Viestejä esi-isiltä Hossan Värikalliolla

Ensikosketukseni kalliomaalauksiin oli 10-vuotiaana lukiessani Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjaa, jossa seikkaillaan Australian aavikoilla. Mietin silloin, miten joku tuhansia vuosia vanha ”maali” voi pysyä kivessä niin kauan, kun 2 vuotta sitten maalattu talon seinä rapisee kuin joulukuusi Loppiaisena.

Mielenkiintoni heräsi kun kuulin, että eräs Suomen komeimmista kalliomaalauksista, Värikallio nimeltään, sijaitsee Hossassa ja on saavutettavissa muutaman tunnin patikoinnilla. Eräs toinen mielenkiintoinen fakta on, että Suomen ensimmäisen kalliomaalauslöydön Kirkkonummella ilmoitti säveltäjä Jean Sibelius!

Reitit Värikalliolle

Suunitellessani reittiä poikkesin Hossan luontokeskukselle kyselemään, mistä paikalle parhaiten pääsisi. Sain käteeni kartan, johon rustasin mahdollisia lähestymissuuntia. Kännykkäverkoista kerrottiin sen verran, että niitä ei Värikallion suunnilla ole. Tällä kertaa turvauduin siis vanhaan kunnon analogiseen karttaan.

Paikkaan voi patikoida pidemmälti esimerkiksi luontokeskuksen pihasta. Lyhyemmälle lenkille alkupisteeksi voi ottaa Julma Ölkyn parkkipaikan, tai itse valitsemani Lihapyörteen parkin.

Oikeassa suunnassa ollaan

Oikeassa suunnassa ollaan

Lihapyörre–Värikallio–Lihapyörre

Saapuessani Lihapyörteelle oli paikalla vain yksi auto, joten ruuhkaa ei näyttänyt tällä kertaa olevan. Värikallioille matkaa olisi noin 3,5 kilometriä, ja sieltä Somerjoen vartta pitkin takaisin 4,5 kilometriä.

Metsä oli täysin äänetön, eikä edes tuulenvire humissut puiden latvoissa. Sää oli mitä parhain metsässä haahuiluun: noin +1o astetta ja pilvistä. Tunnelma oli jopa hieman aavemainen. Sopii siis päivän teemaan.

Lihapyörteen parkkipaikka

Lihapyörteen parkkipaikka

Nousin lammen edestä vasemmalle pientä mäkeä ylös ja lähdin kiertämään rengasreittiä Värikallioille myötäpäivään, eli Kylmäluoman kyltin mukaan. Reitti oli selkeästi merkattu keltaisin puumerkein. Alkumatka oli lähinnä autiota kangasmetsää ja ura leveää, osittain jollain työkoneella ajettua.

Polku saanut uuden sorapeitteen

Polku saanut uuden sorapeitteen

Välillä tuli pitkospuita ja soralla täytettyjä paikkoja. Vasta lähestyessäni Värikallioita alkoi maisema kumpuilla, ja yllättäen olinkin pitkulaisen Somer-järven rannalla, kallion reunalla. Yritin löytää Värikallion katselulavaa, mutta puusto oli sen verran tiuhaa, etten saanut maisemasta kunnon kuvaa.

Laskeutuminen kohti Värikallion katosta ja tulipaikkaa

Laskeutuminen kohti Värikallion katosta ja tulipaikkaa

Myöhemmin vastaan tulleet ihmiset kertoivat, että muutaman sata metriä Kylmäluoman ja Värikallion risteyksestä olisi ollut upea näköala kohti maalauksia. Minun osalta tämä näkymä jäi ensi kertaan.

Värikallion kota tai "tanssilava"

Värikallion kota tai ”tanssilava”

Muutaman sata metriä ennen Värikalliota löytyy täysin uusittu kota ja tulipaikka. Tai ei sitä oikeastaan voi kodaksi sanoa. Jotenkin kaukaisesti tuli mieleen tanssilava. Puuttui vain bändi ja tanssijat. Täällä voisi pitää kalliotanhut! Nyt retkeilijöitä mahtuu kerralla enemmän kuin pieneen kotaan, ja kaikki pääsevät tarvittaessa katokseen sateen suojaan.

Uusi katselulava ja Somerjärvi

Uusi katselulava ja Somer-järvi

Värikallio on saanut ansaitsemansa uuden katselulavan. Vanha puinen lava sai potkut, ja tilalle on tullut metallinen, isoakin biomassaa kestävä ponttoonilava. Nyt ei suurempikaan turistilauma uppoa järveen.

Värikallion taideteos

Värikallion taideteos

Kalliomaalaukset ovat tuhansia vuosia vanhoja, ja niissä esiintyy ihmisiä ja metsän eläimiä. Näyttäisi yksi maalatuista sankareista olevan sarvipäinen ihmishahmo. Ehkäpä jylhien maisemien muovaaja, itse piru?

