Tunnetko tämän pörröpään? Kouvolan Halisenrompuilla kasvaa jännittäviä kasveja

Selänpään delta Kouvolassa on laaja, maisemallisesti erottuva, toiseen Salpausselkään kuuluva delta-alue. Se käsittää harjualueita, joilla on suppia sekä monipuolista kangasmetsää. Alue sopii erinomaisesti marjastukseen ja sienestykseen.

Osallistuin lauantaina 27. toukokuuta Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry:n järjestämälle luontoretkelle Selänpään Halisenrompuille. Ajoin retkipaikalle omalla autollani ja liityin muiden retkeläisten seuraan Selänpäässä. Olin saanut ohjeeksi laittaa navigaattoriin tapaamispaikaksi Vuohijärventie 115, ja näillä ohjeilla löysin hyvin perille.

Erään retkeläisen reppua koristivat mm. huovutettu talitiainen sekä linnunpöntön oviaukon reikäpalasta tehty koriste.

Kartasta näkyy punaisella täplällä merkitty retken alkupiste sekä vihreällä katkoviivalla merkitty, reilun kahden kilometrin pituinen reittimme. Loppumatkan takaisin alkupisteeseen kuljimme tienvartta pitkin.

Kartalle on merkitty Halisenromput, joiden syvimmät supat ovat noin 25 metriä syviä. Romppu on paikallinen murresana supalle. Suppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut enemmän tai vähemmän pyöreä painanne. Se syntyy, kun soraan ja hiekkaan hautautunut jäätikön sulamisvirtojen kuljettama suuri jäälohkare sulaa ja lohkareen yläpuolella oleva maa-aines romahtaa. Romput eli supat näyttävät kartalla aika metkoilta vai mitä?

Retkeläisiä supassa eli rompussa

Supissa on mielenkiintoinen mikroilmasto, sillä kylmä ilma saattaa valua supan pohjalle. Myös kasvillisuus supan etelä- ja pohjoisrinteillä on erilaista. Paikalliset hiihtoseurat kuulemma harjoittelevat näillä jyrkillä rinteillä. Ei ihme, että näiltä seuduilta tulee kovakuntoisia hiihtäjiä.

Supan paahteisen etelärinteen kasvillisuutta: varpuja ja jäkälää. Ylhäällä supan reunoilla kasvoi mäntymetsää.

Supan rinteeltä löysimme kangasvuokon, jota kutsutaan myös viluvuokoksi, sillä se kukkii kun talvella on siellä täällä vielä vähän lunta maassa. Tämä yksilö on jo tältä vuodelta kukkinut.

Kangas- eli viluvuokko

Etelärinteellä huomasin myös kissankäpälän, jonka moni retkeläisistä muisti lapsuudestaan. Tässä sen kauniita lehtiä. Kukinnan aika ei ollut vielä.

Kissankäpälä

Supan pohjalla kasvoi myös kangasajuruohoa. Se on timjamin sukuinen kasvi, jota voidaan käyttää timjamin asemesta monissa ruoissa.

Kangasajuruohoa

Löysimme myös kangasmetsälle tyypillistä keltaliekoa, jota voi käyttää kasvivärjäykseen. Sillä voi värjätä lankaa tai kangasta keltaiseksi.

Koska suppa-alue sijaitsee lähinnä yksityisten omistamalla maalla ja koska puukauppa käy, on myös tällä alueella tehty avohakkuita.

Retken opasti biologi Risto Hamari, ja häntä avusti Seija Aspola. Risto on kirjoittanut Salpausselistä mm. artikkelin ”Salpausselät” vuoden 2016 Kymenlaakson luontoon, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin vuosijulkaisu. Risto on myös kirjoittanut useita biologia-aiheisia kirjoja, kuten mm. kirjan “Suomenlahden ulkosaaret : Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari”.

Osanottajien joukossa sattui olemaan myös Hämeenlinnassa Ely-keskuksen luonnonsuojelutyössä uransa tehnyt Jukka Airola, joten opimme retkellämme jos jonkinlaista. Mitä vain joku keksi kysyä mistä tahansa kasvista, vastaus tuli Jukalta kuin apteekin hyllyltä. Jukka onkin kirjoittanut mm. kirjan Kuusankosken putkilokasvit, jossa hän esittelee entisen Kuusankosken kunnan alueelta löydetyt putkilokasvit, jotka tunnetaan yleisesti kukka- tai siemenkasveina.

Kiitos järjestäjille mielenkiintoisesta retkestä. Missä päin Suomea sitten liikutkin, Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta kannattaa katsoa, millaisia tapahtumia lähettyvillä on. Luettelo tapahtumista eri puolilla Suomea löytyy tästä.

Paikka kartalla. Sijainti: N=6770424.286, E=486640.481 (ETRS-TM35FIN)

Teksti ja kuvat: Jenni Alasuutari

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi