Jarno ja Elina

Luonnossa saa keskittyä selviytymiseen ja antaa mielen levätä. Kuunnella linnun laulua ja koskien pauhuntaa, tuntea sammalmättään pehmeys auringon lämmössä ja maistaa metsän herkkuja iltanuotiolla.

Kuljen Lapin erämaassa, lumisilla huipuilla hiihtäen lumimyrskyssä, aurinkoisilla Alpeilla ihaillen keväisiä kukkia, ja kotitilan pelloilla haaveillen omasta kodista, jossa voi lämmittää leijonanjalkaista kamiinaa villasukat jalassa.

Jokainen hetki on tarina.

– Elina

Pidän seikkailuista, niiden arvaamattomuudesta. En suunnittele mitään kovin tarkasti, vaan annan jalkojen viedä. Jokainen retki on erilainen, tutustakin paikasta piirtyy aina ainutlaatuinen kuva.

Ihailen luonnon aitoutta ja puhtautta. Löydän usein itseni kaukaisilta vuorilta, lumisesta taikametsästä tai öiseltä nuotiolta, jossa istun porontaljan päällä soittamassa savipillillä muinaista melodiaa kipinöiden kirvotessa tähdiksi tähtien joukkoon.

Kaikki on mahdollista.

– Jarno