kevytretkeily-retkivaihtokaupat

Tee retkivaihtokauppa ja kevytretkeile paikallisoppaan kanssa

Retkivaihtokauppa on paras tapa nähdä vanhoja kavereita ja uusia paikkoja. Aina on kohteita, joihin on pitänyt ikuisesti mennä, mutta joihin ei ole koskaan tullut lähteneeksi. Vaikka jokainen retki- ja matkakohde tarjoaa uusia elämyksiä, paikallisopas moninkertaistaa riemun.

Kaverin Facebook-päivityksessä vilahti kiinnostava kuva: kirkkaan turkoosi lampi. Olin nähnyt saman kuvan ennenkin, ja muistin hämmästelleeni jotain samankaltaista Järven tarina -elokuvassa. Lammen nimi on Kiikunlähde ja se sijaitsee Hollolassa. Lahdessa asuva ystäväni vierailee Kiikunlähteellä tasaisin väliajoin omien muksujensa ja oppilaidensa kanssa.

Emme olleet tavanneet aikoihin vanhan työkaverini kanssa, mutta samankaltaiset ilot elämässä näkyivät Facebookissa. Meitä yhdistivät ulkoilu, retkeily ja seikkailukisat. Päätimme tehdä jälleennäkemistreffit Kiikunlähteelle ja samaan syssyyn retkivaihtokaupat: jos kaveri toimisi paikallisoppaana Hollolassa, minä veisin hänet retkeilemään johonkin Helsingin suunnalle. Jotta ilo moninkertaistuisi, viestiä lähetettiin vähän isommallekin porukalle ja kalentereihin laitettiin kaksi retkipäivämäärää. Toinen kesä-heinäkuun vaihteeseen ja toinen elokuulle.

Logistiikkarasteja ja häröpalloretkeilyä

Kun kesäkuun puoliväli oli ohi, tuli sähköpostiin kysäisy, että ovatko kuukauden vaihteen retkisuunnitelmat kirkastuneet. No, eivät tietenkään. Selvitin vielä edellistä logistiikkarastia, koska elimme metsästä toimistoon -viikkoamme. Metsähippeily vaati loputonta järjestelyä, kun nukuimme yöt nimennokassa milloin missäkin ja aamulla piti hankkiutua toimistoon. Tulevien retkivaihtareiden kokoonpanokin oli eläväinen, joten siinäkin riitti vähän säätämistä. Mutta päivämäärä ja retkikohde olivat tiukasti kalenterissa, joten kohti niitä.

Tällainen häröpalloretkeily on itselleni ja osalle lähipiiriä tyypillistä. Mietin ja järjestelen erilaisten kisojen, vaellusten ja pidempien retkien järjestelyitä, varusteita ja kuljetuksia jo viikkoja etukäteen, mutta toisaalta uskoni riittää siihen, että viikonlopun pyöräretki järjestetään pari iltaa aikaisemmin yön pimeinä tunteina sekavana chattikeskusteluna.

Kaapistani löytyy puolivalmiiksi pakattuna kaikki olennainen. Eikä ruokaa tarvinnut miettiä, koska olimme suunniteelleet olevamme sivistyksen parissa. Retkiruoka hoituisi lounaskortilla ja jäätelökioskilla. Riittäisi, että repusta löytyisi pussipuuroa ja välipalapatukoita. Joka tapauksessa kaikki tavara pitäisi saada mahtumaan yhteen päiväreppuun, joka kulkisi selässä. Pakkaamisen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista. Keittimet ja muut härpäkkeet sai suosilla jättää kotiin ja suunnittelun viimeiseen iltaan.

