Linnan varjoista metsien kätköihin – Suomen vanhin kansallinen kaupunkipuisto punoo Hämeenlinnan helmet helminauhaksi

Kaupallisessa yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto – Suomen ensimmäinen ja koko maailman toinen. Vau! Ja minulle hämeenlinnalaisena tämä asia oli mennyt jostakin syystä kokonaan ohi. No parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan. Oli ehdottomasti aika käydä tutustumassa kotikaupunkini upeisiin puitteisiin kansalliset kaupunkipuistolasit silmillä. 

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää useita upeita alueita Vanajaveden äärellä aivan Hämeenlinnan keskustassa ja sen tuntumassa. Puisto on punottu kaupungin helmistä yhdeksi helminauhaksi. Kaikki nämä helmet kokoavat soljuvasti yhteen Hämeenlinnan koko ytimen: paljon arvokasta historiaa eri aikakausilta, monipuolisen ja äimistyttävän kauniin luonnon sekä hämeenlinnalaisille kulttuurisesti keskeisiä ja tärkeitä kohtaamispaikkoja. Minullekin nämä alueet ovat aina olleet hyvin merkittävä osa kotikaupunkiani, joten en yhtään ihmettele, että juuri näistä osista koostuu Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto.

Rantareittiä kierrokselle

Päätimme lähteä tutustumaan alueeseen pyörillä, koska Hämeenlinnan rantareitti kulkee kokonaisuudessaan kansallisessa kaupunkipuistossa. Lenkin pituudeksi tulee rantoja pitkin noin 5,7 kilometriä. Tähän toki extrana kaikki jalkautumiset luontoon ja tutkimuskiemuroille sekä ihmettelyn ja ihailun vaatimat mutkat. Kypärät päähän ja olimme valmiita kulttuurin, historian ja upean luonnon täyteiseen seikkailuun. 

Lähtöpaikka kartalla

Lähdimme liikkeelle Kaupunginpuistosta, joka sijaitsee hyvin lähellä keskustaa aivan Hämeen Linnan takana. Kaupunginpuisto on minulle hyvin tuttu paikka jo lapsuudestani. Muistan, kuinka puiston keskeltä löytyvät osin sammaleen peittämät upeat rauniomuodostelmat olivat täydellinen paikka mielikuvituksen lennokkaaseen leikkiin. Kuinka sieltä täältä metsistä löytyvät, jo unohdetut kiviportaiden pätkät heräsivät eloon miettiessäni, kuka kumma niitä oli kauan sitten kulkenut ja minne. Kaupunginpuisto on myös tunnettu valtavista vanhoista ja paksurunkoisista tammista sekä kuusista. Tunnelma puistossa on arvokas ja upea luonto pistää huokailemaan. 

Kaupunginpuistosta jatkoimme rantareittiä kohti keskustaa. Heti Kaupunginpuiston päätyttyä alkaa Linnanniemi, joka on mahtava kohde viettää vaikka kokonainen päivä historian havinassa ja hämeenlinnalaisten olohuoneesta eli Linnanpuistosta nauttien. Hämeenlinna on kansallisesti ollut merkittävä puistokaupunki ja se näkyy vahvasti lukuisia eri puistoja ihastellessa.

Varhaista historiaa ja leppoista loikoilua

Suomen toiseksi vanhin linna eli Hämeen Linna, vankilamuseo, sotahistoriallinen museo, kasarmialue sekä linnaa ympäröivä kaunis puisto ovat ymmärrettävästi osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Linna on upea vierailukohde koko perheelle. Linnanpuisto on hämeenlinnalaiselle erittäinkin keskeinen paikka. Siellä käydään piknikillä, monissa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, pelailemassa, leikkimässä tai ihan vain oleilemassa. 

Linnanpuistosta rantareitti jatkuu kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvien idyllisten puutalokortteleiden ohitse Laivarantaan, joka toimi aikoinaan höyrylaivasatamana. Laivarannasta pyöräilemme Vanajaveden ylitse. Vesistöalue ei ole osa kansallista kaupunkipuistoa, vaikkakin se on toki hyvin oleellinen tekijä ja maiseman kaunistaja arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laajassa kokonaisuus.

Heti sillan jälkeen ohitimme suuren Verkatehtaan alueen. Verkatehdas on nykyään kulttuuri- ja kongressikeskus, jossa toimii myös monia luovan alan toimijoita. Tälläkään alueella ei voi kauniilta puistoalueilta välttyä. Verkatehtaan jälkeen kurvaamme kohti Suomen ensimmäisen junaradan päätepysäkkiä, Hämeenlinnan rautatieasemaa. Vaikka junat ja rautatieasemat kiinnostavatkin lapsia, jatkamme tällä kertaa matkaa sen ohi Varikonniemeen.

