1500-luvun Wanha Turku Jaakko Ilkan aikaan – matkalla Katariinanpyörä-romaanin maisemissa

Historiallinen romaani Katariinanpyörä (Otava 2021) kertoo nuijasodan ajasta Jaakko Ilkan lesken silmin. Kirjan avulla voit heittäytyä helposti renessanssin ajan myrskyisen Ruotsi-Suomen tunnelmiin.

Miltä 1500-luvun lopun Turku näytti ja onko siitä yhä jotain jäljellä nykyajan matkailijalle?

Löydät tässä kolme kohdevinkkiä, joiden kautta voit nähdä ja kokea Jaakko Ilkan ajan Turkua rahvaan tapaan kaduilla, kujilla ja jopa maan alla! Lisäksi vierailemme hengellisissä ja hallinnollisissa maisemissa ajan tapaan.

1500-luvun maailmankuva ja Suomi kartalla (Carta Marina 1539). Turku ympäröity valkoisella.

Ilkkalan Susanna -sarjan ensimmäisessä osassa seurataan nuorta leskeä nuijasodan jälkeisissä kuohuissa.

Verinen nuijasota on ohi, mutta teilatun kapinapäällikön Jaakko Ilkan leski Susanna Katariina on yhä vaarassa, sillä Kyrön kirkonkylän väki syyttää Ilkan perikuntaa kapinan epäonnistumisesta. Tulenaran tilanteen ratkaistakseen Susanna päättää lähteä hakemaan suvultaan apua Turusta.

Pohjolan hansakaupan, maustekauppiaiden killan ja tervahovien keskellä kamppaillessaan Susanna kohtaa totuuden herransa ja kuninkaansa sodasta. Kumpi on lopulta vahvempi, tahto unohtaa vai taistella edelleen?

– Katariinanpyörä, takakansiteksti

Saksalaiset porvarit Turussa

Perimätiedon mukaan Jaakko Ilkan leski olisi ollut turkulaisen porvarin tytär. Tuohon aikaan Lyypekki oli Itämeren vaikuttavin hansakaupunki ja lähes puolet Turun – Ruotsin toiseksi suurimman kauppakaupungin – rikkaimmista kauppiaista olivat lyypekkiläisiä porvareita. Vaikka hansan mahti oli hiipumassa kreivisodan jälkeen, eikä Ruotsi virallisesti kuulunut koskaan hansaliittoon, saksalaiset erotti yhä turkulaisessa katukuvassa. Heistä mainittakoon mm. kauppias Johan Såger ja tyttärensä Elin Säger, joka oli aikanaan Suomen talouselämän merkittävin nainen. Jakob Wolle puolestaan oli Suomen rikkain suurporvari 1630-luvulle saakka. Hän perusti Antskogin rautaruukin Raaseporiin.

Suomalaisista porvareista kiinnostavampiin kuului Katariinanpyörä-romaanissakin esiintyvä leski Karin Hakola, jonka kivinen asuintalo vanha Hakola sijaitsi Turun Suurtorilla vastapäätä Brinkkalan taloa.

Sukututkimus vihjaa, että ulkomaankauppaa harjoittanut Jaakko Ilkka olisi saattanut solmia toisen liittonsa saksalaiseen sukuun.

Lyypekkiläisistä mm. Eichmannit kävivät kauppaa Kurikassa 1636. Katariinanpyörä-romaanissa Jaakko Ilkan nuorikko on lyypekkiläisen hansakauppiaan tytär, Susanna Katariina Weck. Historian kirjat tuntevat Turusta 1598 lyypekkiläisen kauppakisällin, aikansa vaihto-oppilaan, Jonatan Weckin. Vastaavasti Ruotsin suurimassa kaupungissa Tukholmassa oli vahva saksalaisten kauppiaiden keskittymä.

Vaikka historiallinen romaani on kaunokirjallisuutta, se pyrkii elävöittämään todellista mennyttä aikaa.

Kuva: Luostarin välikatu on ainutlaatuinen jäänne keskiaikaisesta Turusta.

1. Vieraile Turun wanhassa keskustassa: Luostarikortteli ja Aboa Vetus

Vaikka Turun keskustan ilme on uudistunut, wanha porvarien Turku näkyy yhä Suurtorin ympäristössä. Luostarin kivitalokortteli nousi porvarien asuinalueeksi 1500-luvulla ja Luostarin välikatu muistuttaa yhä aikansa kapeista kujista.

Huom! Renessanssin Turussa ei ollut vielä katuvaloja. Katedraalikoulu sijaitsi vielä silloin keskustaa halkovan tuomiokirkkomuurin rakennuksissa. Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostari oli palanut 1537. Luostarinmäen käsityöläiskortteli (sekin hieno kesänähtävyys!) asutettiin vasta 1700-luvulla.

Vauras kivitalokortteli

Keskiajalla, eli 1200–1500-luvuilla, [Luostarikorttelin] alueen komeissa kivitaloissa asui kauppiaita. Tuolloin Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä kaupankäynnin, kirkollisen elämän ja hallinnon keskus. Monet esinelöydöt, kuten hopeakoristeiset veitset tai kultasormukset, viestivät asukkaiden vauraudesta.

