Tässä eräänä iltana oli taivas taas maalattu sellaisin vedoin, että kamerahan se oli kaivettava esiin. Ei tällaista maisemaa voi yksin omaksi ilokseen jättää. Samaa voin taas sanoa myös muiden retkeily ja luontoblogien annista. Esoteerinen maantiede kävi Sastamalan pirunluolassa: ”Kansan suissa luolan mittasuhteet ovat venyneet omiin sfääreihinsä. Luolasta kuulemma johtaa tunnelit niin Vesilahteen Laukon kartanon kellariin […]
Taitaa olla viides vuosi putkeen, kun tutulla kantarellipaikalla odottaa keltaisten lisäksi yksi ryhmä hyvin kalvakkaita kantarelleja. Muutoin ulkomuotonsa ja makunsa on kuin keltaisilla sisarillaan, joiden kanssa jakavat vielä saman montun. Rintarinnan siinä kasvavat pitkänmallinen ryhmä albiinoja ja vierellä toinen moinen tavallisia keltavahveroita.
Juha kertoi Myhinpään metsiä kolutessaan törmänneensä luolaan, jota ei sen tarkkemmin ollut tuolloin ehtinyt tutkimaan. Kun pahin sade sattui taukoamaan sopivaan aikaan ja osin samalle suunnalle oli muutoinkin menoa, niin päätimme lähteä tarkistamaan, mitä kohde oli niellyt. Ensimmäinen merkki lähenevästä kohteesta oli ylärinteessä seissyt komea siirtolohkare. Sitä lähestyessä eteläsivulta paljastuikin lohkareluolalle poikkeuksellisen kaunis suuaukko, […]
Se aika, jonka ihminen on kalastamassa, ei ole elämästä pois vaan tulee sen päälle. Siis vesille oli taas tieni vievä. Päivän suunnitelmiin mahtui niin ahventa kuin kuhaa, koska niiden väliltä oli liki mahdoton valita. Seuraavaksi tarvitsin siis matoja, joiden löytäminen heinäkuussa on harvoin teettänyt näin vähän työtä. Ei tarvinnyt könytä edes ojan pohjalle, vaan pihan […]
Kantarellikausi alkaa olla parhaassa terässään. Keltaisia aarteita nousee vähän joka puolelle ja laatu on priimaa. Perunapenkistä, ryytimaasta ja kalavesiltä saa vielä sellaiset kaverit, että nälkä tulee laihemmallekin kaverille. Viime päivinä on sen verran ilimoja pijellyt, että piti sateen tauotessa piti tuulispäänä suunnata tarkastamaan muutama kantarellipaikka, joille ei vielä tällä kaudella ollut ehtinyt. Eikös vastaan ryöminyt […]
Jos löydät hirven, niin jaa kuva. Kerro muille kauanko etsimisessä meni ja katso mitenkä nopeasti kaverisi selviävät tehtävästä.
Soiden kohdalla alkaa olla autoa jo joka seisakkeella. Näiden perässähän ne. Hillat,lakat, muuraimet, suosmuuraimet alkavat olla pian kypsiä. Rakkaalla herkulla on monta nimeä. Mikä on sinun mielestäsi se suuhun sopivin?
Vaikka Suomen luontokin tarjoaa monelle ylittämättömiä haasteita, niin Kanada painii kuitenkin omassa luokassaan. Peter Persson on astetta kovempi kaveri, rohkea, ellei uhkarohkeakin. Hän vaelsi Kanadan koskemattomissa erämaissa 23 vuorokautta täysin yksin.
Metsien ja muiden retkikohden ohessa me retkipaikkalaiset koluamme sujuvasti myös blogosfääriä etsien edes jollain tasolla samanhenkisiä blogeja ja tutkien niiden antia. Niin mainioksi olemme sen toistuvasti saaneet todeta, että moinen ilo on jaettava kanssanne arvon lukijat. Tästä eteenpäin lupaamme silloin tällöin toimittaa katsauksen siitä, mistä muualla puhutaan. Jos teillä on ajatuksia tai toiveita siitä, miten […]
Viikolla 27 olimme tulevaisuuden retkeilijä Ahtin kanssa tutustutumassa Suonenjoen eteläosissa Ahvenisen takana kiemurtavan metsäautotieverkoston varrelta löytyviin maisemiin. Iltapäivän tarkoitus oli tiedustella ympäristöä tulevia reissuja varten. Tämä tavoite täyttyikin mainiosti ja lisäksi kivikkoisen kangasmaaston, nuorten mäntymetsien ja erämaajärvien täyttämälle matkalle osui muutama kuvaamisen arvoinen kohde. Hienompana ehkä metsästysseuran halkoliiteri, joka oli seiniltään valtaosin haloista tehty. Kotvan […]