Auttiköngäs, Rovaniemi

Auttikönkään luonnonsuojelualuetta nykyisen Rovaniemen kaupungin alueella mainostetaan päiväretkeilijän unelmakohteena: sinne on helppo tulla, maisemat ovat upeat ja alueen huomattavin nähtävyys, mahtava Auttikönkään putous on henkeäsalpaavan vaikuttava.

Auttikönkään luontopolun paikoitusalueelle tullaan Rovaniemen ja Posion väliseltä Kuusamontieltä (tie 81). Rovaniemen keskustasta matkaa on 80 kilometriä ja Posiolta 52 kilometriä. Matkaa Kuusamontieltä paikoitusalueelle on 1,2 kilometriä.

Tulimme paikalle sattumalta vapunaattona 2011. Olimme lähteneet aamulla Lapin kämpältä ensin kohti Rovaniemeä, missä pysähdyimme ja jatkoimme matkaa kohti Kuusamoa. Seuraavana eli vapunpäivänä meidän oli tarkoitus tarkistaa kalliomaalaus-kirjaamme varten reitti Julma-Ölkyltä Hossan Värikalliolle. Kun tiellä näkyi viitta Auttikönkäälle ja kiirettä minnekään ei ollut, päätimme käydä katsomassa, mitä sieltä löytyy.

Parkkipaikan opastaulusta luimme, että Auttikönkään luontopolku on vain 3,5 kilometriä pitkä ja suurimmaksi osaksi päällystetty pitkospuilla. Vielä kun olimme valmiiksi retkivaatteissa, niin päätös reitille lähtemisestä oli helppo.

Heti reitin alussa on sen komein nähtävyys, Auttikönkään putous. Sillä on pudotuskorkeutta lähes 16 metriä. Auttijoki on vanhastaan ollut sekä tärkeä kauppareitti että uittojoki. Kauppiaat joutuivat kantamaan tavaransa maitse Auttikönkään ohi vastakkaisella puolen putousta olevaan toiseen veneeseen. Puutavaraa uitettiin joessa 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Auttikönkään kosken jyrkässä putouksessa tukkien uitto oli luonnollisesti mahdotonta ja sitä varten puut ohjattiin könkään ohi uittoränniä pitkin. Uittoränniä ei enää käytetä, mutta se on säilytetty kulttuurihistoriallisena nähtävyytenä.

Auttiköngäs on perustettu vuonna 1955 aarnialueeksi. Nyt se kuuluu Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Hakkuita siellä ei ole koskaan tehty, ainoastaan saksalaiset kaatoivat alueella joitain puita linnoitustöitä varten. Kallioisilla rinteillä kasvava mänty- ja kuusimetsä on paikoin yli 200-vuotiasta ikimetsää. Auttijoen reunamilla ja rinteiltä valuvien purojen varsilla maa on rehevämpää ja siellä kasvaa lehtipuita, erityisesti haapoja sekä raitoja.

Polun varressa on opastauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta, geologiasta, kasvistosta ja eläimistöstä. Ikimetsän kasvustoon kuuluvat sanat, kuten liekopuu, aihkimänty ja konkelo, kuulostavat salaperäisen runollisilta.

Noin puolimatkassa, Auttijoen ylittävän riippusillan kupeessa, on laavu ja tulentekopaikka. Maasto on vaihtelevaa. Jäämme kuvaamaan polun vieressä olevaa jylhää kivimuodostelmaa ja arvuuttelemme, onko se seita. Laajan Könkäänvaaran laki yltää 240 metrin korkeuteen. Könkäänvaaralla on luontotorni, josta on hieno näköala ympäröivään maastoon

Takaisin lähtöpisteelle eli paikoitusalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä on alueen toinen tulentekopaikka laavuineen sekä päivätupana toimiva Auttikönkään Uittopirtti. Uittopirtin läheisyydessä on Metsähallituksen ylläpitämä avoin museokämppä, jossa on uittoon ja metsätyöhistoriaan liittyvää esineistöä.

Aivan Auttikönkään lähellä on Korouoman rotkolaakson Saukkovaaran lähtöpiste, jossa piipahdimme pikaisesti. Korouoman läpi kulkee noin 30 km pituinen vaellusreitti, mutta reitin kolmesta lähtöpisteestä on mahdollista tehdä myös lyhyempiä retkiä. Auttiköngäs ja Korouoma kuuluvat samaan, miljoonia vuosia sitten syntyneeseen kalliohalkeamaan. Tällä kertaa arvioimme, että aikaa edes lyhyempään pyrähdykseen ei ole. Korouomaan tutustuminen jää siis toiseen kertaan.

Teksti ja kuvat: Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand

Auttikönkään parkkipaikka: N 66° 16.305′, E 27° 12.090′, osoite: Auttikönkääntie 119, Rovaniemi.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7352121 E 509074

Esittely Suomen vesiputoukset -sivustolla.

2 replies
  1. Kalervo Kantola
    Kalervo Kantola says:

    Ensi kerran Auttikönkään kierroksella ihmettelin joen ja tien välissä, kalion laella pientä, halkaisijaltaan noin metrin suota.Siinä kasvoi rahkasammalta ja joku pieni puu. Myöemmin aloin miettiä, että siinäkin saattaa olla pieni hiidenkirnu. Toisella käynnillä en ehtinyt sitä löytämään, kolmannella löysin kun sisukaasti etsin. Sen jälkeen en ole siinä maastossa käynyt. Toiveeni on, että kohde olisi ainakin luonnon ystävien tiedossa ja että se saisi säilyä koskematta mallina siitä, millaisia avaamattomat hiidenkirmut ovat mahdollisesti olleet.

    Vastaa
    • Heikki
      Heikki says:

      Oliko kyseinen paikka kalliossa vai vain laella?
      Kyseisellä alueella on aikojen alussa saalistettu peuroja,pääasiassa pyyntikuopilla. Kyseessä voi olla vanha pyyntikuoppa, jos ei kalliossa ollut. Alueella on myös jatkosodan aikaan kaivettu paljon juoksuhautoja ja tykistö pesäkkeitä. Joita ei tosin koskaan käytetty. Paikkaa en ole nähnyt, mutta jos kyseessä voisi olla otollinen paikka järeämpää sotakalustoa sijoittaa, voi kyseessä olla myös sellainen.

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.