Jossain vaiheessa retkikohde oli siirtynyt Helsingistä Saaristomeren suuntaan ja olin siitä vain iloinen: Saariston rengastie on ollut minulle retkeilyn Sota ja rauha – klassikko, joka on aina pitänyt lukea, mutta lomalle on sitten kuitenkin lähtenyt mukaan jokin kevyempi teos. Mielessäni oli jo pari vuosikymmentä elänyt ajatus, että Rengasreitille pitäisi lähteä pyöräilemään, mutta en ollut sitten koskaan lähtenyt. Paraisten ja Nauvon alue on itselleni muuten tuttua. Olen retkeillyt siellä suunnalla autolla ja moottoripyörällä. Joskus kauan sitten kävin kansanopistoa Houtskarissa ja sen jälkeen Nauvon vierasvenesatama on ollut tyypillinen gastinvaihtopaikka. Olen hypännyt sieltä milloin minkäkin veneen kyytiin tai pois kyydistä.

Kukkiva ja aurinkoinen Pieni Rengasreitti

Reittisuunnitelman teki Terhi Jaakkola ja se oli sillä tavalla auki, että ensimmäinen yö nukuttaisiin metsässä jossain Kaarinan ja Paraisten välissä. Toiseksi yöksi kartalle oli piirretty muutama iso rasti, joihin ajattelimme osuvamme. Sitten pitäisi jo päästä takaisin Turkuun ja junaan. Suunnitelma piti.

Retkivaihtokaupan ensimmäinen puolisko oli taianomainen. Saimme pyöräilysääksi yhden kauneimmista kesäviikonlopuista. Porukkamme kokoonpano oli onnistunut: mukaan lähti minun ja entisen työkaverini lisäksi yksi vanha ystävä ja yksi uudempi tuttavuus, mutta kaikkia meitä yhdisti sama matkanteon mutkattomuus. Tärkeintä oli nauraa, olla ulkona ja liikkeellä, vauhdista ja tyylistä ei niin väliä. Yksi tyytyi yhden yön retkeen työkiireiden vuoksi. Mutta ehdimme päivittää kuulumiset ja nauttia yhteistestä illasta. Jatkoimme matkaa kolmikkona. Pysähtelimme valokuvaamaan, ostamaan pyöriin kukkia ja syömään jäätelöä. Pyöräilimme kukkivien niittyjen läpi ja juttelimme lautoilla muiden auringon pehmentämien pyöräilijöiden kanssa.

Toisen yön nukuimme Nauvon uimarannan lähellä ja ihmettelimme, miten ilta muuttui hitaasti keltaisesta vaaleanpunaiseksi. Söimme ensin hyvin Nauvon rantaravintolassa, iltauimme meressä ja nukahdimme lopulta riippumattojen keinuntaan.

Retki oli niin hieno ja ihmeellinen, että en itse osannut koskaan pukea sitä sanoiksi, mutta onneksi voit lukea mukana olleen Terhin koko matkakertomuksen ja retkineuvot täältä Retkipaikasta.

Ikea-kassiretkeillen Tiirismaan Pirunpesälle

Kesä veteli viimeisiään, kun purkitin tuoretta hunajaa viemisiksi retkiseurueelleemme. Oli perjantai-iltapäivä ja aikataulu vähän laahasi. Tarkoitus oli lähteä ajamaan Lahteen ja lunastaa retkivaihtokauppojen toinen osa.

Retkelle lähteminen arki-iltana ei saa olla kovin monimutkaista. Siksi kaiken oleellisen: majoitteen, makuupussin ja alustan, keittimen ja muun perusretkisälän pitää olla heti saatavilla. Koska Lahden paikallisopas oli luvannut viedä meidät Tiirismaalle Pirunpesälle, jonne ei ollut pitkäkään kävelymatka, pakkasin vain nopeasti vedenpitävän ison kassin.

Kuva: Terhi Jaakkola

Vielä kätevämpää on omistaa auto ja Ikea-kassi. Silloin perusretkitarvikkeet ja kenkävalikoima kaikkiin säihin pakataan pitkän listan mukaan takakonttiin ja niistä keräillään polun alkupäässä Ikea-kassiin yhdeksi illaksi tarvittava kokoelma.

