Tag Archive for: hiisi

Pirkkalankylän Neulalähteellä onnea ja terveyttä ostamassa

 Kartta Pirkkalassa Pirkkalankylän alue on todellinen suomalaisen arkeologian aarreaitta. Alueella on asuttu jo tuhansia vuosia, sijaitseehan Pirkkalankylä otollisella paikalla niin maanviljelyn kuin liikenteenkin kannalta. Pyhäjärven rannat ovat tarjonneet hyvät olosuhteet elämiseen niin ilmastollisesti, maaperällisesti kuin maantieteellisestikin; Kokemäenjoen vesistön vesireitti ulottuu Porista syvälle sisämaahan, Hämeenlinnaan ja keskiseen Suomeen. Pirkkalankylän muinaisen asutuksen keskeisin paikka on Tursiannotko, jossa […]

Luonnon päivän retki Osmankivelle, Leppävirta

Luonnon päivänä pit ”Sukeltaa talveen”. No, läksin extempporee ilma sen kummosempia reittiharkintoja kohen Osmajärveä. Päätin olla sukeltamatta, vaan kävellä vetten päällä Leppävirran yhelle kuuluisimmalle tarinapaikalle – Osmankivelle. Sana osma, osmo, ozmut tarkoittaa pientä karhua tai ahmaa. Kyseessä on siis Ahmajärvi ja Ahmakivi. Tätä selitettä ei löyvykään kiveen liittyvistä tarinoista. Kattelin karttaa, että lyhin matka olis […]

Hiiden jalanjäljissä muinaislinnan valloitukseen: Hiidenvuori, Iitti

Iitin Hiidensaaressa sijaitsevalta Hiidenvuorelta avartuvia maisemia on ihminen ihaillut jo tuhansien vuosien ajan. Vuori on säilynyt varsin korkeana jääkauden kulutuksesta huolimatta. Hiidenvuori kohoaa korkeimmillaan jopa 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta mitattuna, ja vuoren valloittanut pääsee ihailemaan upeaa luontoamme lintuperspektiivistä, puiden latvojen yläpuolelta. Metsien yli Kymijoelle antava maisema on mykistävän kaunis ja huokuu luonnon harmoniaa. Hiidenvuori […]

Itämeren Aurin matkassa muinais-Hämeeseen – osa III: Tammelan uhrikivet

Puro virtasi verkkaan koivikon keskellä. Tummalla pinnalla ajelehti kellastuneita lehtiä. Auri seisahtui uoman eteen. Toisella puolella aukeni valoisampi metsä, Hiidenlehto. Sen tunnisti jo kaukaa, sillä aukio oli aikoinaan raivattu tulella puiden ja pensaiden keskelle. Siellä täällä koivujen lomassa pilkotti yhä poltettu pensaanjuurakko kivisen röykkiön laidalla. Aurin ajatukset virtasivat kuin puro, joka vilkastui kaartaessaan kohti kuppikiveä. […]

Timin mänty, hammassärkyisten auttaja

  Hämeenkyrön pitäjän Timin kylässä on ikivanha suuri mänty. Tyvestä on se kolme syltä ympäri. Vanhojen ihmisten kertoman mukaan on sen juurella ennen uhrattu. Mänty kantaa nimeä: “Timin iso mänty” ja sen valokuvia muutamissa teoksissa. SKS, Viljakkala 1932 Hämeenkyrön Timin kylässä Timintien varrella metsäisessä rinteessä aukenee vaikuttava näky. Timin mänty, 400-vuotias vanha uhripuu, seisoo edelleen […]

Johan on kivi! Hänniskylän Hiidenkivi

Koolla on väliä, kun puhutaan kivistä. Eli mitä isompi, sen parempi. Ja aika iso kivi löytyikin Hänniskylältä melkein napilleen Konneveden ja Laukaan rajalta. Oikeastaan toosi iisoja kiviä löytyi kaksi, ja koko joukko vähän pienempiä sisaruksia sekä serkkupojat ja -tytöt kaupan päälle. Kartassa lukeepi Hiidenkivi, ja jos joku kivi ansaitsee ihan nimenkin kartalle, siihen täytyy olla […]

Sallan jättiläismäinen Juomapata tuo taruolennot mieleen

Hiidenkirnuista puhuttaessa tulee minulle aina mieleen Hiisi, joka kirnuaa voita koskien kuohunan säestämänä jossain syvällä metsämaan kätköissä. Kuvittelen Hiiden olevan iso, kyöniltä näyttävä otus, jolla on ohut, mustankiiltävä turkki, luiruhäntä ja keltaiset suuret silmät. Suomen Sallasta löytyy yksi maailman suurimmista hiidenkirnuista, eli asialla on todennäköisesti ollut yksi maailman suurimmista hiisistä. Heinäkuussa päätimme matkata Sallan Kalliojärvelle […]

Kadonneen hiiden jäljillä Liedossa

Oman lapsuuteni Aurajokilaaksossa eläneenä, minua on aina kiinnostanut tämän entisen kotiseutuni historia. Moni tietää Liedon Vanhalinnan ja on lukenut myös Ravattulan Ristimäen kirkonpaikasta, mutta Aurajokilaaksosta löytyy toki paljon muitakin mielenkiintoisia historiallisia kohteita. Olen silloin tällöin kuullut puhuttavan Liedon hiidestä ja päätin ottaa tästä asiasta hieman enemmän selkoa. Sain käsiini Liedon historiaa käsittelevän teoksen (Liedon historia […]

Mustarinnan pyhintä etsimässä: Mäkrän polku ja Tarhapuro – Kolin kansallispuisto

HUOM! ”Tarhapuron putouksen maasto Kolin kansallispuistossa on pahoin kulunut, joten retkeilijöitä kehotetaan välttämään putouksen alueella liikkumista toistaiseksi. Tavoitteena on, että kasvillisuus elpyisi.” Lähde ja lisätietoa: Luontoon.fi/21.6.2023 Miltei jokainen on varmasti nähnyt valokuvan tai maalauksen Kolin huipulta, sen onkin sanottu olevan yksi suomalaisimmista maisemista. Joidenkin mukaan Kolin huippu tukee taivaan kantta, mutta tämä lienee liioiteltua ottaen […]

Itä-Hämeen opiston kuppikivet, Hartola

Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Lahden ja Jyväskylän välissä sijaitseva Hartola julistautui vuonna 1987 kunnanvaltuuston päätöksellä leikkimielisesti Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi. Ruotsin kuningas Kustaa III oli nimennyt pitäjän kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan ja tehnyt siitä itsenäisen kirkkoherrakunnan 31. elokuuta 1784. Kunnan historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas, sillä alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin rautakaudelta, noin 800-luvulta alkaen. Rautakautisesta asutuksesta […]