Kukuljärven reitti ja Brannin luola Loviisan Ruotsinpyhtäällä

Ruotsinpyhtään Kukuljärven läheisyydessä on paikallisten ihmisten ja geokätköilijöiden tuntema luola, jossa epäillään asutun jo kivikaudella. Varmempaan muistitietoon on kuitenkin tallentunut, että 1900-luvun alussa olisi lehmipaimen Jaakko Brandt (tai Bränn) pitänyt luolaa kesäasuntonaan. Vain talven kovimmat ilmat olisivat saaneen miehen vetäytymään takaisin tuvan lämpöön.

”Paikalliseen historiaan perehtynyt entinen Ruotsinpyhtään kunnanjohtaja Börje Broas kertoo käyneensä ensimmäistä kertaa luolassa joskus 1940- ja 50-luvun vaihteessa.

– Silloin siellä oli vielä jäljellä kattila ja jäänteitä tulentekopaikasta. Perimätiedon mukaan luolan ulkopuolella oli rautalangasta väännetty nimikylttikin. Itse en koskaan tavannut tätä lehmäpaimenta. Lehmien paimentaminen metsissä loppui Ruotsinpyhtäällä sotien jälkeen.”

Tuon kaltaisten taustatietojen saattelemana olimme päättäneet tehdä retken tuolle salaperäiselle luolalle.
Kukuljärvi on pieni erämääjärvi Loviisan Ruotsinpyhtäällä, jonka maastossa kulkee kahdeksan kilometrin pituinen Kukuljärven vaellusreitti.

branninluola (1)

Itse olimme ainoastaan päättäneet poiketa luolalla, jonne alueen reitistö on nykyään laajennettu ulottumaan. Seudun maisemat olisivat toki antaneet aihetta pidempäänkin vierailuun.

branninluola (5)

Aivan järven rannassa on esim. hyvin hoidettu laavu uimalaitureineen, joten yöpyminen paikalla onnistuisi varsin näppärästi. Laavun läheisyydestä löytyy myös opastauluja jotka kertovat itse alueesta, sekä reitistö viitoitukset, jossa mainitaan myös luolalle johtava polku.

branninluola (3)

Reitti luolalle kulkee pitkin jylhiä kalliorinteitä, josta näkymä on alhaalla olevaan Kukuljärveen. Polku on hyväkuntoinen sekä viitoitus asiallista. Tosin kun aletaan laskeutumaan alas kallioilta metsän siimekseen ja kalliokamman juureen, polku katoaa kuin tuhka tuuleen. Syykin on selvä. Myrsky on raivonnut alueella ja ainakin kesällä 2013 kaatuneita puita lepäsi sikinsokin pitkia aluetta.

branninluola (13)

Itse päätin tuossa kohdin alkaa seuraamaan kalliokamman juurta kohti järveä ja törmäsin matkalla muutamaan erittäin näyttävään lippaluolamaiseen muodostelmaan, jonka muotoja oli jääkausi aikanaan kaunisti pyöristänyt.

Aikani ihastelua kallioseinämää ja sen muodostelmia aloin hiljaa uskoa itse olinkohan jo saapunut luolalle, sillä matkaa laavulta piti kertymään noin kilometri ja tuon verran olin matkaa suorittanut. Samalla kauempana huhuiltiin, että löytyi ja mihin olin oikein jäänyt. ”Tänne päin ja seuraa polkua.”

Päätin lähteä äänen suuntaan, toki edessäni oli vielä muutamia kaatuneita kuusia, joiden yli tai ali loikin kuin hirvi ja kas kummaa samalla löytyi kadonnut polkukin.

branninluola (14)

Hieman ylempänä rinteessä näin samalla matkakumppanini, jotka jo kaivelivat repuistaan lamppuja ja kameroita esiin, itse olisin lähinnä tuossa kohdin kaivannut sitä kuuluisaa etelän miehille tarkoitettua ”Ohvia”, sillä ilma oli sakeana hyttysiä – olivatkohan ne vallanneet luolan uudeksi kesäasunnokseen, pohdin mielessäni.

branninluola (15)

Luolan suuaukko sijaitsi pienessä kallio painanteessa, joka muodosti tavallaan luolan eteen terassin. Kaivoin itsekin valaistusta matkaan ja päätin ahtautua tuosta pienestä aukosta muiden peräsä sisään.

branninluola (6)

Ensimmäinen havainto oli kosteus. Vaikka ulkona oli helle, niin luola tihkui kosteutta, joka ei luonut siitä ainakaan mitään mieluistan asumuksen kuvaa. Pituutta tuolle melkoisen pienelle kalliolohkareiden väliin muodostuneelle onkalolle kertyi kenties 3-4 metriä.

branninluola (10)

Lyhyempi ihminen mahtuu luolassa seisomaan. Voisi myös mainita, että ilman valaistusta luola on pimeä. Valoa pääsee sisään vain itse suuaukosta ja aivan perällä olevasta pienestä kolosta.

branninluola (11)

Keskellä luolaa oli iso kivi, jossa oli ihmisen toimesta tehtyjä peukalon kokoisia koloja. Mikä lie niiden tarkoitus?

Jälleen kerran voisi todeta, että tarina nimen takana on kenties komeampi kuin itse kohde, mutta reitin osana luolaon hyvinkin näkemisen arvoinen. Paikasta tulee itselleni mieleen Ukko-Kolin luola. Pelkän luolan takia en lähtis kovin kaukaa asiaa todentamaan, mutta alueen muu maisema ja kalliot yhdessä tekevät kohteesta mielenkiintoisen, myös luolan taustatarina nostaa pisteitä. Luolasta löytyy myös geokätkö.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6708903 E 468897

3 replies
  1. A-L
    A-L says:

    Tämän jutun innoittamana menimme Kukulin laavulle yöpymään, mutta siellä on nykyään leiriytymiskielto. Ihan vaan tiedoksi, jos joku muukin saa päähänsä lähteä tuonne yön yli retkelle.

    Vastaa

Trackbacks & Pingbacks

  1. […] Linkit:
 Loviisan kaupungin sivut ja Retkipaikan juttu […]

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.