Yksinkertainen idea ja mainio toteutus tekevät Köyliönjärvestä retkiluistelun ja potkukelkkailun mekan

Artikkeli kirjoitettu vuoden 2018 alussa. Päivitetty ajan tasalle marraskuussa 2019.

Silmiini sattui Finnairin Blue Wings -lehden artikkeli, jossa kerrottiin Säkylästä potkukelkkailun pääkaupunkina. Kun niinkin kansainvälinen lehti kuin Blue Wings kirjoittaa Köyliönjärven retkiluistelu- ja potkukelkkailuradan erinomaisuudesta, tulee siitä kertoa myös Retkipaikan lukijoille.

Kartta
Aurattu retkiluistelu- ja potkukelkkailurata 5-15 km. Järven ympäri luonnonjäillä luistellen matkaa kertyy noin 25 km
3 laavua, 2 grillikatosta, varauskota
Helppo reitti

Nykyisessä Säkylän kunnassa, johon Köyliö liittyi vuonna 2016, sijaitsee Lallin legendasta tunnettu Köyliönjärvi. Toki yhä muistellaan, kuinka talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156, mutta talvella 2017 Köyliönjärvi nousi ennennäkemättömään suosioon jääratansa ja etenkin sinne tuotujen potkukelkkojen ansiosta. Suosion takana on ollut yksinkertainen idea ja sen kerrassaan mainio toteutus ja markkinointi. Median, somen ja puskaradion kautta radan maine on kiirinyt kauas Pyhäjärviseudun ulkopuolelle ulkomaita myöten.

Joitakin vuosia sitten Kari Hietala, mies radan aurausurakan takana, keksi kysyä paikallisilta yrityksiltä sponsoritukea potkukelkkoihin. Nyt niitä viilettää monessa eri koossa ja värissä pitkin jäätä eri yritysten ja yhteisöjen logoilla varustettuina. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kelkkojen määräksi saatiin sata ja taitaa niitä nyt olla jo enemmänkin. “Potkukelkat ovat erityisen hyvä kulkuväline esimerkiksi ikäihmisille ja lapsiperheille. Niiden käyttäjäkunta kasvaa jatkuvasti”, iloitsee Hietala mönkijänsä päältä aurauksen lomasta.

Potkukelkkoja on järven vastakkaisten rantojen molemmissa lähtöpaikoissa Pispan rannassa ja Lähteenkylän rannassa. Kelkat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kuva: Marja Kares-Oksman

Finnairin Blue Wings -lehden artikkelissa kerrotaan Säkylästä potkukelkkailun pääkaupunkina. Artikkelin mukaan ennen vuotta 2017 tuskin juuri kukaan oli kuullut Säkylästä, pienestä, noin 7000 asukkaan kunnasta Suomen länsirannikolla, ennen kuin kunnan asukas Kari Hietala keksi hankkia sata perinteisintä suomalaista kulkupeliä, potkukelkkaa, läheisen järven jäälle. Artikkelin mukaan tämäkin todistaa suomalaisen designin olevan ajatonta.

Satakunnan retkiluistelijoiden tulokasretkellä tammikuussa 2016. Kuva: Jouni Mäkelä

Köyliönjärvelle on jo yli kymmenen vuoden ajan aurattu luistelurata. Lumisina talvina on ollut mukava päästä luistelemaan auratulle radalle, kun lumi on estänyt luistelun muualla luonnonjäällä. Itse olin ensimmäisen kerran Köyliönjärvellä luistelemassa Satakunnan retkiluistelijoiden tulokasretkellä vuonna 2016 tammikuun lopussa. Tästä alkoi aktiivinen retkiluisteluharrastukseni.

Itse luistelen mieluiten ratojen ulkopuoella luonnonjäillä, Köyliönjärvi on kuitenkin mitä mainioin paikka päästä turvalliseti auratulle radalle luistelemaan.  Huolletun ja auratun radan lisäksi järven voi vähälumisina talvina ja jäätilanteen salliessa kiertää luonnonjäällä radan ulkopuolella. Tällöin matkaa kertyy noin 25 km ja taukopaikoissa on, mistä valita. Järven ympäri kierrettäessä laavuja tai grillikotia on viisi sopivan etäisyyden päässä toisistaan: Pispantien lähtöpaikalla, Taren rannan (Lähteenkylän) lähtöpaikalla, Kankaanpään kylän uimaranrannalla ja Yttilän Ottassa.

Pispantien kaikille avoimella laavulla voi paistaa makkaraa. Kotaa vuokraa Ristolan kyläyhdistys. Kuva: Marja Kares-Oksman

Köyliönjärven rata kerää kevätjäille satamäärin liikkujia ympäri lähiseutua ja kauempaakin. Viikonloppuretken kohde on helppo valita pienten lastenkin kanssa. Myös monet koiranulkoiluttajat löytävät tiensä Köyliönjärvelle. Ei ihme, että Köyliönjärven Facebook-ryhmäläiset ja muutkin somettajat intoutuvat jakamaan ottamiaan upeita kuvia, ja hyvä viesti kiirii yhä kauemmas.

