Aurinkoinen melontaretki Rauman suurimpaan saareen Nurmekseen

Rauman saaristo on kuin tehty melontaan, koska Rauman suurin saari Nurmes antaa melojalle hyvän suojan tuulelta. Nurmeksen luonto on monipuolista, eteläosa Pihlus on karumpaa, kun taas keskiosa selvästi rehevämpää. Upean luonnon ja aavan merimaiseman lisäksi Nurmeksessa on mielenkiintoinen historia. Todistettavasti retkeilijöitä, kalastajia ja hylkeenpyytäjiä on käynyt Nurmeksessa ainakin 1700-luvulta alkaen. Nurmeksessa on myös vanha kalastajan tila, Päiväranta, josta viimeisin vakituinen asukas muutti pois parisen kymmentä vuotta sitten. Pihluksen säikkä on suosittu retkeily kohde veneilijöille, sen valkoinen hiekkaranta houkuttelee helposti retkeilijän polskahtamaan veteen.

Melontaretki Nurmekseen
Reitin pituus: meloen 12 km ja kävellen 1,5 km
Reitin kulkuaika: 5 tuntia, sisältäen pitkät tauot
Tulipaikat: Päiväranta (polttopuu huolto) ja Pihlus (ei polttopuita)
Paikka kartalla: Lähtöpaikka Rokinnokka P-paikka
Vaativuus: Keskivaikea reitti (riippuu tuuliolosuhteista)

Aloitimme melontaretkemme Rokinnokan veneenlaskupaikalta Raumalla. Päivä oli todella kaunis, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja tuulta ei ollut juuri lainkaan. Merellä on useimmiten lähes aina vähän aallokkoa, mutta nyt oli lähes tyyntä. Meloimme saarien välistä Hevoskartan ja Kataviston saarien rantoja pitkin kohti Nurmesta.

Ensimmäinen levähdyspaikkamme oli Päiväranta, Nurmeksen eteläpuolella sijaitseva vanha kalastajan tila. Sinne tuli matkaa noin 3,5 km. Päivärannassa on iso matala ranta, johon on helppo rantautua kajakilla ja iso laituri, johon pääsee hyvin vaikka isommallakin veneellä. Tutkiskelimme päivärannan asukkeja ja ympäristöä. Päivärannassa laiduntaa joka kesä lampaita ja hevosia sekä ihan pihapiirissä on kanoja ja kukkoja ilahduttamassa kävijöitä. Päivärannan tilaa vuokrataan pääasiassa koululais- ja opiskelijaryhmille, mutta pihapiiri on kaikkien käytettävissä. Pihalla on hyvä puugrilli, nuotiopaikka sekä polttopuita.

Täydellinen melontakeli nautiskeluun Rauman saaristossa.
Päivärannan vanha kalastajan tila Nurmeksessa.
Rohkeat lampaat tulivat heti tervehtimään vierailijoita luultavasti rapsutusten toivossa.

Päiväranta-vierailun jälkeen lähdimme melomaan Nurmeksen etelärantaa kohti Pihlusta. Pihluksessa on venelaituri itäpuolella, me jatkoimme matkaa vielä Pihluksen rantaa myöden länteen päin. Ihastelimme kaukana siintävää Kylmäpihlajan majakkaa, joka olisi ollut hyvin saavutettavissa vallitsevassa merisäässä. Päätimme kuitenkin pysyä suunnitelmassa, eli rantauduimme Pihluksen etälärannalle ja lähdimme kävelemään kohti Pihluksen nuotiopaikkaa Pihluksen länsipuolella.

Pihluksen eteläranta on ihan mielettömän hienoa kalliorantaa. Vaikka olenkin itse paljasjalkainen raumalainen niin näissä maisemissa tulee jotenkin sellainen olo, että olisi jossain kauempanakin reissussa. Nurmeksessa kiertää paljon retkeilyreittejä, ja reitit on merkitty myös maastoon. Syksyisin saaressa on järjestetty vuosittain polkujuoksutapahtumakin Nurmes Trail, jonka pisin reitti on 22 km. Raumanmeren retkeilykartta, josta löytyy myös Nurmeksen retkeilyreitti, löytyy Rauman kaupungin nettisivuilta: Raumanmeri-esite.

Rantautuminen Pihlukseen.
Pihluksen mahtavia rantakalliota.

Pihluksen nuotiopaikka sijaitsee länsirannalla, josta ei merimaisema paljon parane: aava meri edessä ja ihana hiekkaranta. Pihlus sekä suurin osa Nurmeksen saaresta on luonnonsuojelualuetta, ja pieni osa kuuluu myös Selkämeren kansallispuistoon. Tästä huolimatta Pihluksessa voi tilapäisesti leiriytyä ja majoittua vaikka riippumattoon yöksi. Nuotiopaikalla ei ole puuhuoltoa, mutta kajakissa kulkee hyvin mukana vähän puitakin, niin saa leiritulet syttymään ja ympäristöstä voi katsoa, jos maasta löytyy katkenneita oksia. Ensin tulee toki tarkistaa, ettei maastopalovaroitusta ole annettu – silloin tulia ei tule tehdä.

Grillasimme nuotiolla makkarat ja keitimme nokipannukahvit. Jälkkäriksi olin vielä leiponut mustikkapiirakkaa.

Pihluksen hiekkarantaa.
Metsää lähellä Pihluksen rantaa.
Pihluksen rantakallioita, tarkkasilmäinen voi kuvassa nähdä Kylmä-Pihlajan majakan.

Runsaan lounastauon jälkeen suuntasimme takaisin kajakeille. Matkalla pysähdyimme ihmettelmään Ryssänuuneja, ne ovat suorakaiteen muotoisia ja kooltaan noin 1,5 x 1–1,5 metrisiä kivikasoja, joissa on paistettu leipiä ja kuivatettu kaloja. Niitä on aikoinaan tehneet venäläiset isovihan ja pikkuvihan aikana, mutta myös suomalaiset tekivät näitä. Lisää historiasta voi lukea selkämeren sivuilta: Selkämeri, Ryssänuunit.

Kun saavuimme rantaan huomasimme, että meressä uiskenteli meduusoja kajakkien lähellä. Olivatpa ne hauskan näköisiä, harmi ettemme saaneet kunnolla kuvaa otettua. Takaisin Rokinnokkaan kiertelimme Rauman edustalla olevien saarien kautta, matkan varrelle osuivat mm. Pihluksen Korkiakari, Suokarit ja Leppäkari sekä lopuksi vielä kiersimme Karvatin saaren, joka tuttu monelle raumalaiselle rippikoulusta. Karvatissa on pidetty jo vuosia kesäisin rippileirejä. Mahtava retkipäivämme Rauman saaristossa päättyi Rokinnokan veneenlaskupaikalle. Nostimme kajakit auton kyytiin ja lähdimme kotiin. Seuraavalla kerralla, kun melontasää on näin tyyni, matkamme kohdistuu varmasti Kylmä-Pihlajan majakkasaarelle.

Opasteita Nurmeksen retkeilypoluilla.
Ryssänuunit ovat säilyneet Nurmeksessa satoja vuosia.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.