Euran Koskeljärvi, retkeilijän keidas, kutsuu rauhoittumaan tai villiintymään

Satakunnassa lähellä Varsinais-Suomen rajaa Euran kunnassa sijaitseva erämainen Koskeljärvi on retkeilijän keidas. Alue on tutustumisen arvoinen niin monipuolisen linnustonsa, eläimistönsä, kasvillisuutensa, historiansa kuin geologiansakin puolesta. Ei ihme, että Koskeljärvestä on kirjoitettu useita kirjojakin. Koskeljärvelle kannattaa lähteä – minua se ei ole pettänyt koskaan. Palaan sinne yhä uudelleen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2018. Artkkelia on päivitetty 2.7.2019 poistamalla vanhentuneet tiedot ja linkit. Loppuun on lisätty ajantasaiset linkit ja palvelut. Muutama kuva on poistettu tai vaihdettu. Artikkelikuva: Heidi Varjus.

Koskeljärvi lyhyesti:

➡ Retkeilyreitti järven pohjoisrannalla n. 12 km, (janareitti) Latosaari-Pyhäniemi-Kirkkolahti-Uhrattu (reitti kunnostettu)
➡ Useita vaihtoehtoisia melontareittejä omatoimisesti melovalle joko päiväretkenä tai yön yli retkenä
🕒 Patikkareitin kulkuaika 4-6 tuntia, melontaretkiä 3 tunnista alkaen
⚫⚪⚪ Helppo reitti
🔥 Tulentekopaikat ja laavut: Latosaari, Härkluoma, Isoluoto, Pyhäniemi. Uhratussa ei laavua.

Lintutornit: Latosaari ja läheinen Vaaljärvi
Parkkipaikat ja lähtöpaikat: Uhrattu, Härkluoma, Latosaari (perille ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla)
Etäisyydet: Tampere 130 km, Turku 70 km, Pori 70 km, Rauma 50 km, Eura 20 km
Aktiviteetit: linturetkeily, melonta, patikointi, kalastus, retkiluistelu, hiihto, pilkintä

Erämainen Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi, ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon suojeltavien luontotyyppiensä ja monipuolisen linnustonsa ansiosta. Kysessä on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Alue on Metsähallituksen hallinnoima ja Alasatakunnan Retkeilijät ry:n ylläpitämä.

Koskeljärvi osaksi Kurjenrahkan kansallispuistoa?

Koskeljärvi on vielä monille tuntematon. Retkeilijöille olisi mielestäni suuri palvelus, mikäli Koskeljärvi liitettäisiin osaksi sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Kurjenrahkan kansallispuistoa ja Vaskijärven lunnonpuistoa. Näin voitaisiin muodostaa kaksi maakuntaa yhdistävä laaja kansallispuisto ja turvata täten alueen kunnossapito jatkossakin. Alue on Metsähallituksen hallinnoima, ja Alasatakunnan Retkeilijät ry:n talkoolaiset ja monet muut Koskeljärven ystävät tekevät mittaamattoman arvokasta työtä sen kunnostamisessa ja huolenpidossa.

Koskeljärvi-kirja nostaa järven tunnettuutta

Koskeljärvi-kirjan kirjoittajat Teija Kirkkala ja Tuomo Hurme luonnehtivat Koskeljärven äänimaisemaa ja tunnelmaa mitä parhaiten:

”Kurkien villit huudot kantautuvat eri puolilta Koskeljärveä. Vähän myöhemmin kuuluu laskeutuneen parven vihlovia kiljahduksia, joihin toiset kurjet vastaavat. Järvi on peilityyni. Ulpukan ja lumpeen lehdet kelluvat pinnalla, siimapalpakon piiskat piirtävät viiruja veden kalvoon. Ei ääntäkään. Ei ristin sielua missään. Välillä hiljaisuuden rikkoo kaulushaikaran puhallus tai härkälinnun mylvintä. Ne ovat oleellinen osa Koskeljärven äänimaisemaa, jonka keskeinen sisältö on kuitenkin hiljaisuus.”

