Suomussalmen Kalmosärkän muinainen kalmisto
Heinäkuu on mennyt reissatessa ja retkuillessa Suomenniemi lähes päästä päähän – Helsingistä Inariin. Kuvahaaviin on tarttunut tuhansia kuvia kalliomaalauksista tuntureihin. En oikein tiedä mistä aloittaisi. Jospa mennään aluksi takaperin.
Eilen laskeuduttiin pohjoisesta kohti Savoa ja pysähyttiin Juntusrannassa. Juntusjärven rannat ja saaret ovat tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja. Kävimme kurkkaamassa hurjia tarinoita synnyttäneen Kalmosärkän.
Kalmosärkkä on yksi Kainuun merkittävimmistä muinaisjäännöksistä. Se on toista kilometriä pitkä saarimainen hiekkaharjuniemi. Niemeen on kaivettu ihmisen toimesta kuoppia tuhansien vuosien ajan. Vanhimmat ovat kivikautisia asuinpainanteita, lappalaiset ovat kaivaneet pyyntikuoppia, suomalaiset käyttäneet väliaikaisina hautoina ja viimemmäksi niemeen on kaivettu talvisoan aikana suomalaisia ja venäläisiä poteroita. Tarinoitten mukkaan särkällä riittää väkevyyttä ja voimaa vaikka kymmenen noian tarpeeksi. Lisäksi särkällä kummittelee ja tapahtuu yliluonnollisia asioita.
Tyrkkäsimme kanootin vesille venesatamasta ja heti selän toisella puolen vastassa oli Kalmosärkän pohjoisniemi.
Meloskelimme rantaa pitkin eteläpäähän.
Kahlasimme hiekkarannalla. Järven pintaa oli nostettu muutama vuosikymmen sitten. Kohonnut vedenpinta oli alkanut syömään särkän rantoja ja eroosiota on estetty tukemalla rantoja kivillä vuonna 1989. Toimenpide on sitä hidastanut, muttei kuitenkaan pysäyttänyt. Kuljeskelimme särkällä ja tutkimme porojen jälkiä ja sateen huuhtomia.
Erään tumman kiven käännettyäni yttätyksekseni se olikin saviruukun palanen.
Ruukun palanen oli noin 5 x 5 senttimetrin kokoinen ja pintaan oli tehty kammalla kuviointia. Taitaapi olla kivikautisen saviruukun pala.
Löytöpaikka oli männyn juurakossa. Ilmeisesti sade oli huuhtonut sen esiin humuksen seasta.
Kuvassa menevät löytöpaikan koordinaatit talteen ja museovirastolle ilmoitettavaksi.
Porojen jälistä ja särkän reunoilta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Kivikauden ihmiset valmistivat työkalunsa kovasta kvartsista taitavasti hakkaamalla kvartsin palasta teräväreunaisia nuolenkärkiä, veitsiä, kaapimia ynnä muita tarvekaluja.
Särkän pohjoispäästä löysimme rantavedestä myös kiväärinhylsyn. Ilmeisesti sodan aikainen.
Reissun päätteeksi tiristelimme särkän pohjoiskäressä makkarat. Liekkö särkän henget olleet vähän tyytymättömiä antimiimme, kun koko tiristelyn ajan tuuli kovasti pohjosesta ja sinappituubi tipahteli kokoajan hiekalle. Mutta kun uhrasimme tilkkasen olutta ja makkaraa niin tuuli tyyntyi.
Kalmosärkkä kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7234314 E 614558
Onko Ylä Savosta kirjattuja Kivikautisia Kalmistoja…?
…kys,Juhani Kauppinen.
Kiuruvedeltä ainakin löytyy Tuonelanharjulta.