Ammattisotilaiden opissa luontoon? Karu Survival opettaa selviytymään Pohjois-Karjalan erämaissa – luonnon ehdoilla

Pohjois-Karjalan syrjäisillä seuduilla, Euroopan itäisimmässä erämaassa, toimii suomalainen Karu Survival. Karu opettaa selviytymistä tavalla, joka kutkuttaa varmasti jokaisen suomalaisen retkeilijän mieltä: millaista olisi lähteä luonnossaliikkumis- ja selviytymisoppiin Itä-Suomen erämaihin, kun opettajina on entisiä ammattisotilaita?

Kun armeijalla pitkään työskennelleiden Mikko Kettusen ja Juhani Nevalaisen prikaati joitakin vuosia sitten lakkautettiin, miehet olivat mietinnän edessä. Muutto ei houkutellut, eikä työttömyys, joten jotain piti keksiä.

– Meillä molemmilla on luonto lähellä sydäntä, ja halusimme tarjota palveluita tavallisille ihmisille, pääkouluttaja Kettunen kertaa Karun synnyinaikoja.

Yritys perustettiin elokuussa 2016, ja vuonna 2017 pilotoitiin ensimmäiset kurssit eri asiakasryhmille. Suosiota alkoi löytyä, ja myös ulkomaille vahvasti markkinoiva Karu saa tässä kuussa asiakkaan jo Lähi-Idästä saakka.

– Lanseerasimme käsitteen Easternmost frontier of Europe (Euroopan itäisin raja). Täällä itä ja länsi kohtaavat, ja armeijat ovat aikojen saatossa kulkeneet yli monesta eri suunnasta. Lisäksi olemme yhdellä Suomen karhutiheimmistä alueista. Tämä kaikki kiehtoo ihmisiä aina ulkomaita myöten, Kettunen kertoo.

Karu survival järjestää retkien ja vaellusten lisäksi kursseja perusretkeilytaidoista aina arktiseen selviytymiseen sekä löytävään luontokuvaukseen. Koulutukseen pääsee niin ryhmä kuin yksittäinenkin ihminen – esimerkiksi ensi kesänä pidettävälle Bushcraft Basics -kurssille voi ilmoittautua kuka tahansa, lähtötasoon katsomatta.

Karu SurvivalPhoto: Johanna Kokkola

Kettunen ja Nevalainen ovat ottaneet asiakseen kouluttaa erätaitoja paitsi aikuisille, myös lapsille ja nuorille. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi paikallisten koulujen kanssa.

– Olemme muun muassa järjestäneet kurssipäivän, jonka oppilaista osa oli perheettömiä maahanmuuttajanuoria ja osa suomalaisia oppilaita, joilla on erityistarpeita. Päivän aikana nuoret pääsivät oppimaan ja tekemään yhdessä ja samalla tutustuivat toisiinsa, Kettunen kertoo.

Luonto etusijalla

Moni Karun opissa ollut, etenkin ulkomailta tullut matkaaja on Kettusen mukaan ollut täysin ihmeissään jo siitä, että saa retkeillä maastossa, jossa liikkuvat myös suurpedot karhu, susi, ahma ja ilves.

– Lisäksi sijaintimme idässä kiehtoo ihmisiä, ja haluammekin tehdä Pohjois-Karjalaa matkailukohteena tunnetuksi. Meillä on luonnossamme monia samoja upeita piirteitä kuin Lapissa, mutta lisäksi meillä on sellaista havumetsää, joka Lapista puuttuu.

Luontoarvot ja kestävä toiminta ovat Karulla keskiössä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että maastossa liikutaan aina vain lihasvoimin kuten kävellen, meloen tai hiihtäen. Moottorikelkkoja tai mönkijöitä ei käytetä lainkaan, ja miehet ovat tukemassa muun muassa Saimaan järvilohen suojelua.

Lisäksi kestävän ja vastuullisen luonnossaliikkumisen perusteet ovat osa jokaista kurssia.

– Meillä on hyvät sopimukset maanomistajien kanssa niin, että pystymme vetämään kursseja monissa ei paikoissa. Näin yhtään paikkaa ei tarvitse rasittaa niin, että se alkaisi kulua. Kursseilla myös opetamme ihmisille, että kun maastossa jatkaa matkaa, tulee paikan näyttää siltä, kuin siellä ei olisi kukaan ollutkaan, Kettunen kertoo.

”Yksi kestävän retkeilyn esimerkki liittyy kuluttamiseen. Otetaan esimerkiksi lusikka. Onko tosiaan aivan välttämätöntä olla erillistä retkilusikkaa? Vanha soppalusikka keittiön kaapista ajaa aivan saman asian. Jos lusikka kuitenkin on pakko hankkia, niin maksa viisi euroa enemmän ja osta muovisen sijaan teräksinen – siinä sinulla on retkilusikka loppuelämäksesi.”

Pääkouluttaja Mikko Kettunen, Karu Survival
Mikko Kettunen, Karu Survivalin perustaja. Kuva: Johanna Kokkola

Parin vuoden aikana Kettusen ja Nevalaisen on onnistunut luoda samanhenkisten, paikallisten matkailuyrittäjien kanssa myös yhteistyöverkosto, joka hyödyttää jokaista osapuolta. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi majoittajien ja muiden aktiviteetteja tarjoavien yritysten kanssa. Yhteistyön kautta vaikkapa koiravaljakkoretket saadaan järjestettyä, jos asiakas sitä toivoo.

