Hankasalmen observatoriosta pääsee vaikkapa tähtitehtaalle 1 500 valovuoden päähän

Sanoisinko, että nyt tuli tehtyä semmoinen retki, että niin kaukana en ole koskaan ennen käynyt. Nimittäin noin 1 500 valovuoden päässä ns. Orionin kaasusumussa. No, jos rehellisiä ollaan, en tietenkään mennyt sinne fyysisesti, vaan Ritchey-Chrétien RC16 -teleskoopin välityksellä. Tosin verrattuna siihen, että olisin katsellut kaasusumun kuvaa jostakin tiedelehdestä, nyt pääsin näkemään sen omin silmin ”livenä” ja jopa kuvaamaan sen.

Live-käsite on kuitenkin suhteellista, sillä Orionin kaasusumu – toiselta nimeltään M42 – näkyy meille sellaisena, jollainen se oli mm. Mikael Agricolan, Martti Lutherin, Michelangelon ja William Shakespearen aikaan. Eurooppaa koetteli 1500-luvulla myös ns. pieni jääkausi, jolloin keskilämpötilat olivat useita asteita normaalia alhaisemmat. Vuonna 1571 syntyi kuuluisa saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler.

Orionin kaasusumussa voi nähdä mm. tähtien syntyvän, ja onhan se eräs kauneimpia tähtitaivaan kohteita, jonka voi havaita vielä jopa paljain silmin, vaikkei kovinkaan selkeästi. Siksi sitä kannattaa tarkastella kaukoputken läpi.

Uskomattoman kaunista tuolla jossakin kaukaisuudessa!

Uskomattoman kaunista tuolla jossakin kaukaisuudessa!

Taivaan tarkkailuun pääsee tutustumaan henkilökohtaisesti Hankasalmella Murtoisten vanhan kyläkoulun yhteyteen rakennetussa observatoriossa. Observatorion omistaa Jyväskylän Sirius ry, joka järjestää vuosittain marraskuusta maaliskuuhun perjantaisin tähtinäytäntöjä klo 19–20 sään salliessa. Näytäntöihin on vapaaehtoinen euron, parin pääsymaksu, mutta jos haluaa ihan erikseen tilata oman show’n, sekin onnistuu esimerkiksi Hankasalmella 80 euron tuntimaksua vastaan, joka on sama ryhmän koosta riippumatta.

Hankasalmen observatoriossa on siis yhdysvaltalaisvalmisteinen RC16-merkkinen teleskooppi (16-tuumainen optiikka), joka sijaitsee vastaavasti australialaisvalmisteisen puolipallon muotoisen suojarakennelman sisällä. Koska Australiassa ei juuri lunta ja pakkasta ole, observatorion kupoli ja sen ohjausmekaniikka oli luonnollisesti tehty hyvin kesäisiä olosuhteita varten. Kun Murtoisten observatoriota rakennettiin vuosina 2005–2006, alkuvaiheen haastavimpia asioita oli saada järjestelmät toimimaan myös talvella.

Teleskoopin pääkamerana toimii SBIG STL-1001E -ccd-kamera, jonka Sirius sai lahjoituksena USA:sta Columbian yliopistolta.

Teleskoopin pääkamerana toimii SBIG STL-1001E -ccd-kamera, jonka Sirius sai lahjoituksena USA:sta Columbian yliopistolta.

Erilaisista säänvaihteluun liittyvien ongelmien ratkettua ehkä kaikkein palkitsevin ominaisuus observatorion käytössä on ollut sen etäkäyttötoiminnallisuus. Etäkäytön avulla niin kaukoputkea kuin muitakin observatorion seurantajärjestelmiä, kuten alueelta löytyvää radioteleskooppia, voivat Siriuksen jäsenet ja muu rajattu käyttäjäryhmä ohjata internetin välityksellä. Kaiken kansan systeemi etäkäyttö ei kuitenkaan ole, joten kätevimmin tähtiä ja muita taivaankappaleita pääsee katsomaan juuri järjestetyissä näytöksissä.

