Bussilla Tampereelta Helvettiin – packraft-retkemme Helvetinjärven kansallispuistoon Outdoor Expressillä

Kaupallisessa yhteistyössä Tampere Outdoor Express

Minulle tarjoitui tilaisuus tutustua Outdoor Expressin palveluun syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sain matkan Retkipaikan kirjoittajuuden kautta, ja niin tämäkin mielenkiintoinen juttu sai alkunsa. Päätimme eräopaskaverini kanssa suunnata packraftailemaan jylhälle Helvetinjärvelle Helvetinjärven kansallispuistoon. Nousimme bussiin Tampereelta, Rautatieaseman takana sijaitsevalta pysäkiltä. Ohjeet ja aikataulu pysäkille on helppo löytää netistä Outdoor Expressin omilta sivuilta.

Lisätietoa Outdoor Expressistä

Jutun lopussa tietoa bussiliikenteestä syyslomalla

Outdoor Express starttaa Tampereelta. Kuva: Terhi Tapala

Saapuessamme hyvissä ajoin bussipysäkille siellä odottelikin jo joukko innokkaita retkeilijöitä. Äkkiä silmäiltynä vaikutti siltä, että bussi tulisi jotakuinkin täyteen väkeä. Bussiin voi ottaa mukaan myös lemmikkieläimen, joten karvaisetkin kaverit pääsevät nauttimaan sen kyydissä luontoelämyksistä.

Laitoimme kaverini kanssa painavat packraft-kamppeemme bussin tavarankuljetustilaan ja kiipesimme kyytiin. Tampereen lähtöaseman lisäksi bussi pysähtyi myös Linnainmaan Prisman pysäkillä ja jatkoi siitä suorinta reittiä kohti Helvetinjärven kansallispuistoa.

Bussilla mahtavien luonnonmaisemien äärelle

On todella hienoa, että retkeilijöille on järjestetty suora bussikuljetus kaupungista kansallispuistoihin ja muille virkistysalueille. Varsinkin tämänhetkisen maailmantilanteen bensanhinnoilla ei tarvitse kauaa miettiä, onko järkevää maksaa huokea bussilippu ja keskittyä samalla rauhassa katselemaan ohitse lipuvaa pirkanmaalaista maalaismaisemaa bussin ikkunasta. Bussilippujen varaaminen netistä on myös tehty hyvin helpoksi.

Matka Ruovedelle olikin ohi tuossa tuokiossa ja huomasimme nopeasti olevamme Helvetin Portin parkkipaikalla. Matkatessamme kansallispuistoon olimme ohittaneet myös varsin eksoottisen näyn, strutsi- ja villisikafarmin, missä eläimet ulkoilivat aitauksissaan bussireitin varrella. Eniten ihastusta aiheuttivat pienissä matkustajissa varmasti villisian porsaiden kirmailu aitauksessaan bussin körötellessä ohitse.

Helvetinkolun näköalapaikalta avautuvat jylhät maisemat itse Helvetinjärvelle.

Packraft-retki Helvettiin

Pahaenteisestä otsikosta huolimatta retkemme Helvetinjärvelle oli kaikin puolin onnistunut. Aloitimme melontamme Helvetinkolun päivätuvan pihasta. Packraftin rinkasta esille vetäisy aiheuttaa yleensä aina paikalla olevissa retkeilijöissä jonkin verran kiinnostunutta kohinaa, ja rohkeimmat tulevat aiheesta juttusillekin. Näin oli tälläkin kertaa, ja täyttäessäni packraftia sain samalla vastailla kysymyksiin sen ominaisuuksista, hinnasta, kestävyydestä ja kaikesta mahdollisesta. Packraftaily onkin yksi lempiulkoilma-aktiviteeteistäni, niin vastaan kyllä mielelläni sitä koskeviin kysymyksiin. Nyt meitä ystäväni kanssa kuitenkin sitoi jonkin verran myös bussin paluuaikataulu, joten jossain kohtaa oli vain tyylikkäästi livuttava aluksen kanssa vesille.