Nuoretkin lähtevät sankoin joukoin luistelemaan ja potkukelkkailemaan. Jääkiekkoilija ei tietenkään jätä mailaansa kotiin luonnonjäille mennessäänkään! Kuva: Hanna Pere

Väkeä on liikkeellä niin retkiluistimilla, hokkareilla, kaunoluistimilla, potkukelkoilla kuin kävellenkin, ja radan ulkopuolella myös suksilla. Iloinen puheensorina kantautuu kauas tuttujen ja tuntemattomien kiitellessä yhteen ääneen idean totetusta ja vaihtaessa kuulumisia.

Luistelun riemua! Järven jää on niin tasainen, että siellä pystyi mainiosti luistelemaan hokkareilla ja jopa kaunoluistimilla. Kuva: Hanna Pere, vuosi 2018

Köyliön kansallismaisemassa pitkin poikin järveä mutkittelevalla auratulla reitillä on kaikkine silmukoineen pituutta parhaassa tapauksessa yhteensä noin 15 kilometriä, jos jäätilanne niin sallii.  Historian havinaakin voi aistia luistinten tai kelkan suhinan lisäksi, jos poikkeaa Kirkkokarissa Lallin surmaaman Pyhän Henrikin surman muistopaikalla.

Lähteenkylästä Pyhän Henrikintieltä – paikallisille kotoisasti Taren rannasta (kartta) – ja Ristolasta Pispantien päästä (kartta) lähtevä luistelubaana on saanut vuosien varrella lisää silmukoita ja oheispalveluita; rannoilta löytyy makkaranpaistopaikkoja ja viikonloppuisin jäällä radan varressakin on toisinaan mehutarjoilua ja makkaraa.

Järvellä järjestetään myös monia tapahtumia, kuten kuutamoluistelu helmikuun toisena lauantaina, ja kylien omia kokoontumisia. Kuva: Hanna Pere

Jäällä on tarjolla mehua ja makkaraa. Maitotonkkaan sai laittaa vapaaehtoisen maksun radan aurajaalle. Kuva: Hanna Pere

Jotkin talvet ovat retkiluistelijoille ja potkukelkkailijoille suosiollisimpia kuin toiset. Joskus, tosin valitettavan harvoin,  järvet jäätyvät jo marraskuussa, lunta on sopivan vähän, paukkupakkasia ei juurikaan ole ja aurinkokin näyttäytyy useasti.

Luistavia jäitä ja hyviä luistelu- ja potkukelkkailukelejä kaikille!

Vaikka kovia pakkasia ei vuoden 2018 talvella juurikaan ollut,  yhtenä retkipäivänäni pakkanen oli kuurannut kauniisti rannan järviruo’ot lähellä Kirkkokaria. Kuva: Marja Kares-Oksman

FAKTAA

Lähtöpisteet: Taren ranta eli Pyhän Henrikintie 1042 ja Pispantien päässä sijaitseva ranta. Lähtöpisteiden välinen etäisyys 2,6 kilometriä.
Radan pituus: yhteensä kaikkine silmukoineen noin 15 kilometriä. Radalla voi tehdä monen mittaisia lenkkejä. Pisin lenkki on 10 kilometriä.
Palvelut: Paikalliset yritykset ja yhteisöt ovat sponsoroineet potkukelkat vapaasti kaikkien käytettäväksi, mutta ne tulee palauttaa aina lähtöpisteeseen.
Rajoitukset: Radalla voi liikkua luistellen, potkukelkkaillen tai kävellen. Moottoriajoneuvoilla radalle ei ole asiaa.
Kunnossapito: Säävaraus. Radan kunnossapidosta on vastannut Kari Hietala. Säkylän kunta sponsoroi kunnostustyötä.
Muuta: Järven ympäri voi kiertää myös radan ulkopuolella jää- ja lumitilanteen salliessa.
Huom. Muistattehan ainakin radan ulkopuolella retkiluistelun pakolliset varusteet: naskalit, heittoliina ja haararemmillä varustettu kelluttava reppu vaihtovaatteineen. Kypärää suositellaan.

Köyliönjärven luistelu- ja potkukelkkailuradan reittikartta.

Opastusta retkiluisteluun alueella:
Kannattaa liittyä Suomen Retkiluistelijat ry:n jäseneksi. https://skrinnari.fi

Opastusta voi tiedustella myös Avec Marjalta

Lisätietoa:

https://www.visitpyhajarviseutu.fi
facebook: i♥️köyliönjärvi

Lisää kirjoittajan artikkeleita Retkipaikassa: https://retkipaikka.fi/kirjoittaja/marja-kares-oksman/
Kirjoittajan oma blogi: Avec Marja – Hetkiä ja retkiä luonnossa