Epilän kylpylän rauniot, Tampere

Tampereen Epilässä sijaitsee varovaisestikin arvioiden yksi Tampereen tunnetuimpia salaisuuksia – paikallisen teollisuusmiehen Sixtus Syrjäsen rakennuttaman kylpylän rauniot. Niiden ympärillä risteilee lukuisia lenkkipolkuja, eikä paikalle ole vaikea päästä. Rauniot itsessään ovat ajan hampaan ja kävijöiden kuluttamat, ja luonto on selvästi ottanut oman tilansa takaisin. Raunioiden yllä leijuu kuitenkin tietty mystinen tunnelma, joka houkutteli minut tutustumaan tähän erikoiseen nähtävyyteen kesäkuun alussa.

tampere_epilankylpyla11

Paviljongille johtanut portti vie nykyään ihmisten takapihoille, joten sen käyttöä on syytä välttää.

Kylpylän historia on hyvin mielenkiintoinen. 1930-luvulla Syrjäsen Sahanterä Oy oli muiden teollisuusyritysten kanssa vaikeuksissa, ja väkeä oli irtisanottava. Nykymallin mukaisesti työväkeä olisi vain passitettu pellolle, mutta melkein sata vuotta sitten johtajienkin selkäranka oli hieman erilainen. Syrjänen nimittäin palkkasi irtisanomaansa väkeä välittömästi uusiin töihin, rakentamaan roomalaistyyppistä kylpylää Tampereen harjun notkanteeseen.

Vaikka talvisota keskeytti rakennustyöt, eikä paviljonkia koskaan saatu valmiiksi, se on varmasti ollut vaikuttava näky. Lehtipuut ovat varjostaneet aurinkoista laaksoa. Sen keskellä kirkasvetiseen lammen saarelle on päässyt modernia siltaa myöten (tai vain kahlaamalla, ilmeisesti lampi on jo lähtökohtaisesti ollut liian matala uimiseen).

Valitettavasti palviljongin käyttö väheni ajan myötä. Kun Syrjästen huvila purettiin 1980-luvun lopulla, rakennettiin tilalle rivitaloja, joiden takapihoilla yhä sijaitsee osia raunioista. Alue on kaavoitettu tätä nykyä virkistyskäyttöön.

Lähestyttäessä raunioita, ne näyttivät vielä pieniltä.

Lähestyttäessä raunioita ne näyttivät vielä pieniltä.

Saapuessamme paikalle kaverini kanssa emme osanneet arvata, mitä periltä löytäisimme. Seurailimme rinteiden lenkkipolkuja epämääräisten vihjeiden varassa. Vaikka raunioiden sijainti tosiaan on melko yleisesti tiedossa, urbaaniin tutkimusmatkailuun kuuluu läheisesti tapa, ettei kohteiden sijainteja paljasteta ilkivallan vuoksi kovinkaan tarkasti. Päättelimme kuitenkin, ettei maauimala voi sijaita harjun päällä, ja laskeuduimme rinteeltä lopulta alas melkein läpitunkemattoman ryteikön kautta.

Suojainen laakso oli kesäisessä loistossaan hyvin kaunis. Valo siivilöityi kirkkaan keltaisen ja vihreän väreissä lehtien lomasta, ja jossakin päittemme yllä linnut kujertelivat.

Luonto on ottanut omansa takaisin ja vallannut koko alueen.

Luonto on ottanut omansa takaisin ja vallannut koko alueen.

Rauniot löydettyämme kiertelimme pitkään ihmettelemässä niiden kokoa. Mielikuvissani ne olivat huomattavasti pienemmät, mutta aina kun luulimme löytäneemme alueen reunat, pilkotti jostakin ylempää vielä pengerryksen jäänteitä. Kaikkialla oli tietenkin graffiteja ja roskia muistuttamassa ihmisen ajattelemattomuudesta. Keräsimme mukaamme minkä voimme, mutta tätä urakkaa varten olisi pitänyt varustautua kunnolla.

Nykyiset rakenteet eivät enää herätä luottamusta kestävyydellään.

Nykyiset rakenteet eivät enää herätä luottamusta kestävyydellään.

Kylpylän rakenteet olivat hyvin selvästi murtumaisillaan, joten rehellisyyden nimissä en voi suositella tähän paikkaan tutustumista ainakaan isomman lapsikatraan kanssa. Mutta aikuisemmalle väelle rauniot tarjoavat yllättävänkin rauhallisen paikan ihmisen kehityksen ja luonnon voimien pohdiskeluun. Tai vaikkapa uuden harrastuksen aloittamiselle.

Kartta. Perinteistä poiketen, tämä linkki vie vain lähialueelle. Ei kuitenkaan ole temppu eikä mikään lähteä osoitetusta kohteesta itäänpäin ja etsiä rauniot harjun alarinteiltä.

ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.