”Eihän täällä oo ees vettä” – Härkälänjoen melonta, jokimelontaa pahimmillaan
Melonta on parhaimmillaan rentouttavaa kesäpäivän viettoa vesistöissä, jonka vedenpintaa olematon tuulenvire ei pysty rikkomaan. Tälläiset melontareissut koostuvat elämyksien hakemisesta, luonnosta nauttimisesta ja eväiden syömisestä ja melonta on vain väline tehdä kaikkea tätä.
Melontaa pystyy harrastamaan millaisissa vesistöissä tahansa ja osa melojista on tykästynyt erilaisiin vesistöihin: koskimelontaan, merimelontaan, jokimelontaan ja lampimelontaan (eräs espoolainen meloja sai viime kesänä valmiiksi melontaurakan, jossa tarkoituksena oli meloa kaikki Nuuksion 165 lampea).
Meille rakkaimmaksi melontaympäristöksi on muodostunut jokimelonta. Meillä kiinnostuksen kohteena ovat pienet joet, jotka saattavat sisältää yllättäviä kohtia ja umpeenkasvaneita risukkoja. Joskus näillä reissuilla tapahtuu odottamattomia kuten tälläkin melontareissulla.
Tällä kertaa lähdimme melomaan meille tuntematonta Härkälänjokea, joka sijaitsee Vihdissä. Lähdemme jokimelontareissuille useimmiten kahdella autolla, joista toinen viedään reitin loppupäähän. Nyt veimme auton yli 20 kilometrin päähän, sillä olimme varanneet reilusti aikaa melontaan.
Härkälänjoen aloituskohta oli vähävetinen. Vettä oli oletettavasti keskikesän vesitilanteen verran ja kajakin pohja raapi useasti pohjaa. Oletimme tilanteen parantuvan mitä kauemmas meloisimme aloituskohdasta. Olimme väärässä.
Nopeasti aloituksesta meille selvisi, että reitistä olisi tulossa fyysisesti ja henkisesti rankka ja tavoitteena ollut yli 20 kilometrin melontamatka oli utopiaa. Melontareitillä tulisi olemaan paljon kaatuneita puunrunkoja ja risukkoa, joiden raivaukseen tai ylitykseen uppoaisi reilusti aikaa. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa niin kauan kuin mielenkiintoa ja voimia riittäisi.
Lopulta kuuden tunnin ja neljän kilometrin melonnan jälkeen molempien melojien mielenkiinto reitin jatkamiseen oli vähissä. Päätimme yhteistuumin keskeyttää melonnan ja luopua jäljellä olevasta vajaan kahdenkymmenen kilometrin matkasta. Oli aika raahata kajakit rantaan ja tilata taksi, joka veisi meidät joko lopetus- tai aloituspäässä sijaitsevalle autolle.
Tutkiessamme kännykän karttaa huomasimme meloneemme kuuden tunnin aikana vain neljä kilometriä. Samalla huomasimme että lähtöpaikkaan oli matkaa asfalttitietä pitkin vain 2,7 kilometriä. Päädyimme taksin tilaamisen sijaan kävelemään matkan, sillä ilta-aurinko paistoi mukavasti.
Kävelimme paljain jaloin autolle ja kävimme hakemassa kajakit takaisin auton katolle. Yksi meidän melontahistorian rankin melontakokemus oli ohi. Melontareitti voitti jopa Tuusulanjoella melotun reitin, jonka tuskaisuuden ylittämisen kuvittelimme olevan mahdotonta.
Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6695732 E 366859
Tutustu samalla Melontareitit.com-sivustoomme. Sivuilla on paljon erilaisia melontareittejä sekä listaus yrityksistä, jotka vuokraavat kajakkeja ja kanootteja.
Teksti ja kuvat: Tuomo Nevalainen/Melontareitit.com
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!