Varikonniemi on hyvin merkityksellinen paikka Hämeenlinnan historiassa. Sieltä tehtyjen löytöjen perusteella Varikonniemessä on ollut asutusta jo 800–900 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Nykypäivänä se on upea osa Hämeenlinnan rantareittiä ja pala kaunista luontoa aivan keskustassa. Jätämme pyörämme jälleen hetkeksi, jotta pääsemme kulkemaan pitkospuita pitkin Vanajaveden rantaa ja ihastelemaan Hämeen Linnaa koko komeudessaan veden toisella puolen. 

Varikonniemi on jäänyt itselleni hieman etäisemmäksi ja ollut aina jotenkin mystinen paikka. Eikä ihmekään, kun lukee sen arkeologisista löydöistä ja merkittävyydestä ihmisille kautta aikojen. Tuntui mukavalta tutustua siihen lähes puhtaalta pöydältä. Varikonniemestä paljastui meille varsinainen historian aarrekätkö. Menimme ajassa niin paljon taaksepäin, että lapsille sitä oli enää mahdotonta edes yrittää konkretisoida. 

Helminauhan kirkkain helmi

Palaamme hakemaan pyörät, jotta pääsemme jatkamaan rantareittiä kohti ehdotonta omaa lempparikohdettani Hämeenlinnassa, Aulankoa. Muistan, kuinka lapsena rakastin retkiä Aulangolle mummin ja paapan kanssa. He asuivat Vanajaveden yli kulkevan rautatiesillan toisella puolen Kaupunginpuiston laidalla. Aina, kun retki suuntautui sillan yli Aulangolle, oli se jotenkin juhlavaa ja jännittävää. Satumainen graniittilinna, kauniit paviljongit, pienet sillat, massiivinen näkötorni ja joutsenlammet saarineen veivät minut matkalle jonnekin Keski-Euroopan kauniiseen puistomiljööseen, jossa lapset juoksentelivat innoissaan leikkien, kun vanhemmat kuljeskelivat hymyillen ja vaihtoivat kuulumisia tuttavien kesken. Kaikki olivat pukeutuneet hyvin siisteihin valkeisiin vaatteisiin. On hauska huomata, että tänä päivänä nämä retket Aulangolle herättävät omissa lapsissani jokseenkin samanlaisia tuntemuksia ja saavat heidän mielikuvituksensa valloilleen. 

Minua on aina kiehtonut Aulangon monivivahteisuus ja kattava tarjonta luontoa, nähtävyyksiä, historiaa ja huvia. Pidän siitä sekoituksesta, jonka Aulanko tarjoaa kauniilla viimeistellyillä puistoalueilla raunioineen ja täysin luonnontilaisella virkistysalueella kallioineen ja havumetsineen. Sieltä löytyy niin perinteistä Suomen kansallismaisemaa kuin eversti Hugo Standertskjöldin luomaa keskieurooppalaistyylistä kulttuuriympäristöäkin. Toimipa siellä aikoinaan hetken myös Suomen ensimmäinen eläintarha. Aulanko onkin Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston kulmakivi, enkä ihmettele. 

Nykyään yksi lasteni lempikohteista Aulangolla graniittilinnan ja näkötornin lisäksi on Sibeliuksen Metsä, joka sijaitsee Aulangonjärven toisella puolen. Näistä metsistä ja maisemista Jean Sibelius aikoinaan haki viuluineen inspiraatiota sävellyksiinsä. Kun Sibeliuksen Metsässä kipuaa Käärmekalliolle, voi katsella näkötornin komeaa, puiden yläpuolelle nousevaa siluettia Aulangonvuoren päällä. Sibeliuksen Metsään pääsee vaikkapa Aulangon ulkoilumajalta soutaen vapaasti käytössä olevilla kaupunkiveneillä tai kiertämällä autolla tai pyörillä Aulangonjärven toiselle puolen Aulangon Heikkilälle. Aulangon Heikkilältä lähtee Sibeliuksen Metsän luontopolku. 

Rantareitti on nyt pyöräilty lasten kanssa ja pistäydytty Sibeliuksen Metsässä. On pysähdelty ihastelemaan niin kovin tuttuja, mahdottoman kauniita ja itsellekin monella tapaa tärkeitä paikkoja kansallisen kaupunkipuiston tittelin valossa. En ihmettele yhtään, tai oikeastaan on ihan ilmiselvää, että tämä alue ansaitsee tulla nimetyksi Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Hämeenlinna on upea kaupunki ja sen kansallinen kaupunkipuisto yksi upeimmista näkemistäni helminauhoista. 

Lue lisää

Kansalliset kaupunkipuistot: Hämeenlinna

Matka menneeseen: DigiTrail opastaa Aulangon hienoimpien kohteiden luo

Aulangonjärven Kärmeskallioilla, Hämeenlinna

Aulangon tuijametsä, Hämeenlinna

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.