Koskeljärvi kuuluu Satakunnan hiljaisiin alueisiin

Koskeljärvi-kirjassa on upeiden luontokuvien sekä luonto- ja järvitietouden lisäksi rohkeita kannanottoja ja pohdintaa alueen tulevaisuudesta. Alueella tulisi ehdottomasti kieltää metsänhakkuut ja soranotto. Koskeljärven tulisi antaa jatkossakin olla arvostettu retkeilijän keidas.

Satakuntaliitto luokitteli joitakin vuosia tehdyssä tutkimuksessaan Koskeljärven kuuluvaksi maakunnan hiljaisin alueisiin. Toivottavasti alueen toimenpiteet eivät poista Koskeljärven lunnonrauhaa.

Koskeljärven maisemaa hallitsee geologialtaan ja historialtaan mielenkiintoinen Mustasaaren rapakivijyrkänne, Mustsaaren tröömi Kuva: Tuomo Hurme

Ranskalainen visiitti Koskeljärvelle

Tutustuin Koskeljärveen vuonna 2012, kun vein ranskalaisia kalastus- ja luontomatkailuprojektin osallistujia tutustumaan alueeseen. Härkluoman laavulla nautimme viereisen Säkylän Pyhäjärven ahvenista valmistettua kalasoppaa. Herkuttelun lomassa kuultiin Metsähallituksen suunnitelmista järven suhteen ja pohdittiin luontomatkailun tulevaisuutta. Tuolloin Metsähallituksella oli vielä määrärahoja Koskeljärvellekin. Ranskalaiset hämmästelivät, miten niin erämaisella ja syrjäisellä alueella voi olla niin hyvät puitteet retkeilyyn: pitkospuut, laavut, nuotiopaikat ja jopa lintutorni. Eikä meidän lisäksemme ketään missään.

Ranskalaiset vieraamme hämmästelivät järven hiljaisuutta ja luonnonrauhaa. Kuva: Marjut Haapanen

Minun Koskeljärveni on rauhoittumista, retkiluistelua, patikointia ja melontaa

Koskeljärvi on uupuneen tai pakoa arjesta kaipaavan paratiisi. Välillä menen järvelle yksin, joskus hyvän ystävän kanssa kahden, ja usein vien sinne asiakkaita melonta- ja patikkaretkille. Järvellä käytyäni olen aina huomattavasti levollisempi kuin sinne mennessäni. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat ilmeiset.

Koskeljärvi soveltuu patikointiin lähes kaikkina vuodenaikoina. Marraskuisella kahden naisen patikkaretkellä kuuntelimme purojen solinaa. Oikea talvi tuli vasta myöhemmin! Kuva: Marja Kares-Oksman

Kajakkiretket Koskeljärvelle nostavat suosiotaan

Koskeljärvi on melonnan ystävälle joka kerta erilainen ja yllättävä. Siksi se onkin yhä useamman melontaseurankin valitsema kohde. Erämainen järvi on matala ja sokkeloinen, mikä estää aallokon liiallisen nousun, joten se soveltuu aloittelijallekin melontakohteeksi. Öisin tunnelmaa luovat yölaulajat japäivisin ruokokerttunen sirittää kaislikossa. Onnekas voi nähdä merikotkan liitävän kajakin ylitse tai seurailla taivaanvuohen lentoa ja hämmästellä lennosta syntyvää mäkätystä.

Melomaan voi lähteä monesta paikasta, mm. Uhratusta, Härkluomasta tai Latosaaresta. Järven voi kiertää kokonaan, jolloin matkaa tulee runsaat 20 km, tai tehdä lyhyemmän lenkin. Aivan järven perimmäiseen osaan, Suomenperän järvelle, ei kuitenkan ole asiaa lintujen pesintäaikana. Oma suosikkireittini on meloa Härkluomasta Latosaareen, jossa voi patikoida lintutornille.

