Haavikkolehto, kivisten jättiläisten maa Suonenjoella – katso videot

Suonenjoen ja Rautalammin välimaastossa, 9-tien varressa, sijaitseva Keurunmäen Haavikkolehto on ihmeellinen paikka: valtavan suuria sammalpäällysteisiä kiviä toistensa päällä kuin jättiläisten sinne sinkoamina. Jotkut kivet jopa näyttävät muinaisten jättiläisten kivettyneiltä päiltä, jotka on jätetty sinne vartioimaan kivisen alueen rauhaa.

Nimensä mukaisesti alueella kasvaa myös suuria haapoja, ja siellä täällä kohoaa korkeuksiin kookkaita keloja, jotka ovat säästyneet ihmisen ahnaalta kirveeltä.

Valtakunnallisesti merkittävä alue

Haavikkolehto, josta osa on suojeltua Natura 2000-aluetta, kuuluu kansallisesti geologisesti harvinaiseen lohkarealueeseen, joka alkaa jo Karttulan puolella ja jatkuu lähelle Leppävirtaa.

Tällä laajalla alueella kivet ovat välillä kuivalla maalla, välillä taas järvien pohjalla täysin veden peittäminä. Jossakin maa on jättimäisten kivien kauttaaltaan peittämää, toisaalla taas lohkareita on melko harvakseltaan.

Jonkinlaisen käsityksen Haavikkolehdon rakenteesta voit saada istumalla vierelleni autoni kyytiin. Ajamme metsäautotietä noin kilometrin päämääränä Natura-alueella sijaitseva pieni Heinä-Siklat –lampi, jonka rannalla kohoaa suurista lohkareista muodostunut ”linna”.

Jos olet tarkkana, huomaat, että mitä syvemmälle alueelle etenemme, sitä enemmän lohkareita tien molemmin puolin on ja sitä vanhemmaksi tietä reunustava metsä muuttuu. Lähtöpaikan näet tästä. Muistathan kiinnittää turvavyöt, sillä vauhtimme voi ylittää jopa 10 kilometriä tunnissa!

Aivan perille emme kuitenkaan autolla pääse, joten pysähdyttyämme poistumme autostani ja laskeudumme varovasti lohkareiden peittämää rinnettä alas lammen rantaan.

Lohkarekerroksen paksuutta ei tiedetä

Alueen lohkarekerros syntyi reilut 10 000 vuotta sitten jääkauden aikana, jolloin mahtavat jäävirrat kuljettivat siirtolohkareita kuin hiekan murusia ja jättivät ne mielivaltaisesti yhteen paikkaan. Valtava täytyi sen metelin olla joka tuolloin toisiinsa törmäilevistä kivenjärkäleistä kuului (Tästä voit kuunnella, miltä silloin ehkä kuulosti).

Syntyneen kerroksen paksuutta ei kukaan tiedä, mutta vuosia sitten asiasta haastattelemani geologi Aimo Kejosen mukaan on täysin mahdollista, että kiinteä maa sijaitsee paikoin useamman metrin syvyydessä.

Nyt alue on hiljainen. Osasyynä on varmaankin maaston vaikeus, joka rajoittaa ihmisen toimeliaisuutta alueella. Naturan tarjoamaa suojaa unohtamatta. Metsäautoteitä alueella toki on, mutta tieltä poistuminen vaatii kulkijalta terveitä jalkoja ja varmaa askellusta. Tasapainon menettäminen sammalten petollisesti peittämien lohkareiden päällä ja välissä voi olla kohtalokasta.

Samalla, kun kivinen maasto on asettanut esteitä ihmisen vapaalle liikkumiselle, se on mahdollistanut harvinaislaatuisen luonnon koskemattomuuden. Ihmisen käden jälkien vähäisyys on luonut ympäristön, jossa viihtyy monia harvinaisia kasvi- ja eliölajeja. Natura-hankkeen perusteluissa onkin erityisesti korostettu alueella olevan runsaasti uhanalaisia vanhoille metsille tunnusomaisia kääpiä ja kovakuoriaisia.

Luolia käytetty piilopaikkoina

Kaikkein mielenkiintoisimpia kohteita ovat alueella sijaitsevat lohkareluolat, joista eräitä on vuosien saatossa käytetty pakoluolina vainolaisten pelossa. Suurin pakoluolista on Karhuluola, josta itsestään ja sitä ympäröivästä maastosta saat parhaimman käsityksen kävelemällä sinne kanssani.

Mutta ole varovainen, sillä kapealla kivien välissä kiemurtelevalla polulla kompastuu helposti.

Suuria lohkareita

Eri kokoisien rakoluolien lisäksi alueella on paljon mielenkiintoisia lohkareita. Yksi näistä sijaitsee linnuntietä puolen kilometrin päässä Karhuluolasta. Kuin painovoimaa uhmaten tämä mahtava järkäle seisoo yksinään melko jyrkän rinteen huipulla. Yksinäinen jättiläinen on sen näköinen, kuin voisi millä hetkellä tahansa kierähtää ryskyen alas rinnettä.

P.s. Huttusen Antti on jo aiemmin kertonut Retkipaikassa yllä mainitusta Karhuluolasta. Sen artikkelin voit lukea tästä.

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6934542  E 495806

4 replies
  1. my
    my says:

    Ei mitään outoa tai epätavallista, tai edes ihmisen luomaa tuossa paikassa. Jääkauden muovaamaa.

    Vastaa
  2. LT
    LT says:

    Jaa mitähän ihmeellistä tuossa lohkarevyöhykkeessä pitäisi olla? Noita löytyy ympäri Suomea. Mm. Itä-Uudellamaalla Loviisan paikkeilla on sellainen, jatkuu pitkälle mereen ydinvoimalaitoksen itäpuolelta.

    Vastaa

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] Artikkelin pääset lukemaan tästä: Haavikkolehto, kivisten jättiläisten maa Suonenjoella – videolla salapoliisitehtävä. […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa käyttäjälle Jonna Saari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.