Erätaidot, jotka jokaisen tulisi hallita

Kun kysyn Kettuselta, mitkä perustaidot tulisi jokaisen luonnossaliikkujan hallita, vastaus tulee jo ennen, kuin ehdin saada kysymystä loppuun: puukon käsittely ja huolto.

– Tämä taito on monelta suomalaiselta pahasti hukassa, vaikka oikeastaan sen pitäisi olla meille ihan ylpeysasia. Nuorimmillaan olemme opettaneet puukkotaitoja kakkos- ja kolmosluokkalaisille, Kettunen kertoo.

Yleisin ongelma puukon käsittelyssä on, että puukko on liian tylsä. Se pitää osata teroittaa. Puukonkäsittelytaitojen hiominen on paras aloittaa kiehisten vuolemisella, jolloin puukkoon saa tuntumaa.

Toinen tärkeimmistä erätaidoista on Kettusen mukaan tulen tekeminen ja käsittely.

– Tuli pitäisi pystyä saamaan aikaiseksi kaikissa tilanteissa. Pitää tietää mikä palaa ja mikä ei pala, ja pitää osata tehdä sekä valmistelut ennen sytyttämistä, että tietenkin jälkihuolto eli kunnon sammutus, Kettunen luettelee.

Kolmas perustaito on suunnistus ja toiminta eksyttäessä. Siihen Kettunen neuvoo käyttämään STOP-muistisääntöä:

  • S eli stop: pysähdy, jotta et eksy enää enempää.
  • T eli think: ajattele. Missä olit viimeksi kartalla? Mihin olet mielestäsi liikkunut sen jälkeen ja paljonko? Mitä muistat matkan varrelta?
  • O eli observe: tarkkaile ympäristöä. Näkyykö maastossa jotain mistä saisit vihiä sijainnistasi? Onko lähettyvillä avonaista paikkaa, mihin voit tehdä merkin itsestäsi etsijöille? Tarkkaile maastoa myös sillä silmällä, että miten voit selviytyä siinä. Onko saatavilla vettä ja suojaa?
  • P eli plan: tee suunnitelma. Tee jokin merkki itsestäsi etsijöille ja tee olosi niin mukavaksi kuin mahdollista. Tee suoja ja tulet, syö, juo ja pysyttele lämpimänä.
Kuva: Johanna Kokkola

MS-vaellusporukan kanssa Haltille

Karun toiminta sai julkisuutta vuonna 2018, kun ryhmä MS-tautia sairastavia suomalaisia valloitti Haltitunturin Kettusen johdolla. Vaelluksen valmistelut olivat kestäneet noin vuoden ajan, ja vaellettava matka huipulle ja takaisin oli yhteensä 110 kilometriä.

Reissu sujui lopulta erinomaisesti, mutta kaikkeen oli luonnollisesti varauduttu.

– Ammattisotilaana olen nähnyt kaikenlaista, joten missään vaiheessa en pitänyt tätä mahdottomana. Se vaati vain todella hyvän valmistautumisen, jokainen askelkuvio oli suunniteltava tarkoin, Kettunen kertoo.

Harjoitusleiri pidettiin Kolilla, ja vuoden aikana kohotettiin systemaattisesti myös ryhmäläisten kuntoa. Kunnon kohotessa osa ryhmäläisten kärsimistä MS-taudin oireista jäi muun muassa painon pudotessa pois, mikä lopulta helpotti vaellusta suuresti.

Valmistelujen aikana Kettunen konsultoi MS-tautia tuntevia asiantuntijoita, ja jokaisen ryhmäläisen kanssa kerrattiin henkilökohtaisesti, että millaisia oireita sairaus heissä aiheuttaa – oireet kun eivät ole kaikille samat. Yleisesti MS-tauti voi aiheuttaa esimerkiksi tunnottomuutta raajoissa, mikä luonnollisesti voisi Haltin rinteen kaltaisessa, vaativassa kivikossa johtaa onnettomuuksiin.

– Olimme valmistautuneet evakuointiin ja miettineet, kuinka apu saataisiin paikan päälle minnekin. Myös esimerkiksi avomurtumiin ja runsaisiin verenvuotoihin oli pitänyt varautua. Onneksi kaikki sujui lopulta aivan täydellisesti, Kettunen muistelee.

Karun juttuja tulossa myös Retkipaikkaan

Vuonna 2019 saat lukea myös Retkipaikasta Kettusen ja Nevalaisen kirjoittamia retkijuttuja. Miehet esittelevät kotiseudultaan omia suosikkikohteitaan, joissa he haluavat kannustaa ihmisiä vierailemaan.

Ensimmäinen artikkeli tulee esittelemään Pohjois-Karjalaa retkiseutuna yleisellä tasolla: mitä kaikkea alueelta löytyy, ja mitä siellä voi eri vuodenaikoina tehdä.

– Itse aion myöhemmin esitellä myös Ylä-Koitajokea, Naarvankorven aluetta sekä sellaisia pistemäisiä paikkoja Patvinsuon kansallispuistosta, jotka vetävät hiljaiseksi, Kettunen kertoo.

– Nevalaisen jutuista ainakin osa tulee keskittymään kalastukseen, hän paljastaa.

Kettusen ja Nevalaisen artikkelisarja Retkipaikassa alkaa alkuvuonna 2019.

Kuva: Johanna Kokkola

Lue lisää:

KaruSurvival.com

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.