Latosaaren lintutornille johtavat pitkospuut on kunnostettu. Euran kanoottiklubin retkeläisten kanssa pistimme melonnasta puutuneet jalkamme töihin patikoimalla lintutornille. Kuva: Marja Kares-Oksman

Latosaaren lintutornilta matka jatkuu kohti kalliorantaista Isoluotoa, jossa nautitaan retkieväät laavulla nuotiotulen äärellä. Saaressa on myös loistavia paikkoja pystyttää teltta tai yöpyä riippumatossa. Härkluomaan kannattaa palata Mustsaaren tröömin kautta.

Isoluodon laakealle kalliolle on helppo vetää kajakki ja pysyttää teltta. Kuva Euran kanoottiklubin retkeltä toukokuussa 2019. Kuva: Marja Kares-Oksman

Retkiluistelijat löytävät Koskeljärvelle usein jo marraskuussa

Koskeljärvi on matala ja suojainen, joten se jäätyy ensimmäisten joukossa. Lounais-Suomen usein lumettomat talvet ovat otollisia retkiluisteluun. Aloitin retkiluisteluharrastukseni juuri Koskeljärvellä muutamia vuosia sitten. Marraskuun toisena viikonloppuna jää lauloi viilettäessämme koko järven ympäri 25 kilometrin pituisen matkan talven viimeisten auringonsäteiden valaistessa kiiltävää, sileää jäänpintaa, jonka alta erottuivat kaikki vesikasvitkin. Paluumatkalla myötätuuli antoi huimat vauhdit.

Jäätä oli noin 6 cm, jään päällä sentti vettä ja jää peilikirkas. Täydellinen retkiluisteluretki! Kuva: Marja Kares-Oksman

Metsähallitus sopimukseen Koskeljärven reitin ylläpidosta

Metsähallitus ilmoitti luopuvansa Koskeljärven reitin ylläpidosta vuonna 2016 määrärahojen puuttuessa. Joukko Koskeljärven ystäviä päätti yhdistää voimansa ja käynnistää mittavan reitinkunnostushankkeen. Alkukartoitusta olin itse tekemässä Leader Pyhäjärviseudun hallinnoiman luontomatkailuhankkeen turvin. Työkaverini Jussi Aaltosen kanssa kävelimme reitin päästä päähän, laskimme pitkospuiden tarpeen ja kartoitimme reitin muutoinkin ottaen huomioon mm. opastekylttien tarpeen. Järvelle aikoinaan rakennetut pitkospuut olivat lahonneet ja osin jopa vaaralliset, nuotiopaikat ja laavut kaipaisivat kunnostusta eikä lintutornikaan kauan ilman huoltoa kestäisi.

Törmäsimme patikoidessamme yllättävään rakennelmaan. Tällä on vältetty puun katkaiseminen. Näppärää! Kuva: Marja Kares-Oksman

Talkootyön voimannäyte: Koskeljärven reitti on kunnostettu vapaaehtoisvoimin Alasatakunnan retkeilijöiden vetoavulla

Suomen Ladun jäsenyhdistys, Alasatakunnan retkeilijät ry teki Metsähallituksen kanssa 5-vuotisen sopimuksen, jonka myötä se sitoutuu yhdessä vapaaehtoisten talkoolaisten kanssa kunnostamaan ja pitämään kunnossa Koskeljärven reitin, tulentekopaikat, taukopaikat ja laavut. Mukaan saatiin mittava määrä paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä Euran kunta. Facebookiin perustettiin ryhmä, Koskeljärvi-talkoot, jossa ilmoitellaan ajankohtaisista talkoista. Talkoita on tehty joitakin vuosia ja keväällä 2019 reitti on saatu kuntoon. Talkoita tehdään edelleen jatkuvasti laavujen ja pitkospuiden kunnostamiseksi, laiturien rakentamiseksi ja polttopuiden saatavuuden turvaamiseksi.

