Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola

Forssa kätkee sisälleen jymy-yllätyksen – katso, miten juuri sinun kannattaa kokea tämä ihmeellisen kaunis puisto

Yhteistyössä Luonto lisää liikettä -hanke

Forssan kansallinen kaupunkipuisto: padon kuohuja ja tehdasmiljöötä iltapäivän auringossa Kuva: Terhi Jaakkola
Forssan kansallisen kaupunkipuiston ytimessä vanhan tehdasmiljöön punaisuus yhdistyy puiston vihreään.

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?

Suomessa on 40 kansallispuistoa, mutta kuinka moni tietää, että mieliämme virkistämään on perustettu myös yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa? Idea kansallisiin kaupunkipuistoihin on haettu Ruotsista. Voidakseen hakeutua arvokkaiden kaupunkipuistojen joukkoon, on Ympäristöministeriön kriteereiden täytyttävä. Kävijälle kriteeristö takaa laadukkaita elämyksiä kaikissa mukaan valituissa puistoissa.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Loimijoki kiemurtelee puistoalueen halki

Ensimmäinen maaliskuuta 2015 perustettiin Forssan kansallinen kaupunkipuisto. Lähes 1000 hehtaarin kokoinen puisto on täydellinen esimerkki siitä, mitä kaupunkipuisto voi parhaimmillaan olla: yhdistelmä ainutlaatuista ja monipuolista luontoa sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja kiinnostavia kohteita. Puiston keskellä virtaa Loimijoki.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Forssalaiset ovat toki vaarattomia, mutta firsbeegolfradalla on syytä ottaa muut metsässä kulkijat huomioon.

Runsauden tuskaa puistokartan äärellä

Linikkala, Lunttila, Kuusto, Ronttismäki, Ankkalammenpuisto, Haudankorva ja Loimalammi – Forssan kansallinen kaupunkipuisto koostuu 24 kiinnostavasta kohteesta. Kartalta löytyy lintutorni, uimarantoja, frisbeegolfrata, virkistysmetsää ja siirtolapuutarha. Koko kakkua ei pysty haukkaamaan kerralla. Mistä reunasta kannattaa aloittaa? Pyörittelen karttaa epätoivoisena ennen retkeä. Onnekseni saan hyvät vinkit suoraan kaupunginpuutarhuri Leila Grönholmilta.

Leilan vinkkien avulla päädyn tutustumaan kolmeen erilaiseen retkeilijälle soveltuvaan kohteeseen. Ensimmäinen kappale esittelee parhaat herkut kaupunkikävelijälle, toinen listaa kohteet luontohavainnoitsijalle ja kolmas reippaalle liikkujalle. Kaikki kolme kohdetta sopivat mainiosti myös lapsiperheille.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Yhtiönpuistosta löytyy monta mainiota picnic-paikkaa. Sopisiko puulajibongaus eväsretken oheen?

1. Retkellä kaupungissa: Ankkalammenpuisto, Yhtiönpuisto ja välissä puistokahveet

? Ankkalammenpuisto

Keskustan puistokohteet johdattavat suoraan forssalaisuuden, tai kuten paikalliset sanoisivat, ’vorssalaisuuden’ sydämeen. Forssan museon kyselyssä forssalaiset äänestivät kaupunkinsa ytimiksi Ankkalammen, puistolinnan ja vanhojen tekstiilitehtaiden miljöön. Noin hehtaarin laajuinen, aivan Forssan torin vierestä aukeava Ankkalammen puisto on myös suunnittelija Tanja Orsjoen lapsuuden merkityksellisin paikka, siksi Ankkalampi koristaa nyt monia koteja Vallilan Forssa-verhoissa.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Ankkalammen kuoppa syntyi, kun savea nostettiin alueen tiilitarpeita varten 1800-luvun puolessa välissä.

Kauppalanpuutarhuri Eino Eramo laati puistolle suunnitelman ja kauppias H. Lindfors lahjoitti lampiin kaksi hanhea ensimmäisen kesän ajaksi. Tässä puistossa voi ihailla Suomen toiseksi suurinta kaksihaaraista kirjovaahteraa, metsävaahteran valkoreunalehtistä muotoa.

