Haastattelussa Suomen rotkot -tietokirjailja Tuomo Kesäläinen

Kirjauutuus Suomen Rotkot johdattaa lukijansa maamme luonnon salaperäisimpien kolkkien, rotkojen maailmaan. Kuilujen syvyydet ovat kätkeneet salaisuuksia läpi vuosisatojen ja palvelleet niin tietäjiä kuin turvan hakijoita. Nyt noiden ikiaikaisten salaisuuksien verhoa raottaa parivaljakko Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen. Retkipaikka päätti jututtaa ensin mainittua nyt aivan uutuuden julkaisun alla.

Tuomo Kesäläinen on Naantalilainen kirjailija ja luontomatkailuopas. Urallaan hän on toistaiseksi julkaissut kaksi kirjaa: Lappi ja erähenkisen runoteoksen Kivissä on kartta sekä kaikkien aikojen ensimmäisen Suomalaisia luolia esittelevän teoksen Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin.

Luolien ja muiden luonnonihmeiden esiintuomisessa Tuomo kertoo tehneensä töitä vuodesta 2008. Kirjaillisen tuotannon ohella tähän kuuluvat myös oman blogin kirjoittaminen, opastettujen luolaretkien sekä luentojen ja kurssien järjestäminen.

Suomen rotko (c) Tuomo Kesäläinen 2014

Ajatus Suomen rotkot teokseen sai alkukipinän Tuomon asuessa Sodankylässä vuosina 2006-2008 ja siellä kiertäessä Lapin upeita rotkomaisia kuruja mm. Pyhätunturin alueella.
-Esimerkiksi Pittiövaaran Hirviäkuru teki jo tuolloin lähtemättömän vaikutuksen. Kiinnostusta kotimaan rotkoja kohtaan ovat myös lisänneet useat lomamatkat Alpeille ja Norjan vuoristoon, missä rotkot ja kanjonit ovat toki suurempia mutta myös matkailullisesti hyödynnetympiä ja arvostetumpia. Toisin sanoen, halusin tuoda julki tiedon näistä upeista luontokohteista kaikkien saataville ja samalla nostaa kotimaan rotkokohteiden arvostusta.

-Rotkot ovat ehkäpä näyttävimpiä yksittäisiä nähtävyyksiä Suomen luonnossa. Massiivisuus ja jylhyys ovat useissa paikoissa niin mykistäviä, ettei vastaavaa voi kokea missään muualla. Kohteita kiertäessä useisiin rotkoihin on muodostunut hyvin voimakas side. Tällaisiin paikkoihin on pakonomainen tarve palata aina vain uudelleen ja uudelleen. Kirjaprojektin myötä rotkot edustavat ja merkitsevät myös hyvin pitkän ja palkitsevan työn päättymistä, merkittävää etappia elämän varrella.

Kirjan työstö lähti alkuun etenemään melko verkkaisesti, Tuomo kertoo.
-Ensimmäisen reissun vain tätä projektia varten tein kesällä 2010, jolloin kiersin muutamia Keski-Suomen näyttävimpiä rotkomuodostumia. Sen jälkeen rotkokuume iski. Tiedonhaku kiihtyi ja vuosina 2011-2012 tein jo useampia rotkoreissuja. Vuodeksi 2013 sain Koneen säätiön myöntämän tietokirjailija apurahan projektin taloudelliseksi tueksi. Tämä antoi mahdollisuuden täysipäiväiseen työskentelyyn kirjan parissa.

hitonhauta (16)

Samoihin aikoihin projektiin liittyi asiantuntijaksi suomalaisen luolatutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu geologi Aimo Kejonen GTK:lta.
-Kejosen rooli kasvoi hiljalleen ja lopulta niin merkittäväksi, että hänen nimensä komeilee myös teoksen kannessa. Ilman Kejosen apua olisi kirjasta jäänyt pois hyvin paljon merkittäviä geologisia faktoja sekä osa rotkoihin liittyvästä kansanperinteestä. Olen syvästi kiitollinen siitä, että sain kokeneen ammattilaisen innostettua mukaan projektiini.

