Päiväretki Repoveden Kuutinkanavalle

Syyskuussa kosteannihkeänä päivänä ajoimme Kouvolassa Repoveden kansallispuiston Tervajärvelle ja läksimme sitä kautta kävellen tavoittamaan vuonna 1912 rakennettua Kuutinkanavaa.

Yksi Repoveden porteista.

Yksi Repoveden porteista.

Kansallispuiston eteläpuolella sijaitsevan Tervajärven lisäksi alueelle on kaksi muutakin sisääntuloa pysäköintipaikkoineen: pohjoisosassa Saarijärvi ja etelässä Lapinsalmi. Kuutinkanavalle niistä jokaisesta on suurin piirtein sama matka, vesiteitäkin kanavalle pääsee.

Tervajärven osoite on Kivisilmäntie 720, ja sinne pääsee Hevosojan kylän läpi kulkevan hiekkatien kautta. Tieltä 369 on opastus paikalle. Tervajärven pysäköintialueelta löytyy kuivakäymälät, viitoitus reiteille ja opastustaulut. Tauluissa kerrotaan ihmisten asettuneen Repoveden ympäristöön pysyvästi 1200-luvulla. Metsien käyttö lisääntyi 1600-luvulla, kun tervasta tuli vientituote. Se näkyy edelleen paikannimissä: Tervajärvi, Tervarumpu, Tervahaudanlahti…

Reitti on hyvin viitoitettu.

Reitti on hyvin viitoitettu.

Repoveden kansallispuiston itärajalla on Vekaranjärven varuskuntaan kuuluvan Pahkajärven ampuma-alueen varoalue. Siellä liikkuminen on sakon uhalla kiellettyä. Alue on merkitty maastoon sinivalkoisin maalauksin. Opastauluissa lupailtiin, että retkeilijä saattaa kohdata varusmiehiä marssillaan, mutta tällä kertaa sellaisia ei vastaan tullut.

Merkittyjä reittejä Repovedellä on noin 40 kilometrin verran. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja sieltä löytyy laajoja salometsiä, jylhiä kallionrinteitä ja kymmeniä kirkkaita järviä. Kesällä liikennöivät vesibussit ja –taksit. Meloja pääsee nauttimaan myös pienempien järvien ja lampien maisemista.

Tuolta me tultiin.

Tuolta me tultiin.

Kuutinkanavalle kertyi matkaa noin kolme ja puoli kilometriä. Matka oli mäkistä nousua, joka todella kysyi voimia. Parempikuntoinen retkikaveri totesi puolessa välissä, että kyllä hänelläkin paita kastui. Komeat metsä- ja järvimaisemat polun varrella palkitsivat vaivan.

Levähdyspaikka.

Levähdyspaikka.

Reitti oli erittäin hyvin hoidettu ja siisti, levähdyspaikkoja ja vessojakin osui mukavasti matkan varrelle.

Kuutinkanava mainitaan yhtenä Repoveden helmistä, eikä suotta. Paikan historia on mielenkiintoinen. Kanava rakennettiin vuonna 1912 Tervajärven ja Repoveden välille. Suluttomalla kanavalla on mittaa 270 metriä. Uittoränni lyhensi puiden uittoaikaa parilla viikolla. Aiemmin puutavaran reitti kulki Luujärven ja Tihvetin kautta Repovedelle.

Kanavalla.

Kanavalla.

Alun perin uoma rakennettiin kivistä. Tervajärven ja Repoveden välinen korkeusero on 2,3 metriä ja tukit kulkivat alas kanavaa Repovedelle virran vieminä. Vettä ei kuitenkaan kaikkina aikoina riittänyt uittoihin, joten kiviuoman päälle viriteltiin puinen uittoränni eli ruuhi. Puuosia uusittiin vuosina 1937 ja 1956. Puutavaraa kulki kanavan kautta vuoteen 1968 saakka.

Rakenteita on uusittu useamman kerran.

Rakenteita on uusittu useamman kerran.

Nykyisen uittorännin rakensivat alkuperäisen mallin mukaan vuonna 1996 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Valkealan kunta ja UPM-Kymmene. Matkailunähtävyydeksi se kunnostettiin vuosina 1996-1997. Jo 1970-luvulla herännyt ajatus alueen suojelemisesta toteutui vuonna 2003.

Kanavalla on tilaa useammallekin retkeilijälle.

Kanavalla on tilaa useammallekin retkeilijälle.

Kanavalla on retkeilijöiden käytössä kota ja pari tulipaikkaa, pöytiä, kuivakäymälät ja telttapaikkoja. Uimaranta on mainittu hyväksi, mutta se jäi syksysäässä testaamatta. Suositussa retkikohteessa riitti vilinää: telttailijoiden lisäksi järvellä näkyi muutama kanootti. Repovedellä pesivää kaakkuria emme tällä reissulla bonganneet, mutta sorsia Kuutinkanavalla uiskenteli kasapäin.

Näissä maisemissa kelpasi huilata

Näissä maisemissa kelpasi huilata

Kanavalta kiipesimme vielä Mustanlamminvuorelle ihailemaan maisemia alas järvelle ja evästämään. Pienen matkan päässä olisi ollut kehuttu näköalatorni, mutta sen valloittaminen jäi seuraavaan kertaan.

Tervajärven pysäköintipaikka kartalla
TRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6780113 E 493848

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.