Packraft-poseeraus Helvetinkolun edessä. Varsinainen rotko on kuvassa pusikon takana.
Packraftillä pääsee välillä aivan tekemättömän näköisiin rakoihinkin, kuten tälle Helvetinjärvestä erkanevalle, matalalle suo-ojalle.

Vesillä huomasimme nopeasti Helvetinjärven rantojen kätkevän matalikkoihinsa kaatuneita puita, joiden terävät oksat sojottivat vedestä kuin jonkin muinaisen vesihirviön kourat. Vaikka packraft kestävää tekoa onkin, ei sillä kuitenkaan kannata lähteä leikkimään turnajaisia kovin teräviä kohteita vastaan. Niinpä meloimmekin kauemmas järvenselälle ja jätimme päivätuvan rannan taaksemme.

Jylhä ja kallioinen Helvetinjärvi

Helvetinkolu on ollut tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulta lähtien. Ison Helvetinjärven ja Helvetinkolun maisemia ovat ihailleet useat kuuluisat taidemaalarit ja kirjailijat kuten A. Gallen-Kallela ja J. L. Runeberg. Helvetinjärven nimen alkuperästä on vain vähän tietoa, mutta yksi vanha tarina kertoo seuraavaa:

Ruokkeen isäntä otti omin luvin Sipilän merrasta hauen. Siitä sukeutui kiivas taistelu, jota käytiin niin sanoin kuin aseinkin. Kahakan jälkeen Sipilän noita tuhisi Ruokkeen äijälle: ”Tästä Helvetinjärvestä ei tule haukia niin kauan kuin minun kynteni ovat pehmeät.” Näin tapahtuikin, ja vasta aikojen kuluttua kävi hauki seuraavan kerran kenenkään pyydykseen.

Lähde: Luontoon.fi

Nykyisellään Helvetinjärvi ei ole enää varsinaisesti veristen kalastuskiistojen kohde, vaan enemmänkin retkipaikka, joka sopii päiväretkiin tai muutaman yön retkeilyyn. Packraft-retkiin Helvetinjärven kansallispuistoa voi kuitenkin myös suositella, vaikka silloin täytyy melojan varautua myös muutamiin tunkkausoperaatioihin, että pääsee etenemään järveltä toiselle. Nyt aikataulumme oli kuitenkin sen verran tiukka, että emme edes lähteneet yrittämään rafteinemme muille järville, vaan tyydyimme meloskelemaan itse Helvetinjärveä päästä päähän. Matkalla kohtasimme yllätykseksemme myös toisen packraftailijän, joten ei tämä varmasti mikään vuosisadan keksintö meiltä ollut.

Yllättävää kyllä, päivätuvan pihasta ja jopa ylhäältä Helvetinkolulta järvi näyttää melko pieneltä. Se kuitenkin jatkuu vielä hyvän matkaa kapeimmasta kohdastaan, ja jatkuu loppuun asti pitkänä ja kapeana. Järven päädyssä odottaa myös lisää lähes itse kolun veroisia kalliomaisemia. Meloessani mietin, että olin kuullut täällä olevan myös jonkinlaisen luolan. En kuitenkaan ihan tarkkaan muistanut, että missä olin kuullut kyseisen luolan sijaitsevan, joten kotiin päästyäni päätin selvitellä asiaa.

Jylhiä kallioita Helvetinjärven ympäristössä riittää.

Se on mukavaa, kun joku muu ajaa takaisin

Saavutimme melkoisessa vastatuulessa järven päädyn ja päätimme pujahtaa kallioiden väliseen painaumaan lounastamaan. Ja kyllä, packraftailijat voivat ihan hyvin lounastaa vesillä poistumatta raftistaan. Olen kuullut, että miesoletetut raftailijat pystyvät jopa pissaamaan veneestään, mutta itse en ole vielä rohjennut kokeilla tätä perässä. Lähes kaikki muu elämisen kannalta välttämätön toiminto sitten melkein hoituukin myös vesillä.