Projekti on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Ensimmäisiä haastattelupyyntöjä Tuomo kertoo saaneensa jo vuosi ennen kirjan julkaisua. Kiinnostus on poikinut myös koko joukon kiinnostavia vinkkejä.
– Erityisetn kiitoksen ansaitsevat monet vinkkien antajat. Ilman hyviä ilmiantoja muutamia kohteita olisi varmasti jäänyt kirjasta puuttumaan. Kirjan kirjoittaminen on aina hieman pimennossa tehtävää puuhaa, joten todellinen palaute tulee vasta kun kuluttajalla on valmis tuote kädessään.

Suomen rotkot (Salakirjat 2014)

Laajan teoksen luominen on jo itsessään edellyttänyt melkoista määrää retkiä. Miten paljon Tuomo sitten itse retkeilee ja mitä se merkitsee hänelle?
-Retkeilen tietysti ammattini puolesta yhtenään, mutta myös vapaa-ajan puolesta tulee kuljettua paljon. Rauhalliset luontopolut ja perheen kanssa nuotiolla grillatut makkarat ovat mukavaa vaihtelua kohteiden etsintään ja dokumentoimiseen. Erityisen rentouttavana ja vapauttavana pidän päämäärätöntä kuljeskelua luonnossa. Olen intohimoinen jopa pakkomielteinen luonnossa samoilija. En viihdy sisätiloissa kovinkaan hyvin. Luonto on koti, sisätiloissa käydään vain lepäämässä. Jos jotain kaipaisin enemmän, niin tekisin mielelläni joka vuosi ainakin yhden pidemmän vaellusreissun pohjoisen erämaihin.

Kysymyksen suosikkiretkipaikasta Tuomo toteaa hankalaksi.
-Upeita paikkoja on niin paljon. Jos valitsen helposti lähestyttävän paikan, joka on tehnyt suurimman vaikutuksen vastaan Pyhätunturin alue upeine kuruineen ja huimine tunturimaisemineen. Naantalista katsottuna se on toki enemmän matkakohde kuin retkipaikka, joten vedän taas kotiinpäin ja vastaan kuitenkin Härmälän rotko. Se on kotirotko jonka mykistävistä maisemista nautin useita kertoja vuodessa!

Yhtään helpommalla emme päästä herraa, vaan utelemme seuraavaksi kolmea maamme kiehtovinta rotkoa.
-Tämä on äärimmäisen vaikea kysymys. Kirjaa varten olen kiertänyt 150 rotkoa ja niistä voisi koota ainakin top 50 lista missä yksikään kohde ei olisi toista huonompi. Mutta jos mietin hieman alueellisesti niin eteläisen Suomen komein rotko on varmasti jo mainittu Härmälän rotko Maskun ja Naantalin rajalla. Sellaista rotko muodostumaa ei odota kohtaavansa Varsinais-Suomessa.

Härmälänrotko, Masku Tuomo Kesäläinen

Itäisen Suomen kuningas voisi olla, kaikessa mykistävyydessään, Hyrynsalmen Hiidenkirkko. Paikka joka vetää hiljaiseksi jokaisella visiitillä.

Hiidenkirkko, Hyrynsalmi Tuomo Kesäläinen

Suomen rotkojen kuningas on tietysti Kevon kanjoni – rotkomassiivi jonka maisemissa voi samoilla viikon, jopa kauemmin eikä maisemille löydy vertaa koko valtakunnasta. Alueella on Suomen suurimman rotkon lisäksi Suomen suurin vesiputous ja Suomen runsasvetisin lähde. Mutta kuten sanottu, nämä siksi koska vai valita vain kolme!

Kevon kanjoni, Utsjoki Tuomo Kesäläinen

Olisi kiusaamista esitellä tällaista teosta kertomatta, mistä opuksen käsiinsä saa.
Suomen Rotkot voit ostaa tästä Retkipaikan kaupasta.

Yhden oven sulkeminen tarkoittaa aina uusien avautumista. Kirjailija kertoo hänellä olevan jo seuraavan teoksen suunnitteilla.
-Palaan juurille eli Suomen luolien pariin. Nimi velvoittaa; luvassa on siis kirjoja kotimaan luoliin liittyen. Ovatko ne sitten retkioppaita vai jotain ihan muuta? Jätetään esirippu vain tämän verran raolleen ja säilytetään jännitys tulevaisuuteen.

Rotkokuumeeseen apua löytyy myös Retkipaikasta. Kaikki tähän mennessä esittelemämme rotkot löydät täältä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.