En tiedä onko nimi enne, mutta biologi minusta lopulta tuli. Ei sentään kasvibiologia. Jonkinlaista retkeilyä ja muuta luonnossa liikkumista olen tainnut harrastaa aina. Biologian opinnot muuttivat tapaani retkeillä, kun luontosuhteen syventyessä kiinnostus lajeihin ja luonnonsuojeluun kasvoi ja vei mukanaan. Mittaankin retket nykyään mieluummin ajassa ja havainnoissa kuin matkassa.

Lasten kanssa retkeillessä taas mittayksikköinä toimivat parhaiten eväiden, keppien, käpyjen, majojen ja polkujen määrä sekä laatu. Kaulallani keikkuu milloin kamera, milloin kiikarit tai luppi ja välillä ne kaikki.

Retkeni suuntautuvat yleensä Lohjan seudulle, josta löytyykin paljon mielenkiintoista koluttavaa. Välillä haen eksotiikkaa myös naapurikuntien puolelta. Mieluiten kuitenkin löytäisin itseni pohjoisesta – Lapin ikimetsistä, Finnmarksviddan sopulipoluilta ja Jäämeren tuulisilta rannoilta.