Lammen kuoppa syntyi 1850-luvulla, kun Linkkalan savenottokuopasta nostettiin savea seudun tiilitarpeita varten. Tuolloin paikka tunnettiin nimellä Saviläpi. Silloiset kaupunkilaiset eivät olisi uskoneet, että vielä koittaa vuosi, jolloin arvovaltainen raati kiittelee puistoa mm. seuraavista syistä: levollinen kokonaisuus, huolellinen hoito sekä kasvien monipuolinen käyttö. Alkavan kesän auringossa puisto loistaa vihreänä.

Vuoden 2004 kunnostuksessa puisto sai ihastuttavan monipuolisen valikoiman uusia kasveja, puita, sillan sekä lasten leikkipuiston.

Suihkulähde virkistää iltapäivän lämmössä. En jää kuitenkaan jäätelökioskin pitenevään jonoon, vaan suuntaan torin laidalle, koska minut on kutsuttu puistokahveelle.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Vaikka metsäretkellä ruoka maistuukin aina erinomaiselta, on joskus ihanaa istahtaa kahvilan rauhalliseen nurkkaan ja antaa muiden tarjoilla.

Katetaanko puistokahveet?

? Jokioisten leipä – Leipomokahvila

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Jokioisten leipomokahvilan puistokahveelta saa pöydän kukkakimpun mukaansa.

Aivan Ankkalammen puiston kupeessa odottaa Jokioisten leivän kahvilan täysin vastustamaton pullatiski. Kahvilasta voi poimia mukaansa herkullisen pullapussin seuraavan puiston picnicille. Jos haluaa hemmotella itseään tai ystävää huolella, kannattaa tilata etukäteen kahvilan erikoisuus: Puistokahveet. Tällöin saa käyttöönsä kauniin ja luonnonläheisen nurkkapöydän, pannullisen kahvia, valmiiksi katetut herkut ja mukaansa varta vasten vierailijalle valmistetun kukkakimpun.

Kansalliseen kaupunkipuistoon tutustuminen muuttuu astetta ylevämmäksi, kun välissä saa nauttia leivoskahvit.

Yhtiönpuisto on keidas urbaanin puistohistorian ystävälle

? Yhtiönpuisto

Forssan kaupungin kohdalla Loimijoen laaksoa värittää kaunis, punainen tehdasmiljöö. Forssan teollisuusyhdyskunnan perusti Ruotsalainen Axel Wilhelm Wahren. Vain kivenheiton päässä Ankkalammesta sijaitseva Yhtiönpuisto on tunnettu myös nimillä Tehtaanpuisto ja Wahrenin puisto.

Yhtiönpuisto muodostui kehräämön, tehtaan pääkonttorin ja johtajien asuinrakennusten lähistölle. Puiston puutarhuriksi kutsuttiin Ruotsista Anders Rydberg. Hänen hoidossaan englantilaistyyppisestä puistosta muodostui pian nähtävyys. Wahren tarjoili puiston kasvihuoneista vierailleen monia ihmeitä, mm. viinirypäleitä.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Toukokuisena iltana aurinko helli picnic-väkeä.

Rydberg istutti puistoon silloin harvinaisia puulajeja kuten lehmuksia, tammia, poppeleita, tuomia, vaahteria sekä erilaisia koivuja ja kuusia. Vuonna 2003 puisto sai perusparannusremontissa uusia puita: jalavia, saarnia, kirsikkaa. Puistossa vieraillessaan voisikin pitää oman puistopuubongauksen tai -bingon. Voisivatko joukkueissa kisata lapset aikuisia vastaan niin, että kaikki tiedonhakutavat sallitaan?

Lähestyn puistoa Ankkalammen suunnasta ja siksi aloitan puistoon tutustumisen ihailemalla koristeellista Forssan vanhinta koulurakennusta, nykyisin suojeltua Tehtaankoulua. Tässä rakennuksessa teollisuuslaitos huolehti työntekijöidensä lasten alkeisopetuksesta. Forssan tehtaan perustamisen aikaan lähes puolet Suomen yksityiskouluista olivat tehtaankouluja.

