Orinnoron eli Orinoron rotko, Savon seitsemäs ihme, Leppävirta

Pituutta Orinnoron rotkolla on rutkastu yli sata metriä ja sen reunat kohoavat parhaimmillaan yli 15 metrin korkeuteen.

Heinäkuun ensimmäinen päivä oli Pohjois-Savossa hieman lämpimämpi juhannuksesta kestäneen koleamman kauden jälkeen. Valosta ja lämmöstä nauttiaksemme oli suunnattava retkelle. Kohdetta arvuuteltiin Orinoron ja Laukaan Hitonhaudan välillä, mutta tällä kertaa Hämäläisellä vahvistunut retkikuntamme päätti suunnata kohti Leppävirtaa ja yhtä Savon seitsemästä ihmeestä.

Eipä aikaakaan, kun tien poskessa seistä tönötti Orinnorolle osoittava kyltti, jota seuraamalla huomasimme kohta olevamme Mustinmäen koulun pihassa. Siitä oli alkava 3,3 kilometrin luontopoltu kohti rotkoa. Niin paljon kuin allekirjoittanutta olisi kutkuttanut patikoida edes hieman pidemmän kaavan mukaan, oli mentävä seurueen huonojalkaisimman ehdolla, joten jatkoimme matkaa toisen, noin 900 metriä pitkän polun lähtöpisteelle. Myös sieltä löytyivät sekä erittäin asialliset opasteet että reilunkokoinen parkkipaikka.

Olimme juuri hyvästelemässä toviksi urheaa ratsuamme, kun paikalle osui lapsiperhe. Kertoivat maastossa olleen kovin itikkaista, minkä hetkeä myöhemmin totesimme täysin todeksi väitteeksi. Sitä mukaa kun kulkemamme maasto muuttui kuiva kankaasta kosteammaksi kasvoi myös ympärillä inisevä hyönteisparvi sellaisiin mittoihin, että hyttyskarkotteesta saattoi olla olla onnellinen.

Kohtapa alkoi ensin etuoikealla siinää kiviseinämää ja kohta sen jälkeen jalat saivat kuljettavakseen pitkospuut. Samoihin aikoihin edessä oli rauhoituksesta ilmoittava kyltti. Vielä muutamat kymmenet jännittyneet askelet ja edessä kohosivat jylhät kiviseinämät, joissa vuorottelivat väkivaltaisen rakoilun ja veden pehmeän kosketuksen jäljet.

Kapeimmilaan vain viiden metrin päässä toisistaan nousevien kalliovallien väliin jäävässä kosteassa maassa yritti sinnitellä muutama kitulias kuusi. Osa oli jo taistelunsa hävinyt. Kotkansiivet ja kallioimarteet sen sijaan nauttivat kosteudesta. Kostea pienilmasto suosii myös sammalia. Paikalta on löydetty esimerkiksi pohjanpussisammalta, etelänpalmikkosammalta, isosahasammalta, etelänhopeasammalta ja suonikielisammalta sekä kalliokärpänsammal.

Läheltä rotkoa, hieman Mustinmäen koulunsuuntaan sijaitsevan lammen rannalla löytyy myös komea hirsilaavu, jossa matkamiehen kelpaa hetki huilahtaa. Vaelluskartan voi ladata tästä linkistä.

Mikäli maan rako käy tunnelmaltaan liian painostavaksi, kannattaa sen jälkeen suunnata vielä Mustinmäen luoteissivulle. Sieltä avautuvaa maisemaa kelpaa kehua avaraksi, totesi myös meidän retkikuntamme yksimielisesti.

Kartta Orinnorolle. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6930923 E 552104
Parkkipaikka löytyy täältä. Luontopolun alku parkkipaikkoineen löytyy täältä.
Mobiiliopastus Orinoron luontopolulle löytyy täältä.

Kuva: Jussi Judin

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.