Luonto ja historia kohtaavat Helsingin Pihlajasaarilla

Hiekkaa varpaiden välissä ei voi välttää tullessaan Pihlajasaareen. Saapuipa sitten vesibussilla tai omalla veneellä, ensimmäiseksi vastassa ovat hienot hiekkarannat, jotka houkuttelevat uimaan ja rantaleikkeihin. Erityisesti lasten kanssa Pihlis on loistava kohde tutkimusmatkailuun.

Laituri

Laituri

Pihlajasaari on helposti saavutettava luontoretkikohde lyhyen merimatkan päässä manner-Helsingistä, ja siellä voi viettää vaikka kokonaisen kesäisen päivän. Yöpyminenkin on mahdollista telttailualueella. Välimatka mantereelta pienenee tulevina vuosina entisestään, kun maata täytetään Hernesaaren kärjessä.

Saarella kuitenkin tuntee olevansa kaukana kaupungin kaduilta, ja siellä on mahdollisuus retkeillä luontopolulla, tutkia kallioita ja ihmetellä kaikkea mereen liittyvää. Pihlajasaaria on itse asiassa kaksi, ja lisäksi saariryhmään kuuluu myös pienempiä luotoja.

Vierasvenelaituri sijaitsee Läntisellä Pihlajasaarella, ja sinne kulkee kesäaikaan säännöllinen vesibussiliikenne Kaivopuistosta ja Ruoholahdesta.

Vierasvenelaituri ja silta Itäiseen Pihlajasaareen

Vierasvenelaituri ja silta Itäiseen Pihlajasaareen

Läntisestä Pihlajasaaresta pääsee siltaa pitkin Itäiseen Pihlajasaareen, joka on saarista pienempi. Kesän helteisimpinä päivinä vesibussi voi olla tupaten täynnä, mutta saarilta löytää aina rauhallisen paikan, jossa voi ilmansuunnasta riippuen ihmetellä kaupungin siluetin ja meren välistä kontrastia, tai rauhoittua horisonttiin tuijottaen. Viileinä, tuulisina päivinä voi tuntea olevansa saarten ainoa vierailija.

Näkymä etelään

Näkymä etelään

Venesataman laitureiden molemmin puolin sekä saaren luoteispuolella ovat ihanat hiekkarannat hauskoine uimakoppeineen. Hiekkarannat eivät ole luonnon itsensä synnyttämiä, vaan ne on rakennettu merestä ruoppaamalla saadusta hiekasta 1920-luvun lopulla, jolloin entinen huvilasaari avattiin kaikkien helsinkiläisten käyttöön. Vanhoista valokuvista päätellen kävijämäärät ovat niihin aikoihin olleet huomattavasti suuremmat kuin tänä päivänä.

Suuret risteilyalukset kulkevat saaren länsipuolella olevaa väylää pitkin, ja hiekkarannalla voi siinä kohtaa, jossa kallio tulee melkein veteen asti, nähdä, miten vesi pakenee laivan lähestyessä, ennen kuin aallot taas pyyhkivät rantaan. Lapsille löytyy hiekkarannoilta parikin kiipeilytelinettä, mutta luonnon omat kiipeilytelineet vievät täällä voiton.

Saarten kalliot ovat mahtava tutkimuskohde. Läntisellä Pihlajasaarella on useita kalliomuodostelmia, jotka tuovat mieleeni rannalle huuhtoutuneen valaan. Rannoilla silokalliot ja rapautuneet, liuskeiset kalliot vaihtelevat paljaan jalan alla. Melkin puoleisella länsirannalla kalliosta erottuu punaisia granaatteja. Rannoilta löytyy myös merkkejä aikaisemmista vierailijoista, ja kalliokaiverrusbongarille onkin aika paljon aineistoa. Kalliot työntyvät niemekkeinä etelää kohti, ja etelän puolella on parhaat maisemat Harmajan majakalle ja avomerelle. Kivisillä luodoilla saaren edustalla pesii lintuja.

Pihlajasaari11

Saarilla on muutama keittokatos, ja joka puolelta kallioilta löytyy tietysti loistavia paikkoja eväiden syömistä sekä uimista varten. Jos kalliot tuntuvat liukkailta, uimaan pääsee helposti portaita pitkin paristakin kohtaa. Läntisellä Pihlajasaarella on useita vanhoja huviloita, ja yhdessä niistä toimii kesäravintola, jos eväät loppuvat kesken. Ravintolan terassi on hienolla silokalliolla ja siitä on upeat näkymät merelle.

Saunan laituri

Saunan laituri

Rantojen lisäksi kannattaa käydä myös Läntisen Pihlajasaaren keskiosassa, joka on kuivaa kalliomaastoa ja männikköä. Siellä näköjään viihtyvät myös metsän eläimet. Keskellä kulkee rotko, jonka voi ylittää pientä betonista siltaa pitkin, ja sen läheisyydessä sijaistee suojeltu lehtoalue.

Pihlajasaari12

Itäisellä Pihlajasaarella näkyvät selkeimmin jäänteet saarille tehdyistä linnoitusrakennelmista. Ammusvaraston ympäristö on rehevää ja hyvä kasvupaikka kalliokasveille. Hiukan selkäpiitä karmivaan ammusvarastoonkin voi myös mennä sisään, jos uskaltaa ja mahtuu ovenraosta. Itse en uskaltanut, kun pelkäsin etten mahdu enää ulos.

Itäisellä Pihlajasaarella sijaitsee telttailualue vanhan öljysäiliön paikalla, ja saaren eteläkärki on varattu naturisteille.

Pihlajasaari03

Kapea kanava erottaa Itäisen Pihlajasaaren Lasimestarin saaresta, jolla on joskus asunut kalastaja perheineen. Siellä on myös upeat silokalliot, ja hienoimmat kalliokaiverrukset olen löytänyt täältä. Kalastajaperheen elämä päättyi väkivaltaisesti, ja siitä on kerrottu luontopolun kuvauksessa.

Kahden kilometrin pituinen luontopolku alkaa vuorovenelaiturilta, ja kohteet on merkitty maastoon vihreissä tolpissa olevilla numeroilla. Polun kuvaus löytyy Helsingin kaupungin sivuilta (tässä pdf). Esite on kauniisti kuvitettu ja kertoo laajasti saaren vaiheikkaasta historiasta ja luonnosta.

Sitten on vielä Vadelmakupu. Se on luoto Pihlajasaarten välissä ja tosi söpö nimeään myöten. Luodolla on saaren isännän asunto, ja näkymät ovat sieltä suoraan aavalle ulapalle.

Pihlajasaari01

Olen käynyt Pihlajasaaressa kymmeniä kertoja, ja aina sieltä löytyy jotain uutta. Perheelleni se on kevään ensimmäinen veneretkikohde, ja usein sinne tulee mentyä arki-iltoinakin vielä syksymmällä, kun valo ei riitä pidemmälle retkelle.

Jos Helsingin saaristo on vielä kokematta, suosittelen aloittamaan tutustumisen Pihlajasaaresta. Säännöllinen vesibussiliikenne kulkee Merisatamasta ja Ruoholahdesta, matka kestää noin 10 minuuttia. Aikataulut löydät tästä.

Kartta ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6668840, E 384273.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.