Helm’s deep, syvä alho – jyrkänteitä Halikonjoen seuduilla, Salo

Eräänä kosteana loppusyksyn päivänä lähdin koluamaan tarkemmin yhtä suosikikseni muodostunutta luontoaluetta. Tästä kallioylängöstä olen kirjoittanut aiemminkin Retkipaikalle otsikolla ”Hajalan minierämaa”.

Nyt aioin tutustua lähemmin Halikonjoen länsipuolella paikoin jyrkästi kohoavaan maastoon. Halikonjoen pinta on tällä kohdalla merenpinnasta noin 20 metriä, kun taas siitä vajaan kilometrin päässä olevan mäen laki hieman yli sadassa metrissä. Kartan mukaan maasto ei nouse tällä välillä tasaisesti vaan väliin mahtuu ojauomia sekä hyvin jyrkkää kohtaa. Maastokartassa paikan kohdalla esiintyvät nimet ”Pyytinmäki” ja ”Orhiselkä”.

Tämän jutun otsikko viittaa Taru sormusten herrasta -elokuvan maisemiin, jonne kansa pakeni vihollisilta jossakin taistelussa. Ajoin autoni metsäteitä pitkin kallioalueelle, jossa ei itsessään tapahdu dramaattisia korkeusvaihteluita, kunhan ylängölle pääsee. Olin lähtöpaikallani siis retkeni lähes korkeimmalla kohdalla. Tästä syystä kulkuni kohti jokea näytti ja tuntui todella menolta maan uumeniin. Muutama ensimmäinen sata metriä kävelin soratietä, kunnes loikkasin metsän puolelle. Vaikuttavaa oli muun muassa se, että kun olin jo tiputellut alaspäin normaalia metsärinnettä vajaat 15 metriä, sen jälkeen vastaan tulivat lähes pystysuorat pudotukset, minkä alapuolella edelleen maasto vietti vain alaspäin. Kartasta bongasin kohdan, josta todennäköisesti olisi helpointa päästä kallioiden ohi ja alapuolelle.

Ensimmäinen mukava luonnon yksittäiskohde tuli vastaan ennen jyrkkää osuutta. Painanteen pohjalla virtasi mukavasti solisten luonnontilainen puro, ja melko vuolaana viimeaikaisten sateiden vuoksi. Tätä täytyy tulla katsomaan keväällä sulamisvesien aikaan.

Lähdin seuraamaan alaspäin kävellen lähellä puroa, koska siinä maasto oli parasta ja jyrkkyyskin kohtuullista. Onneksi tein niin, sillä puro tekikin kallion niskassa yllätyksen: Oikea putous! Vau. Sammaleiden seasta vesi syöksyi yhtäkkiä suoraan alas kiven reunalta noin metrin matkan. Kesällä tuossa voisi ottaa suihkun.

Muutaman hetken näkyä ihasteltuani jatkoin matkaani ”maan syvyyksiin”. Alempana kallioiden juurelle oli vuosituhansien aikana kasautunut kerroksittain löyhempää maata, jonne veden oli helppo uurtaa syvät uomat. Lähdin jälleen seuraamaan puroa, koska ajattelin saavuttaa sitä pitkin joen rannan. Kulku osoittautui kuitenkin turhan hankalaksi; märkä maa oli upottavaa ja kuraista ja lukuisat kaatuneet puut ja muut risukot latistivat menohaluja. Yritin kiertää märimmät kohdat ylärinteen kautta mutta matkaa alkoi tulla rutkasti lisää. Näköyhteyttä jokeen en saavuttanut ja luovuin tällä kertaa aikeesta. Ehkä joskus toiste – viidakkoveitsen kera.

Tunnelma oli silti syvällä ojanpartaiden puristuksissa ja lähes lehtomaisen metsämaaston keskellä mystinen ja taianomainen. Täällä jos missä oli rauhassa ihmisten aiheuttamilta häiriötekijöiltä.

Lähdin kapuamaan takaisin ylärinteeseen. Tulin paikkaan jossa tasaisempi ja väljäpuisempi metsä kohtasi kallioseinät. Muutama lähikuva tietysti näistä kivisistä pinnoista. Hauska yksityiskohta löytyi kallion pinnasta; aivan kuin karhun naama olisi kivettynyt siihen. Se näytti mittasuhteiltaan niin oikealta että se vaikutti jopa ihmisen hakkaamalta teokselta.

Kartasta katsoin, että lähistöllä olisi tukkiautotien pää ja että lopulta tietä pitkin pääsisi joelle (ja jopa yli). No pitihän siellä lähteä käymään. Joten tuli osalla matkaa oikein kuntoiltua kun pistin siellä juoksujalkaa. Tältä kierrokselta jätin ylimääräiset vaatteet, repun ja kameran pois.

Palasin takaisin suunnilleen samoille kohdille kallioiden juurelle, kapusin osittain neliraajakäyntiä ylös ja tulin jäkälää kasvavan mäen päälle. Ajan kulun olin arvioinut sikäli hyvin, että olin jyrkänteiltä pois ennen kuin oli liian hämärää. Saavuin takaisin autolle samaa metsäautotietä pitkin noin kolmen ja puolen tunnin reissun jälkeen.

Lisäys 17.4.2015:

GTK (geologian tutkimuskeskus) on julkaissut verkkosivuillaan havainnollistavan palvelun, jossa maastokartan tai ilmakuvan päälle saa ladattua laserkeilaamaalla muodotetun korkeuserotason.

Ohessa kuvaote tässä artikkelissa esitellyltä alueelta. Kuvassa havainnolistuu jokiuoman ja kallioalueen väliset korkeuserot.