Keskiajan jälkeen Luostarikortteliin muutti kauppiaiden rinnalle muun muassa Turun akatemian oppinutta väkeä ja hovioikeuden virkamiehiä.

Lähde: https://www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/vanha-turku

Vinkki! Vieraile:

  1. Suurtorilla ja Luostarin välikadulla. Huomaa myös kesän 2021 maksuttomat opastetut kävelykierrokset!
  2. Aboa Vetus -museossa vanhalla Luostarin jokikadulla

Aboa Vetuksessa voi tutustua keskiaikaisten kivitalojen raunioihin ja kulkea vanhaa Luostarin jokikatua pitkin. 

Aboa Vetus on maan alta löydetty kaupunginosa, jossa on eletty vuosisatojen ajan. Suomen ainoa arkeologinen museo syntyi laajojen kaupunkiarkeologisten kaivausten tuloksena 1990-luvulla.

Aboa Vetuksen alueella voi ulkea keskiaikasta Luostarin Jokikatua ja tutkia kadun varrella sijainneiden kivitalojen raunioita.

Lähde: https://www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/vanha-turku

Aboa Vetus vie maan alle historiallisiin kerroksiin.

2. Koe tunnelmallinen tuomiokirkko Aurajoen varrella

Vain joitakin vuosia aiemmin uskonpuhdistus oli saanut alkunsa saksalaisen munkin ja teologin Martti Lutherin opetuksista. Kirkossa käyminen kuului jokaisen kristityn arkeen ja on todennäköistä, että erityisesti hurskaat luterilaiset lyypekkiläisporvarit suosivat Suomen hienointa katedraalia.

Turun tuomiokirkko ja rauhallisesti virtaava Aurajoki ovat edelleen kaupungin keskustan merkittävimpiä, pysyvimpiä maamerkkejä.

Turun tuomiokirkkoon on myös haudattu nuijasodan aikaan eläneitä pohjalaisia. Flemingin huovit tappoivat Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentiin kirkon eteiseen hakkaamalla häntä kirkon avaimilla. Kirkkoherran poika opiskeli nuijasodan aikaan Uppsalan yliopistossa, mutta nousi myöhemmin Suomen piispaa seuraavaksi. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon vuonna 1633.

Vinkki! Vieraile tuomiokirkossa hautakierroksella:

  1. Turun saksalaissyntyisen pormestarin Hans Platzin haudalla (hänen 1.vaimonsa haudattiin nuijasodan kynnyksellä 1595.)
  2. Nuijasodassa kuolleen Ilmajoen kirkkoherran pojan, Jaakkima Matiaksenpoika Stutaeuksen haudalla.
Mahtavien holvien hämärässä on kuljettu vuosisatoja.
Aatelisten vaakunat muistuttivat rahvasta ja porvareita säätyeroista.

Uskonpuhdistuksen tuomia muutoksia kirkossa

Katolisia perinteitä karsittiin vähitellen. Kirkkolaulua muutettiin. Tuomiokirkossa toteutettiin ensimmäinen ruotsinkielinen messu 1536.

Tuomiokirkon 42 pyhimysalttaria poistettiin käytöstä, pyhien kuvat ja veistokset varastoitiin sakaristoon. Eri alttareilla pidettyjen messujen sijasta jumalanpalvelus keskittyi pääalttarille ja saarnatuoliin. Tuomiokirkko sai veistetyt penkit kirkkoväelle. Sivukappeleista tuli hautakappeleita.

Suomen kirjakielen kehittäjän Mikael Agricolan suomennosten avulla jokainen seurakuntapappi pystyi toimittamaan messun suomen kielellä.

Tuomiokirkon omaisuus siirtyi valtiolle. Kelloverona Tukholmaan kuljetettiin yksi kirkon suurista kelloista. Turun dominikaaniluostari paloi 1537 eikä sitä enää korjattu. Tuomiokirkon tilit siirtyivät kruunun hoitoon.

Ruotsin valtakunta omaksui luterilaisen opin lopullisesti 1593 ja katolinen aika päättyi nuijasodan melskeisiin 1599.

Lähde: Turuntuomiokirkko.fi – Uskonpuhdistuksen aika 1527-1599

3. Elämää kruunun hallinnossa: Turun renessanssilinna ja kuilutyrmä

Jaakko Ilkka ja pohjalaiset isännät vangittiin Turun linnan kuilutyrmään tunnusvankeuteen keväällä 1596 ensimmäisen kapina-aallot seurauksena. Todennäköisesti tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun menestynyt maakauppias vieraili Suomen pääkaupungissa – mutta kenties se oli ensimmäinen kerta hänelle linnan muurien sisäpuolella.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on turku_7_jv-1030x688.jpg
Turun vanhan päälinna porrastorni sisäpihalta päin. Porrastornit korvasivat valmistuessaan vuonna 1550 ja 1558 vanhat puiset katokselliset solakäytävät.

