta kerää maksut paikan päällä.

Me kuljimme tällä reissulla vain pääsaaren ympäri. Täytyypä joskus kokeilla miten railakasta meno on telttailualueella. Onko teillä tuoreita kokemuksia Pihlajasaaressa yöpymisestä? Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan sivuilta löytyy lisätietoja Pihlajasaaren palveluista. Pihlajasaaressa on myös kaksi houkuttelevaa vuokrasaunaa.

Valkoposkihanhetkin toivat perheensä rannalle.

Me kiersimme saaren vastapäivään, mutta järkevämpi kulkusuunta olisi ollut myötäpäivään. Pihlajasaaren ympärikiertävä reitti on pituudeltaan noin 2 km. Alkureissusta ohitimme kaksi hiekkarantaa ja leikkipaikkoja. Leikkipaikat vetivät lapsia puoleensa, mutta eivät niin paljon kuin rannan lammikoiden elämä. Tyrskyjen ja sadeveden ylläpitämät lammikot vilisivät katkarapuja hieman muistuttavia vikkelästi uivia leväkatkoja. Uimarannat ja niiden läheiset kalliot riittävät ihan hyvin leppoisaan oleiluun ja luonnon tutkimiseen saarella. Rantojen kupeesta löytyy niin keittokatos, pöytäryhmiä kuin WC-tiloja ja ravintola.

Kallioilla voi seurata ohikulkevaa reittiliikennettä.

Pihlajasaaresta löytyy numerotolpin maastoon merkitty luontopolku. Luontopolkuun kannattaa ehdottomasti tutustua (Pihlajasaaren luontopolun esite, pdf). Pihlajasaaren luontopolku kertoo niin saaren luonnosta kuin elämästä saarella. Pihlajasaari on esitelty myös citynature.eu-sivulla yhtenä Helsingin luontohelmistä. Sivulla on tietoa saariluonnosta ja palveluista. Omaa liikkumista saarella voi seurata sivun mobiilipaikannuksen avulla. Kartta kertoo mistä löytyvät lähimmät uimapaikat, vessat ja ravintola. Nämä tiedot helpottavat lasten kanssa retkeilyä. Pihlajasaaren luontopolun tolppien kohdetiedot löytyvät myös citynature-sivun kartalta, josta tekstit voi myös kuunnella.

Polku kulkee Pihlajasaaren suojellun lehtoalueen läpi.

Saaren ympäri kiertävä reitti kulkee sekä leveitä väyliä, että poikkeaa kapeammille poluille, lehtoon luonnonsuojelualueelle ja kalliolle. Meillä eteneminen on aina hitainta leveimmillä pätkillä, polut taas saavat vipinää kinttuihin. Kallioilla matkanopeutta määrittävät löydetyt aarteet ja pelastettavat hyönteiset. Aurinkoisesta säästä huolimatta tungoksesta ei ollut tietoa. Me kuljimme saarta vastapäivään, ohitimme uimarannat ja kiipesimme kalliolle katsomaan ohikulkevia laivoja. Ohitimme pian myös ravintolan, jonka terassilla vaikutti olevan hyvin tilaa.

Ruohosipuli toi makua retkilounaaseen.

Olin luvannut, että retkellämme pääsee uimaan. Kuljimme komeille ruohosipulin värittämille kallioille ja tulimme upealla paikalla sijaitsevan rantasaunan tuntumaan. Leppäkerttujen pelastusoperaatioiden aikana nappasin kalliolta hieman ruohosipulia lounaan kylkeen. Rantasaunan laiturin päästä mereen roikkuvat tikkaat eivät olleet ollenkaan lapsille sopivat. Jatkoimme saaren kiertämistä ihaillen polun varressa kukkivia keto-orvokkeja, mansikan kukkia ja kielon huumaavan raikasta tuoksua. Hyönteiset kiinnostivat, ja mukana olleet kiikarit unohtuivat reppuun. Päädyimme jatkamaan lenkkiä jo alussa ohittamiemme uimarantojen ja leikkipaikkojen luokse. Tämän vuoksi suosittelen kiertämään saaren päiväretkellä myötäpäivään.

Ruoka maistuu parhaalta ulkona.

Lasten leikkiessä kokkailin myöhäistä lounasta kaasukeittimellä. Kiitos leikkipaikan, join kahvini harvinaisen lämpimänä. Yksinkertainen kolmen aineksen pastaruoka maistui lapsille ja ruohosipuli koristi ateriaa. Paljon ei tarvita mukavaan kesäpäivään: retkireppu ja riittävät eväät. Tytär oli halunnut ottaa mukaan myös kameran, mutta tokaisi polulla, että hän tutkii mieluummin, sillä kuvaaminen on tylsää. Matkalta löytyi niin vaaleanpunaisia simpukankuoria kuin metsäsittiäinen.

Pihlajasaaresta löytyy monta tunnelmaa ja hyönteistä!

Ruokailun lopuksi päästiin myös uimaan. Aurinko oli ehtinyt asettua pilven taakse ja uiminen tarkoitti lopulta vain pientä kastautumista ennen yhteysveneeseen suuntaamista. Pihlajasaareen voisi poiketa kesällä uudestaankin. Helppo saavutettavuus ja telttailumahdollisuus houkuttelevat. Onko Pihlajasaari teille jo tuttu? Minkälaisia muistoja ja mahdollisia telttailukokemuksia teillä on saarelta?

Pihlajasaari tarjoaa upeat puitteet vaivattomiin kesäseikkailuihin.

Saariretkiterveisin, Mira

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Upea ja helppo retkisaari 10 minuutin lauttamatkan päässä Merisatamasta
Reitin pituus: Saaren ympärysreitti noin 2 km
Retken kesto: 4 h – koko päivä – tai yön yli telttaillen
Vessa: kyllä, useita
Taukopaikka: runsaasti pöytäryhmiä, keittokatoksia, ravintola
Lastenvaunukelpoinen: kyllä, osa reiteistä mutta kapeammat polut eivät

Juttu on julkaistu alun perin Luontohetkiblogissa.

Lue myös

Luonto ja historia kohtaavat Helsingin Pihlajasaarilla

Vallisaari on villi luontoparatiisi vain parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta

Luontoseikkailijan puuhamaa Helsingissä: 15 syytä retkeillä Harakan saarelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.