Näissä maisemissa kelpaa patikoida

Näissä maisemissa kelpaa patikoida

Laavut matkan varrella

Nyt oli taideteos nähty, joten suuntasin takaisin Lihapyörteelle Somerjoen vartta pitkin. Maisemat olivat jylhempiä kuin menomatkalla, ja istahdin muutaman kerran kallion reunamille nautiskelemaan tunnelmista.

Ala-Ölkyn laavu

Ala-Ölkyn laavu

Vastaan tuli yhteensä noin 20 ihmistä ja 2 laavua, jotka olivat paluumatkan varrella: Ala-ölkyn laavu noin kilometrin päässä Värikalliolta ja Lihapyörteen laavu, josta näkyy jo parkkipaikka. Nyt autojakin oli jo vajaa 10.

Lihapyörteen laavu

Lihapyörteen laavu

Maalauksen tekotapa ja löytyminen

Kivikautinen markkinointipäällikkö selkeästi oli päättänyt, että punainen on vuosituhannen trendiväri. Tai sitten kyseessä on täysin looginen syy punaiselle värille: maalaukset on tehty punamultaa kuumentamalla ja lisäämällä sidosaineeksi rasvaa, linnun munien valkuaista tai jopa verta. Punamulta on savimaalaji, joka sisältää rautaoksidia eli ruostetta. Ruoste on tunnetusti punaista.

Maalin tarkkaa tekotapaa tai koostumusta ei ole saatu selvitettyä vielä tähän päivään mennessä. Maali on ilmeisesti levitetty sormin. Meidän onneksemme vuosituhansien kuluessa maalauksille on muodostunut ohut suojaava piioksidi-kalvo kalliosta liuenneista mineraaleista.

Punaiset maalaukset korostettuna

Punaiset maalaukset korostettuna

Värikallion löysivät Leena Mäkelä ja Juha Rossi hiihtoretkellään vuonna 1977. Kyseessä ovat Julma Ölkyn maalausten kanssa Suomen pohjoisimmat kalliomaalaukset. Järven pinnan korkeus on pysynyt jokseenkin samana jääkauden jälkeen, joten tarkempaa maankohoamiseen liittyvää ajoitusta ei pystytä tekemään. Kivikautinen Da Vinci on joutunut käyttämään venettä tai kanoottia päästäkseen piirtelemään. Sinnikäs kaveri!

Yhteenveto

Alkumatka Kylmäluoman reittiä patikoidessa ei ollut normaalia metsää ihmeellisempää, mutta järvimaisemiin saapuessa näkymät ja maasto muuttuvat mielenkiintoisemmaksi. Mukana reissussa ollut 67-vuotias isänikin pärjäsi hyvin, vaikka polvi oli vaihdettu muutama kuukausi takaperin.

Soveltuu hyvin vähän isommille lapsille päivän patikointikohteeksi. Muutamassa kohdassa joutui katsomaan normaalia enemmän jalkoihinsa, mutta kohtuullisen helppoa maasto kuitenkin oli. Värikallio antaa kohteelle sen ”pakko nähdä” -fiiliksen, ja suosittelenkin paikkaa ainakin kaikille niille, jotka eivät ole ennen muinaisia kalliomaalauksia nähneet.

Kartta Lihapyörteen parkkipaikalle | ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N/lat 7267012 E/lon 608907
Kartta värikalliolle
Googlemaps: Lihapyörre, Suomussalmi

Lue Retkipaikan vanhempi juttu Värikalliolta tästä!

Tämä on Hossasta kertovan juttusarjan neljäs osa. Juttusarja on toteutettu yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa.

 

Huomaathan! Lihapyörre on yksi Hossan esteettömistä kalastuskohteista. Lihapyörteelle johtaa 200 metriä pitkä esteetön reitti. Lihapyörteen laavun edessä on invalaituri heittokalastusta varten, ja tarvittava lupa onHossa 5502. Hossassa on myös muita paikkoja, joissa pääsee esteettömästi kalaan. Huosilampi on kirjolohilampi, ja tarvittava lupa on jälleen Hossa 5502. Lammen rannalla on yhteensä neljä laituria, joista myös liikuntaesteiset voivat kalastaa. Siellä on lisäksi suuri esteetön laavu, jossa on takka sekä ulkotulentekopaikka. Lisäksi vetouisteluun soveltuva Pitkä-Hoilua (Taimenvesi, lupa 5502 Hossa) inva-laitureineen on hyvä kalapaikka. Pitkä-Hoilualle saa tuoda oman veneen, ja saatavilla on myös vuokraveneitä. Syksyllä 2019 rakennetaan uusi esteetön laituri Hossanjärvelle – siitä liikuntaesteiset pääsevät helposti melomaan, ja samalla voi vaikka kalastella luonnonvesillä.

Täydennetty Hossan luontokeskuksesta saaduilla tiedoilla 26.8.2019.
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.