Matalan kynnyksen Ikea-kassiretkeily sopii näihin retkivaihtokauppoihin hyvin. Sen sijaan, että mennään kaverin kanssa kahville tai ravintolaan, pakataan Ikea-kassiin riippumatto, yöpymiskamppeet, jotain lämmintä päälle ja hyvää ruokaa, että selvitään seuraavaan aamuun. Kuulumiset voi vaihtaa keittimen suhistessa. Jos on unohtanut autoon jotain olennaista, se yleensä löytyy retkikaverin Ikea-kassista.

Näin myös meillä. Ehdimme valoisaan aikaan perille ja ihailemaan Pirunpesää, joka on melko täräyttävä kalliorakennelma, joka on syntynyt jääkaudella jääjärven sulamisvesien valuessa läpi. ”Pirunpesän ympärillä on paikoin 5-20 metriä korkeat pystysuorat seinämät, ja rotkossa on nykyään runsaasti rapautuneita kvartsiittilohkareita, jotka ovat pilkkoutuneet vuosituhansien aikana talven pakkasissa”, Lahden seudun luontokohteiden sivusto osaa kertoa.

Teimme riippumattoleirin Pirunpesän takana oleva metsikköön. Poimimme mustikoita ja söimme ne otsalamppujen valossa lettujen ja tuoreen hunajan kanssa.

Aamulla leirin ohi kulki koiranulkoiluttaja, mutta en usko hänen tai meidän häiriintyneen. Aamukahvien jälkeen siirryimme kohti Kiikunlähdettä.

Kiikunlähteen taika

Kiikunlähde oli juuri niin maaginen, kuin miltä se näyttää kuvissa. Lähdepohjaisen lammen vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda. Ihmeellinen turkoosi sävy eli, kun lampea ihaili vähän eri kulmista. Kiikunlähteen ihmettely on vähän kuin tuleen tuijottelua. Vaikka katsottavaa ei ollut paljon, sitä riitti pitkäksi aikaa. Miten mikään voi olla niin elävää ja samalla katoavaista!

Kiikunlähteestä on tullut melko tunnettu kohde, ja sinne johtava rinne on jo ottanut osumaa meidän ja muiden vierailijoiden kulutuksesta. Kiikunlähde on keskellä yksityismaita, ja naapurit ovat suojelleet omia tonttejaan piikkilangalla. En tiedä kenen vastuulla Kiikunlähteen ympäristön vierailumahdollisuuksien rakentaminen – ja samalla myös maaston suojelu – on, mutta se pitäisi tehdä pikaisesti. Kiikunlähde on poikkeuksellinen paikka ja juuri sopiva päiväretkikohde. Se tulee luultavasti kutsumaan yhä enemmän vieraita tulevaisuudessa.

Retkisuunnittelun jossain vaiheessa oli elänyt keskustelu pyöräilystä ja muistakin paikallisista kohteista, mutta pyöräilystä luovuttiin aikataulusyistä. Häröpallo- ja Ikea-kassiretkeilyn filosofian ydin on juuri tämä: joskus on parempi vähän oikaista ja mennä helpoimman kautta, kuin pitää kiinni suurista suunnitelmista ja luopua niistä lopulta, kun olosuhteet elävät.

Teimme kaksi suurenmoista retkeä. Samalla vahvistettiin vanhaa ystävyyttä ja luotiin uusia. Tulin lähteneeksi paikkoihin, joihin en olisi muuten mennyt. On olemassa niin monenlaista retkeilyä ja retkivaihtokaupat kevytretkeilynä on yksi oikein hyvä tapa.

KARTTALINKIT

Nauvon uimaranta KARTTA  N=6684320.508, E=218062.429, Tiirismaan Pirunpesä KARTTA  N=6764787.797, E=420853.269, Kiikunlähde KARTTA N=6767242.472, E=414452.263

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.