Lasten kanssa retken voisi aloittaa puiston reunaman Luontomuseosta. Museo tarjoaa luonnontarkkailutehtäviä niin päiväkoti- kuin kouluikäsillekin. Toukokuussa museolla on Lasten lintuviikko ja elokuussa koko perheen kaupunkiseikkailu.

Puiden välistä puistoon kurkistelee tehtaan näyttävä piippu, jota on vuosien saatossa lyhennetty jo kahdesti. Ennen 50 metriä korkea piippu on nyt vain 36-metrinen.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Yhtiönpuisto, Wahreninpuisto, Tehtaanpuisto – rakkaalla puistolla on monta nimeä.

2. Loimalammi ja Salmistonmäki: monipuolinen lintukosteikko ja luontopolku

? Salmistonmäen parkkipaikka

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Loimalammi on yksi Lounais-Hämeen parhaista lintujärvistä.

Forssan tunnelmallinen kaupunkihäly hiljenee täysin, kun saavun Salmistonmäen reunaan. Salmistonmäki ja Loimalammi muodostavat yhdessä pienen, mutta uskomattoman monipuolisen luonnonsuojelualueen.

Alueesta tietoa etsiessään huomaan, että nämä kaksi luontohelmeä mainitaan usein erillisinä paikkoina. Loimalammi on kuitenkin aivan Salmistonmäen kupeessa, ja Loimalammille parhaat näkymät tarjoava lintutorni sijaitsee Salmistonmäellä. Lintutorniin kiipeäminen voi olla perheen pienimmille hieman liian jännittävä kokemus, mutta aivan tornin vieressä on pieni pöytä penkkeineen eväsretkeä varten. Aluetta kiertää opaskyltein varustettu luontopolku, jonka löytää helposti heti parkkipaikalta aidan yli kiivettyään.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Salmistonmäen luontopolulla on lukuisia mielenkiintoisia kääpiä ja puuvanhuksia.

Loimalammi on lähes umpeenkasvanut ja yksi Lounais-Hämeen parhaista lintujärvistä. Alueelta on bongattu pesimästä 54 eri lintulajia, ja perhosia peräti 27 eri lajia. Salmistonmäki taas on vehreä kumpuileva haka, jolla on ollut asutusta kivikaudelta lähtien.

Loimalammin länsireunan metsät, etelän pellot ja pohjoisessa häämöttävä Forssan kaupunki mahdollistavat lintubongareille monipuoliset apajat, kun samalle lammelle voi vesi- ja kosteikkolintujen kaveriksi laskeutua metsä-, pelto- ja kaupunkilintuja. Ahkeralle tornikyläilijälle voivat esittäytyä laulujoutsen, luhtahuiti, kaulushaikara, kurki, lapasorsa, ruskosuohaukka, taivaanvuohi ja ruokokerttunen. Tyydyn kuuntelemaan alkukesän konserttia. Lintujen opiskelu on vielä lähtöruudussa, mutta luonnosta voi onneksi nauttia monin eri tavoin.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola

Mäntyisellä Salmistonmäellä varpaita viilentää niittykasvillisuus. Suunnatessani katseeni lintulammelta omiin jalkoihini, voisin hyvällä onnella ihailla ahomataraa, nurmirölliä, jänöapilaa, särmäkuismaa, hiirenhäntää tai pukinjuurta.

Kesäisin alueelle on tuotu laiduntamaan aikaisemmin länsisuomenlehmiä, myöhemmin lampaita. Tällä retkellä karvaisemmat kaverit jäivät bongaamatta, lampaat olivat vielä lampoloissa kiinni omissa kevätpuuhissaan.

3. Lamminmäen alue on luontoliikkujan peuhamaa

? Lamminmäen parkkipaikka

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Lamminmäen neulaspolut houkuttelevat polkulenkille.