Juhana-herttua muokkasi Turun linnaa vastaamaan renessanssin avaria ja valoisia ihanteita. Täysin siinä ei onnistuttu, sillä linna oli vanha ja tehty puolustuskäyttöön. Kaarle-herttua valtaannousun aikaan Turun linna varustettiin jälleen kerran kestämään piiritystä. Vanha päälinna henkiikin yhä väkevästi aikaa, jolloin sen muurien toivottiin suojaavan vihollisen tykkitulelta: ikkunat oli rakennettu sisäpihan suuntaan ja ulkomuurin keskiaikaisissa kerroksissa on vain pieniä ampuma-aukkoja.

Syksyllä 1957 Turun linna antautui Kaarlen joukoille muutamien viikkojen taisteluiden jälkeen. Vaikka Jaakko Ilkka ei ollut sitä todistamassa, hänen poikansa ja leskensä selvisivät kapinasta.

Jaakko Ilkan vankeusaikaa ajatellen merkittävimpiä Turun linnan nähtävyyksistä ovat Turun linnan Vanginvartijoiden huone ja linnan kuilutyrmä.

Todennäköisesti vasta syksyllä 1596, Pyhän Katariinan juhlan alla, Jaakko Ilkan onnistui paeta tyrmästään. On arvoitus, miten teko onnistui. Erään teorian mukaan Ilkka punoi vaatteistaan köyden ja laskeutui sen varassa muurien ylitse. Suurin arvoitus on kuitenkin se, miten hänen onnistui paeta syvästä onkalosta, jossa häntä säilytettiin. —

Mitä ilmeisimmin Jaakko Ilkka sai apua linnan sisältä, sillä ainakin Turun porvareilla oli syynsä vastustaa Klaus Flemingiä. Samanlaiset motiivit Jaakko Ilkan auttamiseksi oli niin sanotuilla kaarlelaisilla eli niillä, jotka tukivat Kaarle-herttuaa ja hänen pyrkimyksiään. 

Lähde: Ilmajoki.fi

Esilinnan 1600-luvun tapaan kalustetut tyylihuoneet esittelevät Turun linnan renessanssiaikaa. Espanjalainen muoti suosi mustaa ja punaista. Helmi- ja kultakoristeissa ei säästelty.

Albert Edelfeltin maalaus ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” sijoituu Turun linnan Sturen kirkkoon. Maalaus esittää Kaarle-herttuaa, jonka yllytyksestä Jaakko Ilkka ja nuijamiehet taistelivat puolalaista kuningasta vastaan. Maalauksessa Turun linnan valloittanut Kaarle tarttuu edesmenneen vihollisensa kätyrin, rautamarski Klaus Flemingin partaan.

Todellisuudessa Klaus Fleming kuoli jo huhtikuussa 1597 ja hänet haudattiin Paraisten kirkolle sukuhautaan. Kaarle valloitti Turun linnan vasta saman vuoden syyskuussa, joten maalauksen kohtaamista ei koskaan todellisuudessa tapahtunut. Siitä huolimatta kirkossa on mitä todennäköisemmin rukoiltu monesti rauhan puolesta – sekä katolisena että luterilaisena aikana.

Kuva: Sturen kirkko.

Kiertokäyntimme 1500-luvun lopun Turussa on päättymäisillään. Kun poistut Turun linnasta, suosittelen vielä käyskentelemään hetken Juhana Herttuan puistossa. Tunnistat sen makasiineista, jotka muistuttavat 1500-luvulla linnaa ympäröineistä rakennuksista ja varustuksista.

Vuonna 1596 linnanportin eteen rakennettiin hirsistä uusi paaluvarustus, johon sijoitettiin kanuunoita kolmeen kerrokseen. 1597 linnaa varustettiin kuumeisesti Kaarle-herttuan piiritystä vastaan ja linnanportin edustalle tehtiin samanlainen puinen suojavarustus (träbulverket) kuin vuotta aiemmin sekä maavalleja ja varustuksia. Linnan muurien sisä- ja ulkopuolelle rakennettiin majoitustiloja lähes tuhannelle miehelle ja hevosille talleja, jotka taas rauhan tultua purettiin (1600-1601). Samaan aikaan hyökkäävät Kaarle-herttuan joukot rakensivat kuusi maalinnoitusta linnan edustalle.

Lähde: Turun linna / pihat ja ulkoalueet (s. 80)
Katariinanpyörä aloittaa itsenäisten Ilkkalan Susanna -romaanien sarjan.

Tunnelmallisin terveisin,

Johanna Valkama

www.johannavalkama.com

Katariinanpyörä on väkevä historiallinen romaani, joka elävöittää nuijasodan aikaa Ruotsi-Suomessa 1596-1597. Valkama sai innoituksen romaaniin pohjalaisilta isovanhemmiltaan. Kirjassa matkataan Ilmajoelta Turkuun muinaisen Kyrönmaan ja Satakunnan poikki. Kirja julkaisiin maaliskuussa 2021 Otavalta ja on saatavilla kovakantisena, e-kirjana ja äänikirjana.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.