Jyväskylän Siriuksesta Murtoisten observatoriota minulle tuli esittelemään Arto Oksanen, joka on koonnut myös nettiin kattavia diaesityksiä ja dokumentaatioita Siriuksen observatorioista Nyrölässä, Jyväskylän Rihlaperällä ja Hankasalmen Murtoisissa. Oksanen huolehtii omalta osaltaan niin observatorion teknisten laitteiden toiminnasta ja ohjelmistojen hallinnasta.

Eräs kaikkien netin käyttäjien ulottuvilla oleva järjestelmä on ns. All-Sky-kamera, joka kuvaa ja lähettää reaaliaikaista dataa koko havaintoalueelta näkyvän taivaan osalta. All-Sky-kameran kuvia on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen Auroras Now! -palvelun sivulla.

All-Sky-kameran kuva valvontahuoneen tietokoneen näytöllä.

All-Sky-kameran kuva valvontahuoneen tietokoneen näytöllä. Vanhassa Murtoisten kyläkoulussa sijaitseva observatorion valvontahuone on perustettu entiseen vahtimestarin asuntoon.

Radioteleskoopin ja optisen teleskoopin avulla observatoriosta on pystytty havaitsemaan monia maailmankaikkeuden kiehtovimpia kohteita, kuten gammapurkauksia. Gammapurkaukset ovat seurausta äärimmäisen voimakkaista räjähdyksistä, jotka ainoastaan niin sanottu alkuräjähdys (Big Bang) eli maailmankaikkeuden synty peittoaa. Gammapurkausten etäisyydet maasta voivat olla käsittämättömän suuria, jopa miljardeja valovuosia.

Tällaisten purkausten sanotaan syntyvän silloin, kun elinkaarensa päässä oleva tähti luhistuu mustaksi aukoksi tai räjähtää supernovana. Observatoriossa ollaan siis jatkuvasti hyvin perustavaa laatua olevien asioiden äärellä. Taivaalta havainnoiduista kohteista kiinnostuneet voivat vierailla esimerkiksi Ursan Taivaanvahti-sivustolla, jossa on mahtava luettelo eri kohteista, joista moni on havaittu juuri Hankasalmella.

Syvän taivaan kohteiden lisäksi Hankasalmen observatoriosta pystytään tietysti havainnoimaan meitä paljon lähempänäkin kuin kymmenien tai satojen miljoonien valovuosien päässä olevia kohteita, esimerkiksi Kuuta. Itse olen pystynyt ottamaan kohtalaisen ”lähikuvan” planeettamme ainoasta kiertolaisesta 600 millin zoomilla, mutta se ei vedä missään tapauksessa vertoja Murtoisten teleskoopilla saataviin kuviin.

OBSERVATORIO_DSC_6424

”Houston, we have a problem!” Aivan, kuin olisi päässyt itse kuulennolle, niin lähelle teleskoopilla näkee.

Taivaan tarkkailu saakin aivan uutta ulottuvuutta, kun käytössä on kunnollinen teleskooppi. Monelle pääseminen näkemään taivaankappaleita, tähtisumuja, galakseja, gammapurkauksia jne. omakohtaisesti vaikkapa juuri yleisönäytöksessä, saattaa olla sysäys omalle harrastukselle tai jopa tähtitieteilijän uralle. Hankasalmen observatoriossa käynti siis voi johtaa vaikka mihin. Heti alussa hienot revontulet, tutustuminen Kuun pinnanmuotoihin lähempää kuin koskaan, ja kurkistus tähtien syntysijoille, oli kokonaisuudessaan kokemus, joka ei ihan heti haihdu mielestä.

Hankasalmen observatorion haaveissa on ollut myös suuremman, noin 100 cm:n halkaisijaltaan olevan peiliteleskoopin hankkiminen. Sellaisella teleskoopilla pystyttäisiin osallistumaan jo huomattavasti nykyistä kunnianhimoisempiin astronomisiin projekteihin, mutta moni asia – rahoitus mukaan lukien – on vielä ratkaistava. Merkittävää tutkimusapua kansainvälisiinkin tarkoituksiin Murtoisissa on jo annettu, ja osaaminen on tunnustettua, joten toivottavasti Hankasalmella nähdään vielä tulevaisuudessa Suomen suurin ”harrastajatason” kaukoputki.

PAIKKA KARTALLA

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6902626  E 479007

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.