Koskeljärven mittavissa pitkospuutakoissa on käytetty sekä mies- että naisvoimaa Kuva: Pirkko Viilto
Koskeljärvelle ilmestyi kevättalvella 2017 monen retkeilijän hämmästykseksi kummallisia ”olkipaaleja”. Kyseessä ovat sorsia varten rakennetut keinopesät, jotta sorsaemot voivat hautoa rauhassa pedoilta. Talkoita tehdään siis sekä reitin kunnostuksessa että riistanhoidossa. Kuva: Tuomo Hurme.

Koskeljärvi, lintujärviemme ykkönen

Koskeljärven nostaa lintujärvien ykköseksi lintujen määrä ja lajiston monipuolisuus. Erityisesti rantametsien linnusto on monipuolinen ja alueella pesii runsaasti varsinkin tikkoja. Nakkilalainen luontokartoittaja Sami Luoma on tehnyt alueella viimeisimmän lintulaskennan vuonna 2016. Sen mukaan alueella on huomattavasti enemmän lintuja kuin aikaisemmissa laskennoissa on todettu. Alueella on runsaasti mm. pikkulokkeja, telkkiä, punasotkia, rantasipejä ja ruokokerttusia.

Härkälintu on Koskeljärven tunnuslintu. Härkälintupareja arvellaan alueella olevan jopa 30. Kuva: Tuomo Hurme
Härkluoman laavulla Euran Kanoottiklubin väki sai kuulla geokätköilystä Krista Raatikaisen opastamana. Alueella on useita geokätköjä. Kuva: Marja Kares-Oksman

Koskeljärvi kutsuu villiin luontotapahtumaan 17.8.2019

Jo kolmatta kertaa järjestettävällä Villiinny Koskeljärvestä -tapahtumalla nostetaan alueen tunnettuutta. Ohjelmatoimijat levittäytyvät ympäri järveä lauantaina 17.8.2019 klo 12-22 välisenä aikana. Mikään tai kukaan ei estä jäämästä alueelle yöksi tapahtuman jälkeen. Aikaisempina vuosina erityisesti Pyhäniemi ja Isoluodon saari ovat olleet suosittuja yöpymispaikkoja.

Yläneen Luontokapinetin Minna Lukkala opettaa lapsille pohjaeläinten tunnistamista. Kuva: Teija Kirkkala
Euran kanoottiklubi ja alueen yrittäjät tutustuttavat SUP-lautailuun ja melontaan leppoisilla retkillä. Kuva: Erkki Länsisyrjä
Lintuja voi oppia tunnistamaan paikallisten lintuharrastajien ammattitaitoisella opastuksella. Kuva: Teija Kirkkala

Tarjolla on luentoja, vesieläinten ja lintujen tunnistusta, patikka- ja melontaretkiä sekä kulttuuria ja historiaa. Kukin voi kokkailla omatoimiseesti upouusilla, talkoilla kunnostetuilla nuotiopaikoilla. Honkilahden koululla on tarjolla lähiruokakeittolounasta ja Perinnepadan Villiruokaravintola palvelee Härkluomassa. Tapahtumassa paikalliset yrittäjät arpovat palkintoja ja esittelevät toimintaansa.

Olethan mukana villiintymässä Koskeljärvellä 17.8.2019! Mikäli et pääse tapahtumaan, lähde joskus toiste vaikkapa alueen yrittäjien järjestämille patikka- ja melontaretkille. Koskeljärvi on tutustumisen arvoinen vuoden jokaisena päivänä.

Vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen mukaan vaihtuvat valot luovat Koskeljärvelle ainutlaatuisen tunnelman. Kuva: Teija Kirkkala

Ohjelma päivittyy facebookissa.

Lisätietoa Koskeljärvestä

Luontoon.fi-palvelussa
Visit Pyhäjärviseudun melontaretkiesitteessä
Alueelle järjestävät melontaretkiä Avec Marja – Marjan matkassa ja Rannikon Seikkailut.

Voit lukea lisää kirjoittajan artikkeleita Retkipaikasta tai Avec Marja -blogista.

Lämmin kiitos valokuvista Koskeljärvi-kirjan kirjoittajille Teija Kirkkalalle ja Tuomo Hurmeelle sekä muille kuvaajille.