Veneen keikkuessa aalloilla katselin vieressäni kohoavaa harmaata kallionseinämää; siinä näkyi kulloinenkin vesiraja, aivan kuin mustina vuosirenkaina. Rosoinen kallionpinta oli myös erilaisten jäkälien kartoittama. Ympärille kuvioitui niin harmaata, keltaista kuin vihertävääkin jäkäläkuviota.

Helvetinjärven uloimmassa päädyssä. Keli oli mitä mainioin.

Fiilistelymme katkaisi kuitenkin havahtuminen siihen, että kohta pitäisi alkaa meloa takaisinpäin. Onneksi meillä nyt oli myötätuuli matkassa. Ystäväni arvioikin meidän etenevän lähes kaksinkertaista nopeutta takaisin. Rantaviivan vilahdellessa ohitsemme sivuilla, huomasin tämän todellakin pitävän paikkansa. Kohta Helvetinjärven muinaiset kalliot olivat kaukana takanamme ja rantauduimme rafteinemme takaisin päivätuvan pihaan.

Kokosimme raftit nopeasti meloineen kantopusseihimme (eli toisin sanoen isoihin kuivapussirinkkoihin) ja aloimme kavuta kohti Helvetinkolun pääreittiä ja takaisin Helvetinportille. Mielessämme kajasteli myös paikan samanniminen ravintola, josta saisi kaikenmoista matkamuistoista villisikapihveihin ja oikeisiin strutsinmuniin. Päätinkin ostaa jälkimmäisen kotiin vietäväksi ja ihmeteltäväksi jälkikasvulle. Ainoa pikku seikka asiassa on, että jos haluaa päästä strutsinmunan sisuksiin käsiksi, sen kuoreen ilmeisesti tarvitaan jonkinmoista porakonetta.

Saavuttuamme raftit selässä Helvetinportille, Outdoor Expressin bussi odottelikin jo parkkipaikalla asiakkaita ja saimme vietyä painavat kantamuksemme auton tavaratilaan. Ehdimme myös loistavasti vielä syömään Helvetinportin ravintolaan, ja mukanamme bussiin lähtikin yksi huolella pakattu strutsinmuna. Bussin nytkähtäessä liikenteeseen mietin, kuinka mukavaa siellä oli vain istua kyydissä sen sijaan, että vielä melonnan päälle pitäisi lähteä ajamaan reippaasti yli tunnin matkaa kotiin. Nyt saatoimme ystäväni kanssa vain jutustella ja katsella samalla maisemia ikkunasta. Paluumatka menikin kuin siivillä, ja pian bussi jo kaarsi takaisin lähtöpaikkaansa Tampereella. Kiitimme kuskia matkasta ja tiesin, ettei tämän palvelun suositteleminen muille retkeilijöille tulisi olemaan vaikeaa.

Tästä tulee munakas, joka varmasti täyttää koko uuninpellin.

HUOM! Outdoor Expressin bussikyydit luontoon jatkuvat syyslomalla 15.10.–23.10.2022. Outdoor Express kuljettaa reippailijoita Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueelle molempina syysloman viikonloppuina sekä Seitsemisen kansallispuistoon keskiviikkona 19.10. ja torstaina 20.10. Palvelu on tarkoitettu niin paikallisille pirkanmaalaisille kuin matkailijoillekin. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus retkeilyyn kaikille.

Katso hinnat ja aikataulut: VisitTampere/OutdoorExpress

Lue lisää:

Helvetinjärven kansallispuisto – Retkipaikan tarinat ja vinkit

Retkibussilla Salamajärven kansallispuistoon – Kokkolan kauppatorilta suoraan Keski-Pohjanmaan parhaisiin retkikohteisiin

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.