Forssan ohi kiemurtelee harjuselänne, joka kohoaa upeaksi luontoliikkujan peuhapuistoksi pian Forssan keskustan pohjoispuolella, Vieremässä. Suuressa harjusupassa on ollut Mäkilammin suosittu uimaranta jo 60-luvulta saakka. Harjun mäntyjen ja neulaspolkujen ohessa voi Lamminmäellä ihmetellä myös rämeisiä painanteita ja tulvaniittyjä. Nyt laituri on täynnä riemusta kiljuvia lapsia. Lampeenhyppyjä ei voi kertyä liian useita. Lammen uimalaiturista katsottuna vastarannalla on laavu, jonne pääsee helposti evästelemään myös lastenrattaiden kanssa.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Lamminmäellä on 18-väyläinen Hunnarin frisbeegolfrata.

Painanteiden vesistöistä pääsee nauttimaan kiertämällä 18-väyläisen Hunnarin frisbeegolfradan. Jos laji ei ole vielä tuttu, kannattaa luontoliikkujan jättää tämä Frisbeegolfradat.fi:n väyläkuvaus lukematta:

”Väylä putoaa tiiltä noin 25m syvään monttuun ja sen pohjalta korille on nousua noin 20m. Väylän pohjalta saattaa keväisin löytyä myös jonkun verran vettä. Tämä siis kaikki 160m matkalla. Tärkeintä on kuitenkin välttää heittoa, jonka seurauksena kiekko ajautuu tiiltä katsottuna väylän vasemmalla reunalla sijaitsevaan mörrimetsään.”

Frisbeegolfradat.fi

Konkarit kertovat radan käyvän hyvästä kuntoilusta.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola

60-luvun uimarit eivät olleet ensimmäiset ihmiset, jotka ovat tätä harjua ihmetelleet. Vieremän kohdalta, harjun eteläisiltä rinteiltä on löydetty neljä kivikautista asuinpaikkaa.

Kaupunkipuistolomalle voi saapua myös meloen

Paikalliselta Pyhäjärveltä voi meloa Loimijokea pitkin ihan Forssan keskustaan saakka. Joen pinnassa vihreät värit vaihtuvat kaupunkiin saapuessa punaisten tiilien heijastuksiin. Aivan tehtaan kohdalla meloja pääsee kantohommiin, mutta tehtaan padon jälkeen voi matkaa jatkaa jälleen leppoisasti puistoa ihaillen.

Erärenki järjestää avoimia melontaretkiä, yksityisreissuja tai vaikka vain melontakaluston sovittuun paikkaan. Jo parin tunnin retkellä voi kajakista käsin kuulla monta mielenkiintoista tarinaa maiseman samalla vaihtuessa.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola

On vaikea pysytellä rannassa, kun on päätynyt katsomaan kartalta Loimijoen kaunista kulkua. Tälle joelle palaan kajakin kanssa.

Voiko kansallisiin kaupunkipuistoihin jäädä koukkuun?

100-vuotisjuhlansa kunniaksi maamme sai yhdeksännen kansallisen kaupunkipuiston Kuopioon. Kuopion puisto on pinta-alaltaan kaupunkipuistoista suurin.

Pori, Turku, Hanko, Porvoo, Kotka, Heinola, Hämeenlinna, Forssa – kaupunkien väleissä on matkaa 82–178 kilometriä. Tästähän voisi rakentua hauska runko kesäseikkailulle. Onkohan joku jo bongannut kaikki kansalliset kaupunkipuistomme pyöräillen? Tässä voisikin olla teema kesälomaviikolle, jonka aikana haluaa vaihdella yöpymisiä maastomöyrinnästä hulppeaan hotelliin.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola
Toukokuinen tehtaanpuisto kukkii valkoisena.

Lisätietoja alueesta:

Tapahtumia:

Nice Run: kesäkuun alussa vuosittain järjestettävä naisten viiden kilometrin kävely/juoksutapahtuma, jonka lähtö ja maali-picnic-alue ovat Yhtiönpuistossa.

Kesäkuun puolivälin perinteinen Forssan Suvi-Ilta: Suvi-illassa matkoja ja etenemistapoja kaikkiin makuihin 10 km kävelystä aina maratonjuoksuun. Tapahtumassa tarjolla myös yhdistelmäsarjoja, joissa matkoina puoli/täysmaraton + pyöräily 35 km tai puolimaraton + pyöräily 95 km.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto Kuva: Terhi Jaakkola

Häkelly Hämeen järviylängön tarjonnasta:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.